– Olen yllättynyt, koska tämä asia on jo kertaalleen yhdessä sovittu eduskunnassa Nato-mietinnön yhteydessä. Perinteisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on korostettu ylivaalikautisuutta ja sen tulisi päteä tässäkin, Koskela painottaa.
Ulkoasianvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä koskien Suomen Nato-jäsenyyttä sanotaan, että: ”Valiokunta katsoo, että arvioitaessa 2 prosentin tavoitteen saavuttamista on huomioitava edellä todettu Suomen kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapa ja suorien budjettivaikutusten kannalta kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä, joka poikkeaa useimmista Nato-maista. Toisaalta asevelvollisuudella on myös merkittäviä epäsuoria taloudellisia vaikutuksia asevelvollisten ollessa työmarkkinoiden ulkopuolella palvelusaikana.”
Suomi panostaa asevelvollisuusarmeijallaan merkittävällä tavalla puolustukseen. Sen laskeminen mukaan puolustusmenoihin ei ole kikkailua, vaan erittäin perusteltua.
– Vasemmistoliitto on ollut tällä kannalla jo pitkään. On oleellista, että puolustusmenoja laskettaessa kaikki puolustuksen osatekijät otetaan huomioon. Pidimme tärkeänä, että Nato-mietinnön yhteydessä asia myös yhdessä kirjattiin, Koskela sanoo.
Koskela ei myöskään ymmärrä puheita ”laskennallisesta kikkailusta” tai siitä, että Suomi pääsisi tällä tavalla jotenkin helpommalla.
– Suomi panostaa asevelvollisuusarmeijallaan merkittävällä tavalla puolustukseen. Sen laskeminen mukaan puolustusmenoihin ei ole kikkailua, vaan erittäin perusteltua, Koskela sanoo.