– Käännytyslaki on synkkä tahra eduskunnan ja oikeusvaltion historiassa. Jokainen kansanedustaja ja puolue on jälleen valinnan edessä. Kyse on siitä, missä arvossa pitää Suomen perustuslakia ja ehdottomia ihmisoikeuksia ja haluaako Suomen tietoisesti rikkovan näitä. Vasemmistoliitolle valinta ei ole vaikea, Koskela sanoo.
”Suomen tulisi olla oikeusvaltio ja vastata naapurinsa toimiin sellaisen tavoin, ei luopumalla itse perustuslaistaan ja kansainvälisistä velvoitteistaan eli toimimalla kuten Venäjä.”
Vasemmistoliitto on painottanut, että Suomella on käytössään laajasti keinoja erilaisten turvapaikanhakijatilanteiden hallitsemiseen ilman poikkeuslakiin turvautumista. Niin poikkeuksellisiin turvapaikanhakijamääriin kuin erilaisiin hybridiuhkatilanteisiin on viime vuosina vastattu yhä laajemmin niin kansallisessa lainsäädännössä kuin EU-tasolla.
– Venäjä on raakaa ja laitonta hyökkäyssotaa käyvä diktatuuri, joka sortaa myös omia kansalaisiaan ja halveksii kansainvälistä oikeutta. Suomen tulisi olla oikeusvaltio ja vastata naapurinsa toimiin sellaisen tavoin, ei luopumalla itse perustuslaistaan ja kansainvälisistä velvoitteistaan eli toimimalla kuten Venäjä, Koskela sanoo.
Viime vuonna käännytyslain säätämisen yhteydessä käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Puolueista etenkin SDP kipuili asian kanssa, ja media kommentoi aihetta ahkerasti. Honkasalo on huolissaan siitä, miten vähän lain voimassaolon jatko on puhuttanut julkisuudessa ja miten vähän puolueet ovat asiaa tällä kertaa kommentoineet.
– Poikkeuslain voimassaolon jatkaminen on yhtä vakava kysymys kuin lain säätäminen alun perin. Hiljaisuus aiheen ympärillä on pelottavaa. Vastaavasti erikseen päätetty itärajan sulkeminen loppuvuonna 2023 oli pääuutisaihe ja juridisesti harmaalla alueella. Nyt raja on ollut kiinni puolitoista vuotta ja asia ylittää hädin tuskin uutiskynnyksen. Näinkö helposti turrumme? Honkasalo kysyy.
”Hallitus ei ole uskottavasti perustellut mitään näistä.”
Honkasalo pitää ongelmallisena paitsi käännytyslain voimassapitämistä ylipäänsä, myös nyt esitettävää voimassaoloaikaa peräti vuoden 2026 loppuun asti.
– Poikkeuslain voimassaoloa jatkettaessa tulisi osoittaa samaan aikaan välttämättömyys alkuperäisen lain takana, välttämättömyys jatkolle itärajan nykyisessä tilanteessa ja vielä alun perin vuodeksi säädetyn lain voimassaolon jatko peräti puolellatoista vuodella. Hallitus ei ole uskottavasti perustellut mitään näistä, Honkasalo sanoo.
”Suomen suhde kansainväliseen oikeuteen on tänään vinoutunut ja rikki.”
Koskela huomauttaa käännytyslain olevan osa laajempaa huolestuttavaa suunnanmuutosta Suomen suhtautumisessa kansainväliseen oikeuteen.
– Sääntöpohjainen järjestelmä on erityisesti pienen maan turva ja Suomi on sitä perinteisesti puolustanut. Suomen suhde kansainväliseen oikeuteen on kuitenkin tänään vinoutunut ja rikki. Omia kansainvälisiä velvoitteita rikotaan olkia kohauttaen ja samaan aikaan kansainvälisillä areenoilla ollaan kykenemättömiä reagoimaan Israelin sotarikoksiin ja kansanmurhaan, Koskela sanoo.
Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä hyväksyttynä poikkeuslakina viime kesänä. Alkuperäinen laki on voimassa vuoden, ja nyt käsiteltävän esityksen hyväksyminen jatkaisi sen voimassaoloa vuoden 2026 loppuun asti. Käännytyslaki mahdollistaa turvapaikanhaun ja maahanpääsyn estämisen Suomen rajalla ilman valituskelpoista päätöstä. Toistaiseksi hallitus ei ole ottanut lakia käyttöön, mutta itäraja on ollut kiinni joulukuusta 2023 lähtien rajavartiolain nojalla tehdyin päätöksin. Lain kiireellinen hyväksyminen edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä. Viimeksi laki hyväksyttiin kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, KD:n, Liike Nytin sekä SDP:n ja RKP:n edustajien enemmistön äänin.