Min­ja Kos­ke­la: Kään­ny­tys­lain lausun­to­kier­ros päät­tyi: Puo­lueil­la uusi mah­dol­li­suus kuun­nel­la asian­tun­ti­joi­ta ja nou­dat­taa pe­rus­tus­la­kia

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela toivoo eduskuntapuolueiden ottaneen opiksi viimevuotisesta käännytyslain käsittelystä.

Huolimatta oikeustieteilijöiden yksimielisistä kannoista, vain vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät äänestivät viime kesänä perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastaista poikkeuslakia vastaan. Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta lain voimassaolon jatkamiseksi puolellatoista vuodella päättyi torstaina.

– Kiireellä pidetty lausuntokierros ei tuottanut yllätyksiä. Käännytyslaki oli ja on yksiselitteisesti ja räikeästi vastoin perustuslakia, ehdottomia ihmisoikeusvelvoitteita ja EU-oikeutta. Viimeksi asiantuntijat sivuutettiin perustuslakivaliokuntaa myöten, toivottavasti tällä kertaa muutkin kuin vasemmistoliitto ja vihreät kuuntelevat asiantuntijoita ja antavat edustajiensa äänestää Suomen perustuslain mukaisesti, Koskela sanoo.

Vuodeksi säädetyn, poikkeuslakina hyväksytyn käännytyslain voimassaolon jatko edellyttää jälleen perustuslain säätämisjärjestystä – vaikka oikeustieteilijöiden mukaan edes käsittelyjärjestys ei ratkaise esityksen ongelmia. Useat asiantuntijat oikeuskanslerista alkaen pitävät kuitenkin esityksen perusteluja täysin riittämättöminä poikkeuslain voimassaolon jatkon tarpeen ja sen keston osalta.

”Käännytyslaki oli ja on yksiselitteisesti ja räikeästi vastoin perustuslakia, ehdottomia ihmisoikeusvelvoitteita ja EU-oikeutta.”

– Jos mahdollista, nyt esitettävän muutoslain ongelmat ovat jopa isompia kuin viime kesänä hyväksytyn alkuperäisen lain. Paitsi että hallituksen tulisi kyetä perustelemaan alkuperäinen laki, tulisi sen nyt osoittaa perusteet lain voimassaolon jatkamiselle nykyisessä tilanteessa ja vielä pidemmäksi aikaa kuin alkuperäinen laki oli voimassa. Esitysluonnoksessa perusteet ovat silmiinpistävän ohuet, Koskela huomauttaa.

Esitys myös vähättelee kansainvälistä oikeuskehitystä. Useat asiantuntijat huomauttavat, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viimeksi tammikuussa katsonut Turkin rikkoneen ehdotonta palautuskieltoa palauttaessaan turvapaikanhakijan ilman hakemuksen vastaanottamista. EU-tuomioistuin puolestaan tuomitsi kesällä Unkarin maksamaan 200 miljoonaa euroa hyvitystä ja asetti miljoonan euron päiväkohtaisen uhkasakon rikkomusmenettelyssä, joka koski turvapaikkamenettelyyn pääsyn ja palautuskiellon loukkauksia. Jopa komissio, johon hallitus vetoaa, on tuoreessa välineellistämistä käsittelevässä tiedonannossaan painottanut, että jäsenmaiden on tässäkin yhteydessä noudatettava EU-oikeuden rajoituksia ja edellytyksiä sekä kunnioitettava perusoikeuksia ja palautuskieltoa.

Koskela muistuttaa, että Suomella on keinot vastata tilanteeseen itärajalla laillisesti ja hallitusti ulkomaalaislain, vastaanottolain ja EU-oikeuden nojalla, tehostettuja menettelyjä hyödyntäen ja EU:n ja jäsenmaiden tukeen turvautuen.

– Kiristyvä kansainvälinen tilanne ja naapurissa oleva diktatuuri vaativat Suomelta valppautta. Ratkaisuna ei tänäänkään ole se, että heitämme itsekin oikeusvaltiomme ja sääntöperusteisen järjestelmän romukoppaan. Vaikka turvapaikanhakijoita pitkän hiljaisuuden jälkeen alkaisi tulla, Suomella ja EU:lla on keinot käsitellä isojakin hakemusmääriä tehokkaasti, rajojaan turvaten, ihmishenkiä vaarantamatta, Koskela muistuttaa.