Hallitus kertoi viime kuun kehysriihessä aikovansa korottaa yleisen arvonlisäverokannan 24 prosentista 25,5 prosenttiin jo tulevan kesän jälkeen. Jo aiemmin on kerrottu suunnitelmasta siirtää 10 prosentin verokannassa olevat palvelut ja tuotteet 14 prosentin kantaan.
Toissa viikolla hallitus ilmoitti pienyrittäjien verotuksen kiristämisestä, kun arvonlisäverotuksen niin sanotusta alarajahuojennuksesta luovutaan ilman mitään kompensoivaa kädenojennusta pienyrittäjille. Huojennus on parantanut alle 30 000 euron liikevaihdolla toimivien yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta.
Jälleen saamme huomata, että oikeiston käsitys yrittäjämyönteisyydestä koskee vain kaikkein suurimpia yrityksiä. Pien- ja yksinyrittäjille on luvassa kylmää kyytiä.
– Yrittäjämyönteisenä itseään markkinoiva hallitus torppaa pienten yritysten kasvun ja vaikeuttaa pien- ja yksinyrittäjien arkea. Tällä ei ole tietenkään mitään tekemistä yrittäjämyönteisyyden kanssa, Koskela sanoo.
Alv-alarajahuojennuksen poisto liittyy EU-direktiiviin, joka edellyttää huojennuksen poistoa. Direktiivi ei kuitenkaan estäisi nostamasta alv-velvollisuuden alarajaa.
– Nyt kannattaisi nostaa alv-velvollisuuden alarajan 15000 eurosta esimerkiksi 30000 euroon kompensoimaan direktiivin edellyttämää alarajahuojennuksen poistoa ja tukemaan pien- ja yksinyrittäjiä. Alv-velvollisuuden alarajan nostoa ovat suositelleet myös muun muassa Verohallinto, EK, Suomen yrittäjät sekä Suomen Naisyrittäjät, Koskela huomauttaa.
Koskela kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen toimet osuvat erityisen raskaasti naisvaltaisille palvelualoille sekä taide- ja kulttuurialalle. Kulttuuritoimijat tulevat kärsimään 10 prosentin verokannassa olevien palveluiden ja tuotteiden nousemisesta 14 prosenttiin, joka tulee koskemaan muun muassa kirjoja, elokuvanäytöksiä sekä keikka- ja konserttilippuja.
– Kaikki yritykset eivät pysty siirtämään alv-korotusta hintoihin. Vaikeassa tilanteessa ovat esimerkiksi parturi-kampaamoalan toimijat: Hintojen noustua ihmiset ovat muuttaneet kulutuskäyttäytymistään jo ennen alv-korotusta, ja nyt on aito riski, että kysyntä vähenee edelleen nimenomaan naisvaltaisilla palvelualoilla. Onko sukupuolivaikutusten arviointi jälleen jätetty tekemättä? Koskela kysyy.
Koskela huomauttaa, että hallitusohjelma sisältää useita mainintoja yrittäjämyönteisyydestä, mutta maininnat ovat ristiriidassa tosielämän kanssa.
– Jälleen saamme huomata, että oikeiston käsitys yrittäjämyönteisyydestä koskee vain kaikkein suurimpia yrityksiä. Pien- ja yksinyrittäjille on luvassa kylmää kyytiä, Koskela sanoo.
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Eduskunnan puhemiehelle
Petteri Orpon hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi sisältää mainintoja yrittäjyyden edellytysten edistämisestä. Tällaisia ovat muun muassa tavoitteet pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamisesta (s. 63) sekä yrittäjyyden helpottamisesta (s. 100). Hallituksen toimet ovat kuitenkin viime aikoina vieneet erityisesti pienyrittäjien suhteen täysin päinvastaiseen suuntaan ja pahimmillaan vaikeuttavat yritystoimintaa. Toimet ovat myös tulleet kritisoiduiksi nimenomaan yrittäjien suunnalta. Kritiikin kohteena ovat olleet erityisesti yleisen arvonlisäverokannan nostaminen, arvonlisäverovelvollisuuden alarajahuojennuksen poisto sekä 10 prosentin arvonlisäverokannassa olevien tuotteiden ja palveluiden siirtäminen 14 prosentin verokantaan.
Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti nostaa yleistä alv-kantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Alv-kannan noustessa yritykset siirtävät korotuksen joko hintoihin tai maksavat itse 1,5 prosenttiyksikön noususta juontuvat kulut pienempänä katteena. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus on todennut, että kaikki yritykset eivät pysty siirtämään alv-korotusta hintoihin, ja että korotus voi olla joillekin yrityksille viimeinen naula yritystoiminnan arkkuun. Brotherus mainitsee esimerkkinä vaikeassa tilanteessa olevasta yrityksestä parturi-kampaamoalan toimijat: Hintojen noustua inflaation vuoksi ovat ihmiset muuttaneet kulutuskäyttäytymistään jo ennen alv-korotusta. Näin ollen on olemassa riski, että kysyntä vähenee edelleen nimenomaan työvoimavaltaisilla palvelualoilla, jotka eivät ole arjen kannalta välttämättömiä. Myös Suomen Naisyrittäjät on huomauttanut, että alv-kannan korotus kohdistuu moneen jo lähtökohtaisesti vaikeassa tilanteessa olevaan palvelualan naisyrittäjään.
Tämän lisäksi hallitus antoi eduskunnalle 16.5.2024 toisen arvonlisäveroa koskevan esityksen, joka niin ikään heikentää pienyrittäjien toimintaedellytyksiä. Kyseessä on alv-alarajahuojennuksen poisto: Tällä hetkellä arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alaraja on 15000 euroa vuodessa, mutta lisäksi yritykset, joiden liikevaihto on alle 30000 euroa, voivat saada hakemuksesta osan maksetuista arvonlisäveroista takaisin. Tällaisia yrityksiä on Suomessa kymmeniätuhansia, ja nyt tämä pienyrittäjien asemaa helpottava huojennus ollaan poistamassa EU-direktiivin edellyttämällä tavalla. Direktiivi ei kuitenkaan estäisi korottamasta arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 15000 eurosta ylöspäin, mitä ovat suositelleet muun muassa Verohallinto, EK ja Suomen yrittäjät. Suomen Naisyrittäjät huomauttivat jo alv-kannan nostoa vastustavassa tiedotteessaan, että tilannetta voisi helpottaa nostamalla alv-velvollisuuden 30000 euroon perustellen sitä kohtuullisen elannon mahdollistamisella pienimpien yritysten yrittäjille.
Hallitus on kuitenkin päätynyt siihen, että yleisen alv-kannan korottamisen lisäksi alv-alarajahuojennus poistetaan kokonaan ilman että tämän kielteisiä vaikutuksia pienyrittäjille kompensoitaisiin nostamalla alv-velvollisuuden alarajaa. Alarajahuojennuksen poistaminen heikentää merkittävästi sitä tähän asti saaneiden yritysten ja yrittäjien asemaa, kannattavuutta, liiketoimintaedellytyksiä ja kasvuhaluja. Todennäköisesti myös se johtaa liiketoiminnan supistamiseen alarajan alle ja joissakin tapauksissa toiminnan lopettamiseen kokonaan.
Naisvaltaisten palvelualojen lisäksi myös esimerkiksi taide- ja kulttuurikentällä on useita toimijoita, joille molemmat muutokset ovat erittäin negatiivisia. Kulttuurialalla on paljon myös niitä, joihin osuu hallituksen kaavailema 10 prosentin arvonlisäverokannassa olevien tuotteiden ja palveluiden siirtäminen 14 prosentin verokantaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus arvioinut yleisen arvonlisäverokannan noston, 10 prosentin verokannassa olevien palveluiden ja tuotteiden siirtämisen 14 prosentin verokantaan sekä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen poiston yhteisvaikutukset pien- ja yksinyrittäjien toiminnalle,
onko hallitus tehnyt edellä mainittujen toimien suhteen sukupuolivaikutusten arviointia huomioiden, että vaikutukset voivat osua erityisen voimakkaasti naisvaltaisille palvelualoille kuten parturi-kampaamoihin ja kauneusalan yrittäjiin,
onko hallitus harkinnut alv-velvollisuuden alarajan nostamista 15000 eurosta ylöspäin esimerkiksi 30000 euroon helpottaakseen pien- ja yksinyrittäjien tilannetta,
ja ellei ole, niin miksi ei?