Min­ja Kos­ke­la: Ase­vel­vol­li­suu­den huo­mioi­mi­nen osa­na puo­lus­tus­me­no­ja kir­jat­tiin yk­si­mie­li­ses­ti jo vuon­na 2023

Yle uutisoi eilen enemmistön eduskuntapuolueista olevan sillä kannalla, että asevelvollisuuden tulisi jatkossa vaikuttaa Naton Suomelta vaatimaan puolustusmenojen tasoon. Vastaan ovat vain kokoomus ja Liike nyt. Keskusta ei puolestaan ottanut kysymykseen suoraa kantaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on yllättynyt siitä, että kaikki puolueet eivät tätä kannata.

– Olen yllättynyt, koska tämä asia on jo kertaalleen yhdessä sovittu eduskunnassa Nato-mietinnön yhteydessä. Perinteisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on korostettu ylivaalikautisuutta ja sen tulisi päteä tässäkin, Koskela painottaa.

Ulkoasianvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä koskien Suomen Nato-jäsenyyttä sanotaan, että: ”Valiokunta katsoo, että arvioitaessa 2 prosentin tavoitteen saavuttamista on huomioitava edellä todettu Suomen kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapa ja suorien budjettivaikutusten kannalta kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä, joka poikkeaa useimmista Nato-maista. Toisaalta asevelvollisuudella on myös merkittäviä epäsuoria taloudellisia vaikutuksia asevelvollisten ollessa työmarkkinoiden ulkopuolella palvelusaikana.”

Suomi panostaa asevelvollisuusarmeijallaan merkittävällä tavalla puolustukseen. Sen laskeminen mukaan puolustusmenoihin ei ole kikkailua, vaan erittäin perusteltua.

– Vasemmistoliitto on ollut tällä kannalla jo pitkään. On oleellista, että puolustusmenoja laskettaessa kaikki puolustuksen osatekijät otetaan huomioon. Pidimme tärkeänä, että Nato-mietinnön yhteydessä asia myös yhdessä kirjattiin, Koskela sanoo.

Koskela ei myöskään ymmärrä puheita ”laskennallisesta kikkailusta” tai siitä, että Suomi pääsisi tällä tavalla jotenkin helpommalla.

– Suomi panostaa asevelvollisuusarmeijallaan merkittävällä tavalla puolustukseen. Sen laskeminen mukaan puolustusmenoihin ei ole kikkailua, vaan erittäin perusteltua, Koskela sanoo.