– Palveluun pääsyn helppous on ollut avaintekijä sen tuloksellisuudessa. On päätöntä, että kuntoutukseen pääsyä aiotaan nyt vaikeuttaa vaatimalla sairaus- tai vammadiagnoosia. Pahimmillaan se estää oikea-aikaisen ja matalan kynnyksen tuen saamisen, Koskela kritisoi.
Yleensä poliitikot ymmärtävät ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeyden. Nyt tehdään päinvastoin.
Suuri osa nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista on saanut Kelan tukemaa NUOTTI-valmennusta, joka on tarkoitettu nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Kelan tuoreen arvioinnin mukaan valmennukseen osallistuminen lisäsi nuorten työkykyä ja paransi elämänlaatua. Kelan tutkijat ovat myös arvioineet, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin.
– Sairaus- tai vammadiagnoosin vaatiminen kuntoutukseen pääsyn ehtona hidastaisi prosessia, kuormittaisi julkista terveydenhuoltoa ja lisäisi entisestään sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa. Onko hallitus valmistautunut tähän mitenkään? Koskela kysyy.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran 20 vuoteen vuonna 2021, ja sama kehitys jatkui vuonna 2022. NUOTTI-valmennusta ja muita ammatillisen kuntoutuksen palveluita on voinut saada entistä matalammalla kynnyksellä, mikä on todennäköisesti yksi taustatekijä positiivisessa kehityksessä.
– Yleensä poliitikot ymmärtävät ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeyden. Nyt tehdään päinvastoin ja romutetaan toimiva systeemi, josta hyötyvät kaikki, Koskela sanoo.
Kirjallinen kysymys
NUOTTI-valmennuksesta
Eduskunnan puhemiehelle
Nuoren ammatillinen kuntoutus tuli osaksi Kelan kuntoutuslakia vuoden 2019 alusta. Kelan tukema ja maksuton NUOTTI-valmennus on yksi ammatillisen kuntoutuksen muoto. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista ylivoimaisesti suurin osa on saanut NUOTTI-valmennusta. Siihen osallistui noin 9000 nuorta vuonna 2022. NUOTTI-valmennus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Näillä nuorilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Kuntoutuksen aikana nuorella on oma henkilökohtainen valmentaja, joka auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntoutuksen ajalta voi saada Kelan maksamaa kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi.
NUOTTI-valmennus on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi kuntoutukseksi. Nuoret ovat sen kautta saaneet tukea oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja elämänhallintaan. NUOTTI-valmennuksessa tuetaan nuoren omaa aktiivisuutta ja osallisuutta. Kelan tuoreen arvioinnin mukaan valmennukseen osallistuminen lisäsi nuorten työkykyä ja paransi elämänlaatua.
Nuoren ammatillinen kuntoutus ei edellytä sairaus- tai vammadiagnoosia, ja tähän asti palveluun pääsyn helppous on ollut avaintekijä sen onnistumisessa. Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi on kuitenkin kirjaus, jonka tavoitteena on, että 16–29-vuotiaiden ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttää jatkossa sairaus- tai vammadiagnoosia. Tällöin Kelan kuntoutuslain 7a § poistetaan.
NUOTTI-valmennuksen vahvuus ja sen tuloksellisuuden kannalta olennaista on, että palveluun pääsee jo ennen lääkärin suorittamaa diagnostista arviota. Sairaus- tai vammadiagnoosin vaatiminen tulee vaikeuttamaan ja hidastamaan nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä merkittävästi ja muuttamaan sen roolia matalan kynnyksen palveluna. Tutkimusten mukaan kuntoutuksen tuloksellisuudessa oikea ajoitus on avaintekijä.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen kustannukset ja osallistujamäärät ovat olleet kasvussa, ja on tilanteita, joissa nuoria ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen, koska he eivät saa tarvitsemiaan palveluita muilta tahoilta. NUOTTI-valmennuksen ruuhkautumiseen on kuitenkin jo vastattu ohjaamalla sinne erityisesti nuoria, jotka ovat työn ja opiskelun ulkopuolella, ja jotka eivät ole muiden palveluiden piirissä. Tämä on vähentänyt NUOTTI-valmennuksen saajamäärää, eikä hallituksen kaavailema tuen saamisen ehtojen kiristäminen näin ollen ole toiminnan tavoitteeseen nähden tarkoituksenmukaista.
Ongelmiin tulee vastata muita palveluita, kuten mielenterveyspalveluita, vahvistamalla sekä eri palveluiden roolia selkeyttämällä osana nuorten palveluiden kokonaisuutta. Lisäksi nuorten palveluiden moniammatillisuutta on vahvistettava eri palveluiden yhteistyötä kehittämällä. Ratkaisu nuorten ohjautumiseen eri palveluihin ja tässä ilmeneviin ongelmiin ei siis ole ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn vaikeuttaminen.
Nuorten hyvinvointi on myös eriytynyt, ja koronakriisi kiihdytti kehitystä, jossa ongelmat kasaantuvat ja ovat joissain tapauksissa myös ylisukupolvisia. Jos ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä vaikeutetaan, on selvitettävä myös uudistuksen vaikutukset tähän kehitykseen. Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden hyvä saatavuus on olennainen tekijä nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttumisessa.
Kelan tutkijat ovat myös arvioineet, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei tuo säästöjä, vaan ennemminkin lisää kuluja. Tätä on perusteltu muun muassa niin, että saajien määrä ei merkittävästi muuttuisi, koska suurella osalla nuoren ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuneista on lääkärin toteama toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma. Sairaus- tai vammadiagnoosin vaatiminen vain vaikeuttaisi ammatilliseen kuntoutukseen varhain ja joustavasti pääsemisen. Lisäksi lääkärinlausunnon vaatiminen kuormittaisi julkista terveydenhuoltoa ja lisäisi sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa. Kaikkinensa syrjäytymisen kustannukset kasvavat, jos matalan kynnyksen oikea-aikaista tukea heikennetään. Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran 20 vuoteen vuonna 2021, ja sama kehitys jatkui vuonna 2022. Yhtenä syynä on voinut olla nuorten pääsyn helpottaminen ammatilliseen kuntoutukseen. Nyt hallitus on siis valinnut toisenlaisen suunnan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitkä ovat hallituksen perusteet edellyttää sairaus- tai vammadiagnoosia 16–29-vuotiailta ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä? Miten sairaus- tai vammadiagnoosin edellyttäminen vaikuttaa siihen, että nuori pääsee oikea-aikaisesti kuntoutuksen piiriin ennen toimintakyvyn merkittävää alenemistä? Millaisilla toimilla toimiva NUOTTI-valmennus korvataan ja varmistetaan tuen oikea-aikaisuus? Miten sairaus- tai vammadiagnoosin vaatiminen vaikuttaa julkisen terveydenhuollon kuormitukseen, sosiaaliturvaan liittyvään byrokratiaan ja syrjäytymisen kustannuksiin, kuten työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrään?
Helsingissä 15.2.2024
Minja Koskela [vasemmistoliitto]