– Lukukausimaksuilla koulutustaso ei nouse. Suomi on niin pieni maa, ettei meillä ole varaa kouluttaa vain rikkaiden lapsia. Tarvitsemme kaikkia ja siksi reitin korkeakouluun on oltava mahdollinen kaikille omasta varallisuudesta tai vanhempien tulotasosta riippumatta, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan lukukausimaksut veisivät kauemmas koulutustasotavoitteesta, ja kiinnostus korkeakoulutusta kohtaan saattaisi vähetä. Lukukausimaksuja ehdottanut taloustieteilijä Vesa Vihriäläkin näkee mahdollisena, että lukukausimaksut johtaisivat julkisen rahoituksen kutistumiseen entisestään sekä maksujen korottamisen kierteeseen ilman, että korkeakoulujen rahoitus kokonaisuudessaan kasvaisi.
”Koulutuksen on Suomessa oltava jatkossakin maksutonta. Se on hyvinvointivaltion keskeinen peruspilari”
– Opiskelijat tuskailevat jo nyt opintojen rahoittamisen lainapainotteisuuden kanssa, ja monet valmistuvat ison velkavuoren kanssa suurtyöttömyyden keskelle. En näe sellaista tulevaisuutta, jossa vähävaraisesta taustasta tuleva nuori uskaltaisi enää panostaa korkeakoulututkintoon, jos lainaa on otettava tätäkin enemmän, Koskela sanoo.
Suomessa 39 prosenttia nuorista aikuisista on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun OECD-maiden keskiarvo on 48 prosenttia. Suomessa tavoite on asetettu 50 prosenttiin. Joissakin kilpailijamaissa korkeakoulutettujen osuus lähestyy jo 60 tai jopa 70 prosenttia.
– Orpon hallituksen ratkaisu koulutustason nostamiseksi on avata maksullinen avoimen väylä kokonaisten tutkintojen suorittamiselle, mikä on yksi askel kohti koulutuksen maksullisuutta. Tällainen puliveivaus yhdistettynä keskustelunavauksiin lukukausimaksuista on viemässä suuntaan, joka täytyy torpata. Koulutuksen on Suomessa oltava jatkossakin maksutonta. Se on hyvinvointivaltion keskeinen peruspilari, Koskela sanoo.