Kyllönen tähdentää, että luonnon monimuotoisuuden katoaminen on jopa vakavampi ja kiireellisempi uhka kuin ilmastonmuutos. Luontokadon pysäyttämisen ja luonnon ennallistamisen hyödyt ilmenisivät ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnonkatastrofien ehkäisemisen kautta.
Euroopan komissio on arvioinut, että Suomelle kohdistuisi ennallistamisesta vuosittain 931 miljoonan euron kustannukset. Siinä missä ennallistaminen maksaa, se toisi Suomelle arviolta 9,7 miljardin euron vuosittaiset hyödyt.
– Hyöty on laskettu arvioimalla, että ennallistaminen auttaisi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, estämään ja vähentämään luonnonkatastrofien vaikutuksia sekä parantamaan veden, ilman ja maaperän laatua, Kyllönen perustelee.
Eniten kustannuksia tulee vesistöjen ennallistamisesta.
Suomessa keskustelu koko ennallistamisasetuksesta on keskittynyt metsiin, soihin ja turvemaihin, kun käytännössä eniten kustannuksia tulee vesistöjen ennallistamisesta. Kyllösen mukaan on hyvä tunnistaa, että Suomi on maksajien joukossa juuri vesistöjemme heikon tilan vuoksi.
– Luonnon monimuotoisuuskatoon vastaamista ei voi vierittää toisen maan vastuulle. Metsittäminen tai vesistöjen hoito Saksassa ei korjaa vesistöjen tilaa tai vahvista heikentynyttä monimuotoisuutta Suomessa, Kyllönen sanoo.
Metsittäminen Saksassa ei vahvista heikentynyttä monimuotoisuutta Suomessa.
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään vapaaehtoisin toimin, vaikka siihen on sitouduttu. Ennallistamisasetuksella tähdätään EU-tason vahvempien toimien lisäksi uuden kansainvälisen sopimuksen aikaan saamiseen ja monimuotoisuuskadon pysäyttämiseen. Kyllönen muistuttaa, että päätösvalta ennallistamistoimien kohdentamisesta on Suomen omissa käsissä.
– Koko Suomea ei ole tarkoitus palauttaa 50-luvun kehitystasolle. EU:n ennallistamisesitys ei puutu siihen, miten ja missä Suomi ennallistaa luontoaan, kunhan vain pääsemme EU:n yhteisesti asettamiin tavoitteisiin, Kyllönen sanoo.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee ratkaisukeskeistä ja vaikuttamaan pyrkivää linjaa ennallistamisasetuksen käsittelyssä. Hallituksella on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän luottamus.
Kansanedustaja Merja Kyllösen ryhmäpuhe 9.11.2022
Arvoisa puhemies,
Suomi on sitoutunut YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on kääntää luonnon monimuotoisuus elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on edesauttaa kansainvälisen yhteisön sitoutumista siihen, että vuoteen 2050 mennessä kaikki maailman ekosysteemit on ennallistettu.
Miksi ennallistamisasetus ollaan säätämässä? Koska emme ole vapaaehtoisin toimin onnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, vaikka olemme olleet siihen sitoutuneita. Ennallistamisasetuksella tähdätään EU tason vahvempien toimien lisäksi uuden kansainvälisen sopimuksen aikaan saamiseen ja monimuotoisuuskadon konkreettiseen pysäyttämiseen.
Opposition olisikin hyvä tiedostaa, että toissijaisuushuomautuksetkin täyttäisivät lähinnä sisäpoliittisia tavoitteita kokonaisuudessa, johon olemme aiemmin sitoutuneet ja vapaaehtoisin toimin epäonnistuneet sitoumukseen vastaamisessa.
Ihmiskunnalle ja planeetallemme luonnon monimuotoisuuskato on vakavampi uhka kuin ilmastonmuutos. Monimuotoisuuskato etenee nopeammin ja on hyvä muistaa, että laji voi kuolla sukupuuttoon vain kerran. Luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen vastaamista ei voi vierittää toisen maan vastuulle, koska metsittäminen tai vesistöjen hoito Saksassa ei korjaa vesistöjen tilaa tai vahvista heikentynyttä monimuotoisuutta Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden kautta kehittyvät myös uudet lajit ja ekosysteemit, jotka selviytyvät muuttuvissa olosuhteissa.
Arvoisa puhemies,
Komission valmisteleman ennallistamisasetuksen alaisten toimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Asetukseen sisältyvät meret, järvet, tunturit, suot, maaseutu ja kaupunkiluonto metsien lisäksi. Koko Suomea ei ole tarkoitus palauttaa 50-luvun kehitystasolle, eikä EU:n ennallistamisesitys puutu siihen, miten ja missä osassa maata Suomi ennallistaa luontoaan, kunhan Suomi vain pääsee EU:n yhteisesti asettamiin tavoitteisiin. Päätösvalta ennallistamistoimien kohdentamisesta on Suomen omissa käsissä.
Yksityisten metsän- ja maanomistajien pelottelu siitä, että he menettäisivät omistamiensa alueiden päätösvallan, on totuuden vääristelemistä. Ennallistaminen kannattaa kohdentaa valtion maille ja erityisesti vesialueille. Suomella on myös mahdollisuus tarjota rahallista kannustinta niille yksityisten alueiden omistajille, jotka haluavat vapaaehtoisesti osallistua luonnon ennallistamiseen.
Arvoisa puhemies,
Suomessa koko keskustelu on keskittynyt metsiin, soihin ja turvemaihin, kun vesien ennallistaminen on asia, joka maksaa eniten. Euroopan komissio on arvioinut, että Suomelle kohdistuisi ennallistamisesta vuosittain 931 miljoonan euron kustannukset. Suurin hintalappu on sisävesien muokkaamisella, joka veisi puolet summasta. Viidennes aiheutuisi metsien ennallistamisesta. Kuudennes muodostuisi turvemaiden palauttamisesta luonnontilaan.
On hyvä tunnistaa, että olemme maksajien joukossa vesistöjemme heikon tilan vuoksi. Suomella on runsaasti sisävesiä, joita uhkaa rehevöityminen, eikä meidän merialueidenkaan tila hurraa huutoja nostata.
Siinä missä ennallistaminen komission arvioiden mukaan maksaa, niin toisi se Suomelle arviolta 9,7 miljardin euron vuosittaiset hyödyt. Hyödyt on laskettu arvioimalla, että ennallistaminen auttaisi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, estämään ja vähentämään luonnonkatastrofien vaikutuksia, parantamaan veden, ilman ja maaperän laatua.
Arvoisa puhemies,
Eduskunta hyväksyi jo neljä vuotta sitten EU:n biodiversiteettistrategian, jossa mainitaan ennallistamisasetus. Puolueiden on pitänyt olla asiasta tietoisia, kun asiaa on käsitelty moneen kertaan ja ennallistamistoimien tarpeellisuus perusteltu.
Asetus tullee Euroopan parlamentissa etenemään, joten täällä käytävän keskinäisen käräjöinnin sijasta voimavarat kannattaa kohdistaa siihen, että Euroopan parlamentissa saamme muutetuksi asetusta tarpeelliseksi katsomiltamme osin.
Muistuttaisin eduskuntaa siitä, että Suuri valiokunta laajalla enemmistöllä laati neuvottelupohjaksi eduskunnan kattavan kannan myös FitFor55-pakettiin perustelluin muutostarpein ja nämä asiat ovat edenneet parlamentin käsittelyssä.
Sama voidaan tehdä myös ennallistamisasetuksen osalta. On viisasta tunnustaa tarve ennallistamiselle ja monimuotoisuuskadon pysäyttämiselle.
Se ei sulje pois toimia, joilla ehdotuksen parlamenttikäsittelyssä asetuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia pitää saada jäsenmaiden kesken oikeudenmukaisemmiksi, on lisättävä jäsenvaltioiden liikkumavaraa ja parannettava edellytyksiä kustannustehokkaille kansallisille ennallistamistoimille, huomioiden eri luontotyyppiryhmien ja elinympäristöjen tarpeet tasapainoisesti.
Tietopuutteet, vaikutusten arvioinnin epävarmuus, jäsenvaltioiden erilaisten lähtötilanteiden ja olosuhteiden huomioiminen ovat tärkeitä asioita jatkoneuvotteluiden pohjaksi.
EU päätöksenteossa ratkaisukeskeiset toimijat vaikuttavat, eivät he, jotka huutavat jälkikäteen EI:tä, jos eivät ymmärtäneet jo vuosia sitten linjattujen asioiden vaikutuksia ja merkitystä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee ratkaisukeskeistä ja vaikuttamaan pyrkivää linjaa myös ennallistamisasetuksen käsittelyssä ja on valmis tekemään hartiavoimin töitä parlamenttiin kohdistuvassa vaikuttamisessa. Hallituksella on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän luottamus.