Alla näet kuntatalousohjelmamme verolinjaukset – lue vasemmiston koko kuntatalousohjelma täältä.
Pääomatuloasteikon progression kasvattaminen
(+100 M€)
Palkkojen, eläkkeiden ja veronalaisten etuuksien verotus kiristyy tulojen noustessa. Pääomatuloista kuten osingoista tai vuokratuloista veroa sen sijaan maksetaan pääsääntöisesti 30 prosenttia 30 000 euroon asti, ja tätä suuremmista tuloista 34 prosenttia riippumatta siitä, kuinka paljon tuloja on.
Tuloverotuksen progressio ei siis käytännössä osalta toteudu pääomatulojen kohdalla, vaikka järjestelmässä yksi pieni porrastus onkin.
Tulojen kasvaessa tosiasiallinen veroaste voi jopa laskea, sillä suursijoittajat voivat hyödyntää erilaisia holding-yhtiörakenteita ja muita verosuunnittelujärjestelyitä välttääkseen veroja.
Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta. Yhdistetty verotus kaikille tuloille tekisi pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista, keventäisi pienten pääomatulojen verotusta ja hyödyttäisi kaikkia muita kuin suurten pääomatulojen saajia.
Valmistelu on aloitettava mahdollisimman pian. Veropohjan laajenemisen ja tiivistymisen myötä tuloveroasteikkoa voitaisiin jopa keventää varsinkin pieni- ja keskituloisilta.
Siirtymäkaudella pienimpien pääomatulojen veroastetta voitaisiin välittömästi keventää, ja vastaavasti suurimpien tulojen kiristää niin, että valtion verotulot kasvaisivat 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Listaamattomien yhtiöiden osinkohuojennusten rajoittaminen
(+350 M€)
Suomalaisen tuloverojärjestelmän erityisen ongelmallinen piirre on pörssilistaamattomien yritysten maksamien osinkojen erityisverokohtelu. Listaamattomien yritysten omistajat pystyvät nostamaan suuretkin ansiot pääomatuloina – mikäli yrityksellä on paljon nettovarallisuutta.
Tällöin osingoista 25 prosenttia on veronalaista 150 000 euroon asti. Tästä 25 prosentista maksetaan pääomatuloverona 30 tai 34 prosenttia. Toisin sanoen 150 000 euron pääomatuloista voi selvitä 8,5 prosentin verolla. Tätä suuremmillakin tuloilla verotus on varsin kevyttä suhteessa ansiotuloihin tai esimerkiksi pörssiyhtiöistä saatuihin osinkoihin.
Listaamattomista yhtiöistä nostetaan huojennettuja osinkoja vuosittain yli 2 miljardia euroa, joista yli 1,5 miljardia on osingonsaajalle verovapaata tuloa. Kyseisestä veronhuojennuksesta hyötyvät pääasiassa rannikkoalueiden hyvätuloiset miehet.
Varakkaita omistajayrittäjiä suosiva osinkoverokohtelu on keskeinen eriarvoistava rakenne, joka kannustaa verosuunnitteluun ja keinotekoiseen tulonmuuntoon. Paitsi että se on epäoikeudenmukainen, johtaa se useiden tutkimusten mukaan myös Suomen kansantalouden kannalta tehottomaan pääomien kohdentumiseen.
Osinkoverojärjestelmää korjaamalla saadaan arviolta 350 miljoonan euron lisäpotti valtion kassaan.
Varallisuusveron käyttöönotto
(+100 M€)
Varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi jo 30 vuoden ajan. Yleinen varallisuusvero hillitsisi omaisuuserojen kasvua ja keventäisi painetta muiden verojen korotuksiin.
Varallisuusvero ei kuitenkaan kohdistuisi esim. asuntojen ja kesämökkien kaltaiseen omaisuuteen, joka on jo kiinteistöveron, tai jonkun muun veron piirissä. Veropohjaltaan laaja ja tiivis varallisuusvero tuottaisi huomattavan verokertymän jo hyvin pienellä veroprosentilla.
Välillisen sijoittamisen instrumenttien veropohjan tiivistäminen
(+200 M€)
Sijoitusrahastoihin, sijoitussidonnaisiin vakuutustuotteisiin ja muihin kuorijärjestelyihin kertyvää arvoa ei Suomessa veroteta lainkaan, ellei varoja nosteta. Sama koskee myös edellisen hallituksen käyttöön ottamaa osakesäästötiliä. Tästä verojen lykkäysmahdollisuudesta muodostuu huomattava veroetu suhteessa niihin, jotka omistavat sijoituksensa suoraan ja maksavat osinkotulosta ja myyntivoitoista normaalia pääomaveroa.
Valtiolle nämä välillisen sijoittamisen instrumentit aiheuttavat merkittäviä veromenetyksiä. Pelkästään osakesäästötilin tuomat veromenetykset nousevat vuosittain ja ovat valtiovarainministeriön arvion mukaan 100 miljoonaa euroa vuonna 2025. Joissain tapauksissa arvonnousu voi jäädä kokonaan verottamatta.
Monessa muussa maassa vastaavaa etua ei ole. Vasemmistoliitto katsoo, että Suomessa välillisen sijoittamisen instrumenttien tuottoja tulisi verottaa vuosittain kuten suoran sijoittamisen tapauksessa tehtäisiin.
Luonnollisten henkilöiden arvonnoususvero
(0-50 M€)
Maastapoistumis- tai arvonnousuverolla (exit tax) voitaisiin hillitä sellaista verovälttelyä, jossa edunsaaja siirtää kirjansa ulkomaille välttääkseen Suomen veroja. Ongelma koskee etenkin sijoitussäästötilien ja vakuutuskuorien kaltaisten järjestelyiden nostoja, mutta myös yleisemmin tapauksia, joissa motiivina (tilapäiselle) ulkomaille siirtymiselle on esimerkiksi perintö- tai lahjaveron välttely. Yrityksille arvonnousuvero tuli jo 2020 EU-direktiivin myötä.
Luonnollisten henkilöiden arvonnousuvero perittäisiin, kun arvonnousu realisoidaan, ei siis silloin kuin henkilö lähtee maasta. Vastaavan kaltainen järjestely on olemassa esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Arvonnousu tukisi muita verovälttelyn suitsimiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja lisäisi Suomen verotuloja.
Osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen lähdevero
(+250 M€)
Yleishyödylliset yhteisöt ja niihin verotuksellisesti rinnastettavat instituutiosijoittajat, rahastot ja esimerkiksi vakuutuskuoria hallinnoivat yhtiöt on vapautettu osinkoverosta. Kyse on julkistalouden kannalta merkittävästä summasta. Pörssiyhtiöt maksoivat osinkoja 12 miljardia euroa koronaa edeltävänä vuonna. Valtaosa näistä on verovapaita.
Suomen veropohjaa voisi tiivistää asettamalla pienen lähdeveron nyt osinkoveroista vapautettujen yhteisöiden osingoille. Valtaosan tästä maksaisivat ulkomaiset sijoitus- ja eläkerahastot, vaikka syrjimättömyysperiaatteen vuoksi vero koskisi myös kotimaisia eläkerahastoja sekä yleishyödyllisiä yhteisöjä ja säätiöitä. Helsingin pörssin yhtiöiden osakekannasta noin 40 prosenttia on viime vuosina ollut ulkomaalaisomistuksessa.
Hallitus on asettanut työryhmän selvittämään voitaisiinko tällainen viiden prosentin lähdevero ottaa Suomessa käyttöön. Aiemmin tehtyjen arvioiden mukaan tällainen vero voisi tuottaa 250-400 miljoonaa euroa vuodessa.
Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen (+140 M€)
Monikansallisten yritykset ovat hyödyntäneet korkojen laajaa vähennyskelpoisuutta aggressiivisen verosuunnittelun työkaluna vuosikymmeniä. Suomessa konsernilainojen korkovähennysoikeutta rajattiin vuoden 2019 alusta EU-direktiivin pakottamana.
Lakiin jätettiin kuitenkin merkittäviä verovälttelyn mahdollistavia porsaanreikiä, joista keskeisin on niin sanottu tasevapautus. Nämä aukot tukkimalla verotulot kasvaisivat vuosittain huomattavasti. Hallitus onkin päättänyt korkovähennysoikeuden uudistamisesta syksyn 2021 budjettiriiheen mennessä.
*Esitetyt luvut ovat suuntaa antavia arvioita yksittäisten toimien vaikutuksista. Yhteensä nämä toimet lisäisivät valtion verotuloja arviolta yli miljardilla. Tarkempaa tietoa uudistuksista ja vasemmistoliiton ajamista muista verouudistuksista löytyy Mistä rahat -ohjelmasta (2019)