– Tarvitsemme vihreitä investointeja ja taloudellista tukea kansalaisille kestäviin arjen ratkaisuihin, sekä niille, joita meneillään olevat murrokset kohtelevat epäreilusti. Kaikki tämä on huonosti yhteensovitettavissa rajujen leikkausten kanssa, jotka pahimmillaan romuttavat Suomen kilpailukyvyn. Julkisten varojen käyttö esimerkiksi kestäviin tuotantomenetelmiin ja infrastruktuuriin mahdollistavat myös talouden kestävän kehityksen, Koskela sanoo.
Suomi on EU-maista toiseksi vähiten riippuvainen fossiilisesta energiasta.
Pelkästään puhtaaseen energiaan siirtyminen koko maailmassa vaatii Kansainvälisen energiajärjestön mukaan investointien nelinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on jo nyt EU-maista toiseksi vähiten riippuvainen fossiilisesta energiasta.
– Suomessa paras kasvun näkymä on nimenomaan uusissa vihreän teollisuuden työpaikoissa tuulivoimasta akkuihin ja vetyyn. Edelläkävijyytemme energiasiirtymässä tuo maahamme investointeja tällä hetkellä, Koskela kuvaa jo saavutettuja hyötyjä.
– Luonnon kantokyvyn kannalta Suomessa tulisi nyt päästä irti puun polttamisesta energiaksi ja säästää se arvokkaampiin tuotteisiin esimerkiksi kemianteollisuuteen. Vähemmällä voimme saada enemmän, Koskela sanoo.
Suomessa tulisi päästä irti puun polttamisesta energiaksi.
Tällä hetkellä yksityiset rahavirrat eivät riitä luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Päin vastoin, pankit ja rahoituslaitokset seuraavat maailmanlaajuisesti erittäin huonosti sijoitusten ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Englannin keskuspankin edellisen johtajan mukaan ne rahoittavat ilmaston lämpenemistä katastrofaalisella neljällä asteella.
– Tarvitsemme rahavirtojen demokraattisempaa ohjaamista sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin kohteisiin, pois fossiilipohatoilta, Koskela linjaa.
Minja Koskelan puhe 9.5.2023
Arvoisa puhemies,
kuten täällä salissa lähetekeskustelussa huhtikuun lopussa monissa hyvissä puheenvuoroissa kuultiin, luonnonsuojelulain uudistaminen on erittäin keskeinen toimenpide luontokadon pysäyttämisen näkökulmasta.
Aiempi laki on vuodelta 1997 ja nyt, vuonna 2023, ymmärrämme, että nykyisen kaltaisella toiminnalla tulemme tuhoamaan ympäristöä, luontoa, ilmastoa ja muita lajeja peruuttamattomalla tavalla. Meillä on valtava määrä asiantuntijatietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi sekä luontokadon ja ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseksi. Luonnonsuojelulaki auttaa näissä elintärkeissä toimissa ja haluan kiittää ympäristövaliokuntaa myönteisestä mietinnöstä.
Arvoisa puhemies, luonnon ja ilmaston suojelu tulisi valtavirtaistaa kaikkeen päätöksentekoon. Se on luonnon ja Suomen etu. Mikäli emme toteuta sääntelyä ja vihreitä investointeja niillä aloilla, jotka saastuttavat nyt eniten, tulemme jäämään kansainvälisestä kehityksestä jälkeen ja syömään kestävän kasvun edellytyksiä.
Meidän on ohjattava rakentamista kestävämmäksi esimerkiksi edellyttämällä kierrätysmateriaalien käyttöä ja purkumateriaalien kierrätystä. Meidän on investoitava kiertotalouteen ja ekologisesti kestävään teollisuuteen. Muussa tapauksessa tulemme aiheuttamaan mittavaa haittaa tulevaisuuden sukupolville, luonnolle ja ilmastolle. Se olisi karhunpalvelus myös työllisyydelle, elinkeinoille ja kilpailukyvylle. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on synnytetty runsaasti uusia työpaikkoja nimenomaan vihreän teollisuuspolitiikan seurauksena. Arvoisa puhemies, myös Suomessa paras kasvun näkymä on nimenomaan uusissa vihreän teollisuuden työpaikoissa tuulivoimasta akkuihin ja vetyyn.
Luonnonsuojelulaki on yksi instrumentti luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Rauhoittamalla luonnolle riittävän pinta-alan turvaamme ihmiskäytössä olevan alan terveyden ja tuottavuuden. Luonnon suojeleminen on yksi keino varmistaa, että luonnonvarojen käyttö saadaan kestäväksi ja ilmastotavoitteisiin panostetaan tosiasiallisesti. Meidän on laskettava luonnonvarojen kulutusta, vähennettävä päästöjä ja aktiivisesti ohjattava teollisuutta siirtymässä kohti ekologista kestävyyttä. Toisin sanoen luontokadon ja ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseen kytkeytyvät vihreät investoinnit edellyttävät aktiivista finanssipolitiikkaa ja kestäviä investointeja. Kaikki tämä on huonosti yhteensovitettavissa rajujen leikkausten kanssa, jotka pahimmillaan romuttavat Suomen kilpailukyvyn tilanteessa, jossa vihreät investoinnit mahdollistaisivat myös talouden kestävää kehitystä.
Arvoisa puhemies, lopuksi haluan siteerata Juha Kauppista, joka kirjoittaa Monimuotoisuus-teoksessaan näin: ”Mutta luonto kokonaisuudessaan on paikka, joka ruokkii erilaisuutta, erilaisia elämänmuotoja. Tästä monimuotoisuudesta koostuvien ekosysteemien varassa elää maapallolla myös ihminen.”