– Hallituksen politiikka lähtee siitä, että jokaisesta työntekijästä pitää tiristää kaikki irti viimeiseen pisaraan saakka. Jotta hyvinvointi ja sitä kautta työn tuottavuus lisääntyisivät, pitäisi työaikaa vähentää. Sen sijaan esimerkiksi Riikka Purra esitti maanantaina työajan lisäämistä. Tämä on käsittämätön vaatimus ajassa, jossa yhä nuoremmat uupuvat töissä epävarman toimeentulon ja kohtuuttomien vaatimusten takia, Koskela kritisoi.
Jotta hyvinvointi ja sitä kautta työn tuottavuus lisääntyisivät, pitäisi työaikaa vähentää.
Koskelan mukaan hallituksen valitsema sanelevan työmarkkinapolitiikan linja jättää huomiotta ihmisten jaksamiseen liittyvät kysymykset, jotka ovat välttämättömiä paitsi yksilön hyvinvoinnin, myös työn tuottavuuden kannalta.
– Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, irtisanomisten helpottaminen, määräaikaisuuksien perusteiden keventäminen, osa-aikatyön tekemisen vaikeuttaminen ja tähän päälle massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan. Tällaisella politiikalla saadaan lisää huonosti voivia ja työn uuvuttamia ihmisiä. Tuottavuutta tai hyvinvointia se ei palvele tippaakaan, Koskela sanoo.
Kelan mukaan mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin pitkien sairauslomien syy. Määrä kasvoi vuonna 2023 jopa kolme prosenttia suhteessa edellisvuoteen.
– Mielenterveyskriisi maksaa yhteiskunnalle euroissa valtavasti. Hoitoon panostaminen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ovat sosiaalisia investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin säästyneinä kustannuksina. Ennen kaikkea on kuitenkin huomattava, että suurin hinta tästä kriisistä maksetaan inhimillisenä kärsimyksenä.