Koskela kysyy tänään hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mitä se aikoo tehdä kaiken sen korvaamiseksi, mitä leikkausten myötä menetetään.
– Leikkaukset aiheuttavat syvää vahinkoa. Yhteistyöverkostot kuihtuvat, työtiloja on vähemmän, edunvalvonta on vaikeampaa. Seurauksena suomalaista taidetta ja kulttuuria on yksinkertaisesti vähemmän, sanoo Koskela
Järjestöjen yleisavustuksia myönnettiin tänä vuonna melkein neljännes vähemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna avustuksia myönnetään enää 6,75 miljoonaa euroa. Tämä on suoraa seurausta hallituksen tekemistä budjettileikkauksista taiteen ja kulttuurin määrärahoihin.
– Nämä eivät ole erityisen suuria rahoja valtion budjetissa, mutta niillä on saatu todella paljon aikaan. Leikkaamisella on poikkeuksellisen dramaattisia vaikutuksia kokonaisten ammattialojen ja taidemuotojen tulevaisuudelle Suomessa, sanoo Koskela.
”Tälle on tultava loppu ja toimintaedellytykset kulttuurialalle palautettava”
Avustukset olivat aiempaa pienempiä jo vuonna 2024. Tänä vuonna tyypillinen avustus oli järjestöstä riippuen vielä noin 10–40 prosenttia viime vuotta pienempi. Monet jäivät jo kokonaan ilman. Tuleville vuosille hallitus suunnittelee yhä kuluvaakin vuotta suurempia leikkauksia.
– Jatkuvat leikkaukset jo moukaroidulle alalle vaikuttavat järjestelmälliseltä kulttuuritoiminnan alas ajamiselta, ei pakon edessä tehdyltä yksittäiseltä säästötoimelta. Tälle on tultava loppu ja toimintaedellytykset kulttuurialalle palautettava, sanoo Koskela.
Monet leikkausten kohteiksi joutuneista kulttuurijärjestöistä toimivat lisäksi omien ammattiryhmiensä edunvalvontaorganisaatioina ja siten toteuttavat tärkeää yhteiskunnallista tehtävää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallituskauden alussa kuitenkin linjannut, ettei avustuksia saa käyttää työvoimapoliittisiin tarkoituksiin.
– Rahoituksen käytön rajaaminen tällä tavoin vaikuttaa suoraan kulttuurialan mahdollisuuksiin järjestäytyä ja tuoda tietoa alansa tilanteesta osaksi päätöksentekoa, sanoo Koskela.