– Tekoäly ja automaatio kehittyvät nyt valtavalla vauhdilla. Mikäli emme tee poliittisia päätöksiä niiden tuottaman hyödyn jakamisesta, tulee varallisuuden keskittyminen pahimmillaan kiihtymään entisestään, Koskela sanoo.
Jos työpaikkoja katoaa, voimme jakaa jäljelle jäävät työt uudelleen lyhentämällä työaikaa.
Suomessa vaurain kymmenesosa omistaa jo liki puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta. Automaation kiihtyessä on uhkana, että samalla kun monia työpaikkoja katoaa, kasautuu uuden automaation tuoma varallisuus yhä harvempiin käsiin.
– Tekoälyssä sinänsä ei ole mitään pelättävää, päinvastoin. Ilmaston kuumenemisen edessä tarvitsemme investointeja uuteen teknologiaan, robotteihin ja digitaalisiin innovaatioihin. Parhaimmillaan ne voivat nopeuttaa luopumista fossiilisista energiamuodoista. Sen sijaan ongelmaksi voi muodostua tekoälyn ja automaation tuomien hyötyjen epätasainen jakautuminen.
Eri ennusteiden mukaan tulevien 10–15 vuoden aikana monia työpaikkoja tullaan kattamaan roboteilla ja digitalisaatiolla. Automaatio tuo myös uutta työtä, mutta kukaan ei tiedä, miten kokonaistilanne kehittyy. Koskelan mielestä nyt onkin oikea aika pohtia, miltä näyttää Suomi ja maailma, jossa tekoäly ja automaatio on yhä keskeisemmässä roolissa. Kehityksen edetessä nykyisellä uralla on mahdollista, että työttömyys ja varallisuuden kasautuminen lisääntyvät.
– Voimme päättää myös tehdä toisin. Jos työpaikkoja katoaa, voimme jakaa jäljelle jäävät työt uudelleen lyhentämällä työaikaa. Voimme tarjota koulutusta työpaikan vaihtoon ja automaation tuottamiin uusiin työtehtäviin. Voimme myös lisätä varallisuuden ja pääomatulojen verotusta ja kompensoida siten hupenevia verotuloja, Koskela sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Koskela kysyy, onko valtionhallinto varautunut tilanteeseen, jossa automaation ja digitalisaation kehitys johtaa taloudellisen hyötyjen keskittymiseen sekä palkkaverokertymän alenemiseen ja sitä kautta valtion veroasteen laskuun. Lisäksi Koskela kysyy, miten hallitus aikoo edistää suurten digitaalisen talouden toimijoiden verovälttelyyn puuttumista.
– Automaatio voi viedä työpaikkoja, mutta se voi myös vapauttaa ihmisiä työstä. Jos haluamme hyötyä tekoälyn ja automaation kehityksestä esimerkiksi lisääntyneenä vapaa-aikana, on tuloja ja varallisuutta jaettava tulevaisuudessa paljon nykyistä tehokkaammin kaikkien ihmisten kesken.
Lisätiedot:
Minja Koskela, p. 050 549 9632
Kirjallinen kysymys
VALTIONTALOUDEN VARAUTUMISESTA YHTEISKUNNAN AUTOMAATIOON
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen kokonaisveroaste on heikentynyt huomattavasti: kun vuonna 2021 veroaste oli 43 prosenttia, on valtiovarainministeriö ennustanut vuoden 2023 veroasteeksi enää 41,2 prosenttia. Ennusteiden mukaan veroaste tulee jatkamaan laskuaan edelleen, ja vuonna 2025 lasku on jatkunut jopa 40,8 prosenttiin. Vielä vuonna 2016 veroaste oli 44 prosenttia, ja mikäli se olisi pysynyt samana tähän vuoteen saakka, tarkoittaisi erotus julkiselle taloudelle lisätuloja kahdeksan miljardin euron edestä. Summa riittäisi kattamaan hallituksen kaavailemat, pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset jopa ylijäämäisesti.
Veroasteen laskuun on monia syitä, mutta yksi keskusteluissa vähemmälle huomiolle jäänyt näkökulma liittyy automaatioon ja digitalisaatioon. Emme vielä tiedä tarkasti, miten automaation kiihtyminen tulee vaikuttamaan ihmisten tekemään työhön, mutta useiden ennusteiden mukaan työvoimaa tullaan tulevien vuosien aikana kattamaan useammin roboteilla ja digitalisaatiolla ja työpaikkoja tulee katoamaan. Automaatio voi luoda myös uutta työtä, mutta emme voi sivuuttaa riskiä jo olemassa olevien työpaikkojen menettämisestä. Mikäli ennusteet työpaikkojen katoamisesta toteutuvat eikä toimia tehdä, jatkaa valtion palkkaverokertymä merkittävää heikentymistään.
Mikään edellä mainitusta ei tarkoita sitä, että automaatioon ei pitäisi panostaa – päinvastoin. Ilmaston kuumenemisen edessä tarvitsemme investointeja uuteen teknologiaan, robotteihin ja digitaalisiin innovaatioihin. Parhaimmillaan ne voivat nopeuttaa luopumista fossiilisista energiamuodoista ja johtaa Suomen edelläkävijyyteen ilmastokestävissä ratkaisuissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi teollisuuteen, energiaan, liikenteeseen tai ilmastokestävään ruokailuun. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että robottien ja digitaalisen automaation lisääntyminen voi johtaa hupenevaan palkkaverokertymään, jonka korjaaminen kulutuksen verotusta tai muita suhteellisia veroja korottamalla ei ole kestävää: Se johtaisi kohti tilannetta, jossa rikkaat ja köyhät maksaisivat useammin prosentuaalisesti samansuuruisia veroja. Tasaveroistuminen ei ole hyvinvointivaltion näkökulmasta kestävä tai oikeudenmukainen tapa vahvistaa valtiontaloutta, vaan keinoja on kyettävä löytämään muualta.
Digitalisaation ja automaation tuomien taloudellisten hyötyjen keskittyminen on kysymys, jota tulevaisuuden työelämän kehittymiseen liittyvissä keskusteluissa ei voi kaihtaa. Näitä keskusteluja käydään myös globaalisti: esimerkiksi Yhdysvalloissa käsikirjoittajat ja näyttelijät ovat ottaneet kantaa tekoälyn sääntelyn tarpeeseen liittyen heidän työhönsä. Lisäksi teknologian kehitys on johtanut alustataloudessa tilanteisiin, joissa työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista on käyty kiistoja ja taloudelliset hyödyt ovat valuneet omistajille. Digitalisaation ja robottien kehittyminen edellyttääkin tarkastelemaan verotuksen lisäksi myös työehtoja muuttuvassa maailmassa. Mikäli automatisoidun tuotannon hedelmät pystytään jakamaan reilusti esimerkiksi nelipäiväisenä työviikkona, voi digitalisaatio johtaa parempaan työhyvinvointiin ja lisääntyneeseen vapaa-aikaan. Digitalisaation hyötyjen keskittyminen sen sijaan lisäisi yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko valtionhallinto varautunut tilanteeseen, jossa automaation ja digitalisaation kehitys johtaa taloudellisen hyötyjen keskittymiseen sekä palkkaverokertymän alenemiseen ja sitä kautta valtion veroasteen laskuun? Millaisia välineitä valtionhallinnolla on puuttua tähän kehitykseen vaarantamatta ilmaston kuumenemisen edellyttämien teknologisten innovaatioiden edistämistä? Miten hallitus aikoo edistää suurten digitaalisen talouden toimijoiden verovälttelyyn puuttumista?
Helsingissä 4.9.2023
_______________________________
Minja Koskela [vasemmistoliitto]