Ilmastokokouksessa sovittiin rikkailta mailta kehittyville maille maksettavan vuotuisen ilmastorahoituksen määrän kasvattamisesta 100 miljardista 300 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä.
– Tämä saattaa kuulostaa suurelta edistysaskeleelta, mutta on tosiasiassa totaalinen rimanalitus. 300 miljardia ei tässä yhteydessä ole paljoa. Vertailun vuoksi: fossiilisiin polttoaineisiin kohdistettiin vuonna 2022 globaalisti arviolta 7000 miljardin dollarin edestä suoria ja epäsuoria tukia, Koskela sanoo.
Asiantuntija-arviot tarvitusta ilmastorahoituksen määrästä kehittyvien maiden tukemiseksi vaihtelevat 1300 ja 2400 miljardin dollarin välillä. Kansainvälisellä ilmastorahoituksella on tarkoitus auttaa köyhiä maita esimerkiksi niiden energiasiirtymässä, ilmastokatastrofien jälkitoimissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Huolestuttava tendenssi on myös maailman johtajien hiipuva innostus kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tekemiseen.
– On tärkeää, että teollistuneet länsimaat kantavat vastuunsa kehittyvien, köyhempien maiden auttamisesta ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa. Me olemme historiallisesti saastuttaneet eniten ja rikastuneet sillä – nyt kehittyvät maat sekä erityisesti pienet saarivaltiot ovat etulinjassa kärsimässä ilmastonmuutoksen kohtalokkaista seurauksista, Koskela muistuttaa.
Kansainväliseen ilmastorahoitukseen liittyy sen vähyyden lisäksi useita muita ongelmakohtia. Alle kymmenesosa rahoituksesta päätyy kaikista köyhimmille maille. Lisäksi aivan liian suuri siivu maksetaan lainoina eikä suorina avustuksina, vaikka monet kehittyvät maat kärsivät jo nyt liian suurien velkataakkojen alla.
Huolestuttava tendenssi on myös maailman johtajien hiipuva innostus kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tekemiseen. Monet heistä jättivät ilmastokokouksen tänä vuonna väliin. Kehityskulku on nähtävissä myös EU:ssa laajemmalti.
– Tämä vuosi oli ensimmäinen jona maailma ylitti 1,5 asteen lämpenemisrajan. Yhteenkään ilmastokokoukseen ei voida asennoitua vähemmän tärkeänä “välikokouksena” eikä yhteenkään heikkoon lopputulemaan enää tyytyä, Koskela sanoo.