Mer­ja Kyl­lö­nen: Puo­lus­tam­me­ko eu­roop­pa­lai­sia ar­vo­ja ja ih­mi­soi­keuk­sia, vai olem­me­ko mu­ka­na ra­paut­ta­mas­sa nii­tä?

Kansanedustaja Merja Kyllönen muistuttaa, että keskeisin Euroopan unionin perusarvoista on ihmisarvon kunnioittaminen ja loukkaamattomuus. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen, kun eduskunta käsitteli Suomen EU-avaintavoitteita.

Kyllönen arvostelee sitä, miten herkästi Suomen hallitus on valmis sivuuttamaan ihmisoikeudet, esimerkiksi turvapaikkakysymyksissä.

– Toisin kuin pääministeripuolueelle vaikuttaa käyneen, me vasemmistossa emme ole hukanneet merikorttejamme, ja arvokompassikin on tallessa, Kyllönen sanoo.

Kyllösen mukaan Suomen vaikuttamistyön ytimessä tulee olla EU:n perusarvojen mukaisen politiikan johdonmukainen edistäminen. Ihmisoikeuksista tinkiminen on EU:n perusarvojen ja perussopimusten, kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain vastaista.

”Me vasemmistossa emme ole hukanneet merikorttejamme, ja arvokompassikin on tallessa.”

Turvapaikanhaun ulkoistaminen köyhempään, Euroopan ulkopuoliseen maahan on muualla todettu paitsi vastuuttomaksi, myös taloudellisesti järjettömäksi ja laittomaksi. Orpon hallitus on kuitenkin listannut sen yhdeksi EU-vaikuttamisen kärkitavoitteistaan.

– Puheet ja teot Euroopassa ovat koventuneet. Monet päättäjät ovat rakentaneet koko poliittisen uransa eurooppalaisten arvojen vastustamiselle. Vielä enemmän on heitä, jotka juhlapuheissaan sitoutuvat hyveellisiin arvoihin ja periaatteisiin, mutta joille ne ovat kauppatavaraa. Periaatteet voidaan myydä ja perusoikeuksia heikentää, mikäli se palvelee omia etuja, Kyllönen sanoo.

Kyllösen mukaan seuraavalla EU-vaalikaudella on ratkaistavana isoja asioita, kuten ilmastokatastrofin ja luontokadon pysäyttäminen, demokratian ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen, eriarvoisuuden purkaminen sekä tulevaisuuteen katsovan talouspolitiikan tekeminen. Keskeisimpänä tehtävänä Kyllönen pitää eurooppalaisten arvojen puolustamista.

– Lainsäätäjinä meidän on kysyttävä itseltämme: Puolustammeko eurooppalaisia arvoja ja laajemmin yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja sääntöihin perustuvaa järjestystä viimeiseen asti, vai olemmeko mukana rapauttamassa niitä?

 


Vasemmistoliiton ryhmäpuhe Suomen EU-avaintavoitteista 3.4.2024

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selvitys alkaa “Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö.”

On helppoa olla samaa mieltä.

Keskeisin Euroopan unionin perusarvoista on ihmisarvon kunnioittaminen ja loukkaamattomuus.
Muita, perussopimuksissa vahvistettuja EU:n yhteisiä arvoja ovat vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Nykyinen Suomi-laivan kapteeni, Petteri Orpo kiteytti arvojen merkityksen politiikassa hienosti puheessaan kokoomuksen periaateohjelmaseminaarissa kesäkuussa 2016.

Lainaus:

“Arvot eivät ole vain luettelo sanoja, jotka liitetään juhlapuheiden jatkoksi. Ne ovat merikortteja, joiden avulla pystytään suunnistamaan silloinkin, kun päivittäisten kysymysten ja päälle kaatuvien tilanteiden sumu peittää suuret linjat.”

“Mikään määrä pragmaattisuutta ei saa ajaa meitä törmäyskurssille perusarvojamme vastaan. Maailmanhistoriasta löytyy karmaisevia esimerkkejä seurauksista, kun perusarvoja aletaan nakertaa.”

Perusarvot on Suomessa kuten useimmissa muissakin valtioissa turvattu perustuslailla juuri siksi, että nakertaminen – ja sen karmaisevat seuraukset – on haluttu tehdä mahdollisimman vaikeaksi.

Arvoisa puhemies,

Puheet ja teot Euroopassa ovat koventuneet. Oikeuksia poljetaan ja eurooppalaisen, oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan perustuvan yhteiskuntamallin perusteita rapautetaan.

Poliittisten päättäjien rooli ei ole vähäpätöinen. Sen sijaan, että päättäjät tekisivät kaikkensa EU:n perusarvojen mukaisen yhteiskunnallisen kehityksen eteen näinä haastavina aikoina, ovat monet heistä rakentaneet koko poliittisen uransa arvojen vastustamiselle.

Vielä enemmän on heitä, jotka juhlapuheissaan ja ohjelmissaan sitoutuvat hyveellisiin arvoihin ja periaatteisiin, mutta joille ne politiikan käytännössä ovat kauppatavaraa. Periaatteet voidaan myydä ja perusoikeuksia heikentää, mikäli se palvelee omia etuja.

Arvoisa puhemies,

Seuraavalla EU-vaalikaudella on ratkaistavana isoja asioita.

Päätökset, joita me eurooppalaisena yhteisönä teemme, vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisessa maailmassa tulevaisuudessa elämme ja millaisen perinnön jätämme.

Lainsäätäjinä meidän on kysyttävä itseltämme:

Puolustammeko eurooppalaisia arvoja ja laajemmin yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja sääntöihin perustuvaa järjestystä viimeiseen asti, vai olemmeko mukana rapauttamassa niitä?

Teemmekö kaikkemme pysäyttääksemme ilmastokatastrofin ja luontokadon, jotka tällä nykyisellä polullamme tuhoavat elämän edellytykset suurilta osin maapalloa ja aiheuttavat mittaamatonta kärsimystä ja turvattomuutta?

Annammeko vaurauden ja vallan keskittyä yhä harvempien käsiin vai vahvistammeko demokratiaa ja yhdenvertaisuutta?

Teemmekö tulevaisuuteen katsovaa talouspolitiikkaa, joka estää verokeinottelun, turvaa reilut työpaikat ja vastaa alati kovenevaan kansainväliseen kilpailuun?

Arvoisa puhemies,

Hallitus on ollut valmis sivuuttamaan ihmisoikeudet, joka pahimmillaan on EU:n perusarvojen, EU:n perussopimusten, kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain vastaista. Selkein ristiriita on turvapaikkakysymyksissä, niin kotimaan kuin EU:n tasolla.

Kuvaavaa on, että turvapaikanhaun ulkoistaminen köyhempään Euroopan ulkopuoliseen maahan on muualla todettu paitsi vastuuttomaksi myös taloudellisesti järjettömäksi ja laittomaksi, mutta hallitus on kuitenkin listannut sen yhdeksi EU-vaikuttamisen kärkitavoitteistaan.

Hallitus tekee myös parhaansa EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vesittämiseksi, ja sen linja talouspolitiikassa ja yrityksiä koskevassa vastuullisuussääntelyssä on jopa taantumuksellisempaa kuin suomalaisten suuryritysten.

Toisin kuin pääministeripuolueellemme vaikuttaa käyneen, me vasemmistossa emme ole hukanneet merikorttejamme, ja arvokompassikin on tallessa.

Mielestämme Suomen vaikuttamistyön ytimessä tulee olla EU:n perusarvojen mukaisen politiikan edistäminen laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti. Pikavoittoja sieltä ei saada, mutta kestävää pohjaa tulevaisuuteen sillä voidaan rakentaa.

Kun on kyse ihmisoikeuksien puolustamisesta, ilmastonmuutoksen torjunnasta, oikeusvaltion vahvistamisesta, toimeentulon turvaamisesta tai kestävän oikeudenmukaisen siirtymän edistämisestä, tulisi Suomen hallituksen äänen olla kuuluva, tavoitteiden kunnianhimoisia ja linjan johdonmukainen.

Valitettavasti nyt näin ei ole.

Yksityiskohtaiset esityksemme tulevien vuosien EU-politiikasta löytyvät niin eduskunnan valiokunnissa jättämistämme vastalauseista kuin EU-vaaliohjelmastamme ja palaamme niihin keskustelussa. Tässä puheenvuorossa keskityimme arvoihin, koska ilman kestävää arvopohjaa, meillä ei ole mitään mille rakentaa yhdessä.