Oikeistohallituksen saldona lisää velkaa ja pahoinvointia
Suomen oikeistohallitus on pettänyt keskeisimmät vaalilupauksensa. Näin totesi vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela juuri pitämässään linjapuheessa. Ennen vaaleja Petteri Orpo lupasi, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen ja Riikka Purra puolestaan, ettei pienituloisilta leikkaaminen käy perussuomalaisille.
– Orpon johdolla Suomi velkaantuu tappavaa tahtia ja Riikka Purran sakset ovat heiluneet niin holtittomasti, että 31 000 uutta lasta putoaa köyhyyteen. Miljonääreille annetaan lisää etuja samalla kun köyhimmissä perheissä joudutaan valitsemaan lääkkeiden ja lämpimän aterian välillä. Suuryrityksille annetaan verohelpotuksia samalla kun vanhuksilta ja vammaisilta leikataan. Työttömyys on ennätyslukemissa ja rangaistukseksi hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Talous sakkaa, koska ihmisiltä on viety näköala ja luottamus tulevaisuuteen, Koskela listasi puheessaan.
”Talous sakkaa, koska ihmisiltä on viety luottamus tulevaisuuteen.”
Koskela muistutti puheessaan laajemminkin oikeistohallituksen aikaansaannoksista: leikkauksia koulutuksesta, julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista, lapsiperheiltä, työttömiltä, opiskelijoilta, kulttuurista ja ilmastotyöstä. Hän totesi hallituksen osoittaneen toimillaan olevan totaalisen vieraantunut suomalaisten ihmisten arjesta.
– Sote-palveluista, koulutuksesta ja ilmastotyöstä leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka myötä löydämme pian edestämme valtion velan lisäksi hyvinvointivelkaa, osaamisvelkaa ja ilmastovelkaa, hän kertasi.
– Oikeistohalitus on ajanut Suomen eriarvoisuuskriisiin ja työttömyyskriisiin sekä pienituloiset suomalaiset elinkustannuskriisiin. Suunta on käännettävä, ja se on käännettävä nyt.
Vasemmistoliitolla vaihtoehtoinen resepti
Koskela jatkoi kuvaamalla vasemmistolaista vaihtoehtoa: esimerkiksi aikuiskoulutustuen palauttaminen, vihreään siirtymään investoiminen, työttömyysturvan suojaosien palauttaminen tai miljonääriveron säätäminen ovat kaikki inhimillisiä ja jopa välttämättömiä toimia valtion velkaantumisen taittamiseksi pitkällä tähtäimellä.
Lisäksi Koskela korosti puheessaan oikeistohallituksen työntekijävihamielisen politiikan syvää haitallisuutta. Oikeistohallitus on ensimmäisistä päivistään lähtien ottanut valtaa pois työntekijöiltä ja antanut sitä työnantajille. Ensin hallitus rajasi lakko-oikeutta eli mahdollisuutta protestoida – ja sitten ryhtyi tuomaan eduskuntaan lakeja, joita olisi todella syytäkin protestoida.
”Kun perussuomalaiset seuraavan kerran leveilevät olevansa suomalaisten duunareiden asialla, voitte pyytää heitä keksimään parempia vitsejä.”
– Kokoomukselta en mitään muuta odottanut, mutta sanonpahan vaan: Kun perussuomalaiset seuraavan kerran leveilevät olevansa suomalaisten duunareiden asialla, voitte pyytää heitä keksimään parempia vitsejä, hän huomautti.
Samalla Koskela teki lupauksen tulevaan:
– Seuraavalla vahtivuorollaan vasemmistoliitto tulee palauttamaan ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden.
Suuret kriisit ratkaistaan yhdessä
Linjapuheessaan Koskela nosti esiin myös ulkopolitiikan synkkiä teemoja. Ukraina kamppailee edelleen urheasti Venäjän jatkaessa laitonta ja brutaalia hyökkäyssotaansa. Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa eikä tilanteessa näy rauhoittumisen merkkejä rauhansuunnitelmasta huolimatta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on osoittanut täyttä piittaamattomuutta oikeusvaltioperiaatteita, kansainvälisiä sopimuksia ja kokonaisvaltaisesti maailmanrauhaa kohtaan. Hän muistutti vasemmistoliiton seisovan niin Ukrainan kuin Palestiinan sekä aina ihmisoikeuksien puolella.
Niin kansainvälisen kuin kansallisen politiikan osalta Koskela korosti ratkaisujen vaativan yhteistä toimintaa ja kaikkien mukana pitämistä.
– Ilmastokriisi, luontokato, kasvava alijäämä ja globaalit kriisit voidaan ratkaista vain, jos ihmiset tuntevat kuuluvansa tähän yhteiskuntaan, kaikki otetaan mukaan ja kaikki pidetään mukana. Vain siten ihmisille luodaan näkymää tulevaisuuteen ja vain siten ihmiset saadaan toimimaan yhteisen hyvän puolesta, hän päätti.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan linjapuhe puoluekokouksessa 22.11.2025
Hyvät ystävät ja toverit,
Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme keskittyneet enemmän yksilöihin kuin yhteiseen hyvään. Samalla sanan “minä” käyttö on syrjäyttänyt sanan “me” käytön.
Näin argumentoi politiikan tutkija Robert Putnam. Vaikka Putnam tutkii Yhdysvaltoja, pätee argumentti myös Suomessa, jossa oikeistohallitus on muutamassa vuodessa syventänyt kahtiajakoa ja eriarvoisuutta. Hallitus on leikannut hymyssä suin kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä sekä kaikkien yhteisistä palveluista ja antanut mittavia veroaleja niille, joilla on jo nyt kaikkein eniten. Näin on luotu oikeistolaistuva Suomi, jossa viesti on selvä: Jokainen on oman onnensa seppä, epäonnistuminen on oma vika ja menestyminen itsestä kiinni.
Tämä ei tietenkään ole totta. Oikeisto on brändännyt valinnanvapauden käsitteen hyvin taitavasti tarkoittamaan sitä, että jokainen ihminen on itse vapaa määrittämään oman polkunsa. Samalla oikeisto jättää sanomatta, että me kaikki synnymme erilaisiin lähtökohtiin ja meillä on syntymästä asti käytössä erilaiset taloudelliset ja kulttuuriset resurssit, joita emme ole voineet valita. Kukaan ei esimerkiksi valitse olla päihderiippuvainen, pitkäaikaistyötön, asunnoton tai nälkäinen. Silti nämä asiat ovat yhä useamman arkea, sillä oikeistohallitus on valinnut tehdä politiikkaa, jonka seurauksena rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Samalla hyvinvointivaltion lupaus tasa-arvosta karkaa yhä kauemmas. Tämä, jos jokin, on osoitus oikeistolaisesta valinnanvapaudesta: valinta tehdä politiikkaa, joka eriarvoistaa Suomea. Se, hyvät toverit, ei meille käy.
Hyvät ystävät,
Orpon ja Purran johdolla Suomesta on tehty maa, jonka keskiössä on “minä”, emme “me”. Hyvinvointivaltio on projekti, joka tasaa esimerkiksi varallisuudesta tai yhteiskuntaluokasta juontuvia eroja. Leikkaamalla koulutuksesta, julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista, lapsiperheiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta hallitus on tehnyt tietoisen valinnan moukaroida hyvinvointivaltiota ja me-hengen perustaa. Samalla hallitus on pettänyt keskeisimmät vaalilupauksensa.
Muistatte varmasti, kuinka Petteri Orpo messusi ennen vaaleja, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen? Ja kuinka Riikka Purra julisti, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy?
Nyt on naamiot riisuttu ja vaalilupaukset syöty. Petteri Orpon johdolla Suomi velkaantuu tappavaa tahtia ja Riikka Purran sakset ovat heiluneet niin holtittomasti, että 31000 uutta lasta putoaa köyhyyteen. Miljonääreille annetaan lisää etuja samalla kun köyhimmissä perheissä joudutaan valitsemaan lääkkeiden ja lämpimän aterian välillä. Suuryrityksille annetaan verohelpotuksia samalla kun vanhuksilta ja vammaisilta leikataan. Työttömyys on ennätyslukemissa ja rangaistukseksi hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Talous sakkaa, koska ihmisiltä on viety näköala ja luottamus tulevaisuuteen.
Hallitus siis luo työpaikkojen sijaan työttömyyttä ja vaurastumisen sijaan velkaa. Tätä velkaa laitetaan maksamaan pienituloisimmat, jotta hallitus pääsee palkitsemaan kaikkein rikkaimmat valtavilla veronalennuksilla.
Hyvät toverit,
tätä luottamusta ei palauteta velkajarrulla. Velkajarru nimittäin on lupaus jatkuvasta leikkauskierteestä, Orpo-Purran reseptin toistamista vuodesta ja vaalikaudesta toiseen. Me olemme tällä hallituskaudella nähneet, että se resepti ei toimi. Velkaantuminen ei ole taittunut eikä tule taittumaan sillä, että hyvinvointivaltio laitetaan polvilleen. Jos sote-palveluista, koulutuksesta ja ilmastotyöstä jatketaan leikkaamista, löydämme edestämme valtion velan lisäksi hyvinvointivelkaa, osaamisvelkaa ja ilmastovelkaa.
Vasemmistoliiton resepti on toinen. Me palauttaisimme ihmisten luottamuksen tulevaisuuteen panostamalla koulutukseen ja palauttamalla aikuiskoulutustuen. Me investoisimme vihreään siirtymään ja sen mukana tuleviin työpaikkoihin ja kannustaisimme ihmisiä töihin palauttamalla suojaosat. Me vahvistaisimme valtion taloutta oikeudenmukaisesti säätämällä miljonääriveron. Me pitäisimme huolta sosiaaliturvan riittävästä tasosta ja varmistaisimme, että kenenkään talous ei kaadu arjen välttämättömiin kuluihin. Vasemmistoliitto on sitoutunut taittamaan velkaantumista ja juuri siksi me emme voi kannattaa velkajarrua, joka pahimmillaan edellyttää rajuja leikkauksia matalasuhdanteessa. Se tarkoittaa huonompia palveluita ja talouden näivettämistä. Ei voi olla niin, että pienituloisilta leikataan ja rikkaille annetaan veronalennuksia. Meidän mielestämme myös rikkaiden tulee osallistua yhteiseen hyvään enemmän, sillä kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta. Sillä hyvät ystävät, vasemmistoliitto on puolue, joka sanoo useammin “me”, kuin “minä”.
Hyvät toverit, pahimmillaan velkajarru tarkoittaa myös ilmastotavoitteiden karkaamista, kun välttämättömiä reilun siirtymän investointeja lykätään talouskurin nimissä. Orpon hallituksen politiikka on ollut ilmastolle ja luonnolle pohjanoteeraus, ja sen jäljiltä seuraavan hallituksen työlistalla on kunnianhimon palauttaminen ilmasto- ja luontopolitiikkaan. Se tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista, luonnon ennallistamista, päästöjen vähentämistä ja kulutuskäyttäytymisen muutosta. Vasemmistoliitto ottaisi käyttöön hiiliosingot, jossa korkeapäästöisistä hyödykkeistä kerättäisiin päästöveroa, joka palautettaisiin kuluttajille rahana. Hiiliosinko suunnattaisiin kotitalouksille, jotka ovat vähävaraisia tai asuvat haja-asutusalueella, jossa oman auton käyttäminen on välttämättömyys. Palauttaisimme myös Marinin kaudella suositun öljylämmityksestä luopumisen tuen omakotitaloasujille ja säätäisimme krääsäveron Temun ja Sheinin kaltaisille ultrapikamuotituotteille. Panostaisimme kosteikkoviljelyyn soiden ennallistamiseksi ja vahvistaisimme luonnonsuojelutyötä. Jos ilmaston kuumenemista ei hillitä, ei jää taloutta, mitä ylläpitää. Tämä tulisi jokaisen puolueen tässä ajassa ymmärtää.
Hyvät toverit,
yksi hallituksen röyhkeimmistä projekteista on ollut työntekijöiden vallan kaventaminen. Oikeistohallitus on ensimmäisistä päivistään lähtien ottanut valtaa pois työntekijöiltä ja antanut sitä työnantajille. Ensin hallitus rajasi lakko-oikeutta eli mahdollisuutta protestoida – ja sitten ryhtyi tuomaan eduskuntaan lakeja, joita olisi pitänyt protestoida. Duunareiden ja naisvaltaisten alojen palkkoja on poljettu vientivetoisella palkkamallilla ja työnantajien ehdoilla toteutettavalla paikallisella sopimisella. Potkulaki ja määräaikaisuuksien helpottaminen tulevat lisäämään raskaussyrjintää ja työelämän epävarmuutta. Tämä tulee osumaan erityisen voimakkaasti nuoriin, vasta työelämässä aloittaviin ihmisiin, joille pitäisi tarjota näkymää paremmasta.
Siitä huolimatta, että oikeisto haluaa keskittyä yksilöön, se ymmärtää, mikä voima joukossa on. Ei se muuten olisi pyrkinyt pistämään ay-liikettä ahtaalle. Hallitus tietää kyllä, että vahva järjestäytymisaste takaa työntekijöille paremman neuvotteluaseman, paremmat työehdot ja paremman palkan. Hallitus tietää kyllä, että työntekijän ja työnantajan välinen suhde on aina valtasuhde, jota voidaan tasapainottaa työntekijöiden vahvalla yhteistyöllä. Ja hallitus tietää kyllä senkin, että tämä valtasuhde on tunnistettu myös lainsäädännössä, sillä työsopimuslaki perustuu nimenomaisesti työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän suojelulle.
Tämä on totta vain silloin, kun työntekijä sanoo “minä”. Kun yhdessä sanomme “me”, kääntyy tämä asetelma päälaelleen. Sitä ei hallitus pysty koskaan murtamaan.
Siitä huolimatta ja sen vuoksi hallitus on pyrkinyt kaikilla mahdollisilla tavoilla heikentämään työntekijän asemaa. Kokoomukselta en mitään muuta odottanut, mutta sanonpahan vaan: Kun perussuomalaiset seuraavan kerran leveilevät olevansa suomalaisten duunareiden asialla, voitte pyytää heitä keksimään parempia vitsejä.
Hyvät ystävät,
työmarkkinapolitiikka kaipaa korjaussarjaa ja kunnianhimoa, jolla palautetaan työntekijöiden luottamus siihen, että heidän hyvinvointiaan halutaan vaalia. Tähän mennessä olemme luvanneet, että seuraavan kerran, kun olemme hallituksessa, tuomme takaisin aikuiskoulutustuen lisäksi työttömyysturvan lapsikorotuksen ja aloitamme suojaosien palauttamisen. Ja nyt, hyvät toverit, minä asetan meille neljännen kärkitavoitteen: Seuraavalla vahtivuorollaan vasemmistoliitto tulee palauttamaan ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Näin tuetaan työntekijöitä, järjestäytymistä ja vahvaa neuvottelukulttuuria, jolle työmarkkinapolitiikka on nojannut ennen Orpo-Purran luottamusta rapauttavaa vastakkainasettelun politiikkaa.
Hyvät ystävät,
myös ulkopolitiikassa on ollut viime vuosina synkkää. Ukraina kamppailee edelleen urheasti Venäjän jatkaessa laitonta ja brutaalia hyökkäyssotaansa. Jos yhdessä asiassa eduskunnassa löytyy yhtenäisyys, niin se löytyy Ukrainan tukemisesta. Kaikki puolueet jakavat käsityksen siitä, että Ukrainan tuen on jatkuttava vankkumattomana. Vasemmistoliitto kannattaa ja tukee kaikkia pyrkimyksiä, joilla voidaan tukea Ukrainaa ja itsenäisyytensä puolesta taistelevia ukrainalaisia. Lokakuun lopussa Orpon hallitus päätyi ylittämään menokehykset 100 miljoonalla eurolla nimenomaan Ukrainaan suunnatun tuen vuoksi. Tämä oli oikea päätös ja johtaa toivottavasti siihen, että oikeisto myöntää kehysmenettelyn ongelmallisuuden myös muilla politiikan sektoreilla.
Hyvät ystävät,
Israelin harjoittaman järkyttävän kansanmurhan Gazassa on annettu jatkua jo yli kaksi vuotta. Nytkin Israel on jatkanut iskujaan Gazaan aselevosta huolimatta. Silmitön siviilien teurastus on tapahtunut länsimaiden silmien alla, eikä Suomi ole tehnyt asialle mitään. Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, vaatinut aktiivisesti assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä tai lopettanut asekauppaa Israelin kanssa. Gazan kaista on pommitettu maan tasalle ja kun aito tulitauko ja rauha jossain vaiheessa toivottavasti saadaan, on palestiinalaisia tuettava Gazan jälleenrakentamisessa. Palestiinan valtion tunnustaminen ei ole vain symbolinen teko, vaan yksi konkreettinen askel kohti rauhaa ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta. Tämä pitäisi Orpon hallituksenkin ymmärtää. Vasemmistoliitto on jo pitkään vaatinut Palestiinan valtion tunnustamisen lisäksi kauppapakotteita Israelille ja asekaupan lopettamista Israelin kanssa. Orpon hallitus on kansanmurhan edessä osoittanut kyvyttömyytensä toimia inhimillisyyden puolesta. Nyt on oikea hetki muuttaa suuntaa.
Kaiken tämän lisäksi Sudanissa yli toista vuotta jatkuva verinen sisällissota on aiheuttanut yhden maailman laajimmista humanitaarisista kriiseistä, jota kansainvälinen yhteisö on seurannut lähinnä sivusta. Kansainvälisen yhteisön on käännettävä katseensa myös Sudaniin ja autettava Sudanin siviilejä. Myös Sudanissa tarvitaan kipeästi humanitaarista apua ja tulitaukoa.
Hyvät ystävät,
oikeusvaltio ja demokratia ovat uhattuina monesta suunnasta. Yhdysvalloissa Donald Trump on heikentänyt yliopistojen autonomiaa, toimittajien integriteettiä ja vähemmistöjen oikeuksia. Trump on osoittanut olevansa mieluummin kahdenvälisten diilien kuin maailmarauhan ystävä. Rauhansuunnitelma Gazaan sivuutti palestiinalaisten oikeudet ja Länsirannan tilanteen ja viimeisimpänä Trump on neuvotellut “rauhaa” Ukrainaan Ukrainan ja Euroopan yli kahdenvälisesti hyökkääjädiktaattori Vladimir Putinin kanssa. Tällainen on monenkeskiselle järjestelmälle vierasta ja erittäin opportunistista ja vahingollista politiikkaa.
On selvää, että Ukraina haluaa rauhaa enemmän kuin mitään muuta, mutta rauhan on oltava Ukrainan kannalta kestävä ja oikeudenmukainen. On ukrainalaisten itsensä päätettävissä, millaisilla ehdoilla rauha tulevaisuudessa rakennetaan. Vain he itse voivat arvioida, millaisen hinnan he ovat valmiita maksamaan sodan jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Kysymys on Ukrainan tulevaisuudesta. Kyse on myös koko Euroopan turvallisuudesta ja on aivan olennaista, että Ukrainan lisäksi myös Eurooppa on mukana neuvottelupöydässä.
Suomi on pieni maa ja on välttämätöntä, että vaalimme sääntöpohjaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja monenkeskisyyttä. Ne ovat arvoja, joiden puolesta täytyy kamppailla.Juuri ne arvot ovat pienen maan etu. Käännytyslaki ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen ovat esimerkkejä siitä, että Suomi on tinkinyt arvopohjaisen realismin ajassa arvoistaan. Me vasemmistoliitossa haluamme pitää kiinni siitä, että vaikka ja koska Suomi on pieni maa, me emme tingi kansallisesta turvallisuudesta, mutta emme myöskään ihmisoikeuksista, sääntöpohjaisuudesta ja monenkeskisyydestä. Sillä hyvät ystävät, jos arvopohjaisesta realismista unohdetaan arvot, mitä puolustettavaa jää jäljelle?
Hyvät ystävät,
jos ei pysty kuvittelemaan parempaa tulevaisuutta, on mahdotonta kulkea sitä kohti. Ehkä parhaat keinot tähän kuvitteluun löytyvät taiteesta ja kulttuurista. Taide ja kulttuuri pystyvät kuvittelemaan tulevaisuuksia, joita ei vielä ole, ja viitoittamaan reittejä, joita ei vielä ole raivattu. Taide ja kulttuuriala kasvattaa myös kansantaloutta ja siksikin siihen investointi on kannattavaa. Nyt haluan kuitenkin puhua taiteen ja kulttuurin itseisarvosta.
Kun työskentelin entisessä elämässäni musiikinopettajana, jouduin usein perustelemaan oppiaineen paikkaa koulussa. Vaikka niin tutkimuskirjallisuus kuin eletty elämä on osoittanut musiikin tukevan muun muassa identiteetin kehittymistä, yhteisöllisyyttä, kulttuurista vuorovaikutusta ja kriittistä ajattelua, tunnuttiin musiikki otettavan oppiaineena vakavasti vain silloin, kun sillä voitiin perustella muiden aineiden oppimista. Fraasit kuten “musiikin opetus tukee matematiikan opiskelua” tai “englanniksi laulaminen tukee kielten opiskelua” tulivat tuolloin tutuiksi. Opin, että musiikkiin panostamista on perusteltava jollain, mikä koetaan välttämättömäksi, ei siksi, että musiikki olisi itsessään tärkeää.
Ajatus on vähättelevä, mutta se on yhteiskuntaamme syvälle juurtunut. Taidetta ja kulttuuria perustellaan myös laajemmin sillä, että ne tuottavat innovaatioita, luovia työntekijöitä ja talouskasvua. Kaikki tämä on totta, mutta taide ja kulttuuri ovat myös paljon muuta. Oikeistolaistuvassa Suomessa Orpo-Purran hallitus on leikannut kulttuurialan henkihieveriin, ilmeisesti, koska ei arvosta alaa sinänsä. Ja hyvät ystävät, juuri siksi meidän on tärkeää puhua siitä, että taide ja kulttuuri ovat arvokkaita sinänsä. Ymmärrän kyllä, jos oikeistohallitusta pelottaa se yhteiskuntakritiikki, jota taide ja kulttuuri tuottaa, mutta sitä en ymmärrä, miksi suomalaista kulttuuria puolustavat perussuomalaiset haluavat leikata suomalaisesta kulttuurista, enkä sitä, miksi itseään sivistyspuolueena tituleerannut kokoomus on ottanut tähtäimeensä suomalaisen sivistyksen. Tätä ei voi perustella edes taloudella, sillä ensinnäkin taide ja kulttuuri ovat tuottavaa toimintaa, ja toiseksi taiteelta ja kulttuurilta leikatut eurot tuovat minimaaliset säästöt mutta massiiviset vahingot.
Jos haluamme säilyä sivistysyhteiskuntana, vetoan nyt: Taiteesta ja kulttuurista ei ole varaa leikata. Me tarvitsemme alan tuottamaa yhteiskuntakritiikkiä, poliittista mielikuvitusta ja kulttuurisen ymmärryksen säilyttämistä ja sen kehittämistä. Me tarvitsemme taiteen kauneutta ja rosoja, sen synnyttämiä tunteita. Tarvitsemme sitä erityisen paljon tässä ajassa, jossa lyhytnäköinen hyötypuhe jyrää pitkän tähtäimen tavoitteet ja yksilöpuhe yhteisön merkityksen. Kuten Martha Nussbaum kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää kirjoittaa: “Demokratiassa tarvittavaa osaamista hankitaan, kun opiskellaan humanistisia aineita ja taideaineita. Ne ohjaavat ajattelemaan kriittisesti, ylittämään paikallisen lojaaliuden rajat ja tarkastelemaan maailman ongelmia maailmankansalaisen näkökulmasta sekä lopulta ymmärtämään toisen ihmisen elämäntilannetta.”
Tässä yhteydessä on tärkeää nostaa esiin myös se, että vastoin kaikkia lupauksiaan hallitus on leikannut koulutuksesta massiivisesti. 120 miljoonan euron leikkaus ammatillisesta koulutuksesta on sinänsä lyhytnäköistä ja noloa, mutta erityisen noloa se on duunaripuolueena poseeraaville perussuomalaisille. Sivistyspuolue kokoomukselle ei myöskään ole jaossa tyylipisteitä: aiempien korkeakoululeikkausten lisäksi hallitus on päättänyt tällä viikolla täydentävässä lisätalousarviossa lisäleikkauksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Uudet aloituspaikat kohdennetaan talouskasvua tukeville aloille, mikä tarkoittaa jälleen kerran taideaineiden ja humanististen aineiden ylenkatsomista – siitä huolimatta, että niiden opiskelu on välttämätöntä myös, joskaan ei ainoastaan, talouskasvun näkökulmasta
Hyvät ystävät, työväenliike on aina ollut myös sivistyksen liike. Meidän tärkeä tehtävämme on tässä taidetta, kulttuuria ja uuden oppimista halveksivassa ajassa pitää sivistyksen lippua korkealla. Jos joku siihen kykenee, se joku olemme me.
Hyvät toverit,
Oikeistohalitus on ajanut Suomen eriarvoisuuskriisiin ja työttömyyskriisiin. Lisäksi se on ajanut pienituloiset suomalaiset elinkustannuskriisiin. Suunta on käännettävä, ja se on käännettävä nyt. Ilmastokriisiä, luontokatoa, kasvavia alijäämiä saati globaaleja kriisejä ei ratkaista niin, että ihmiset käpertyvät itseensä. Ne ratkaistaan siten, että ihmiset tuntevat kuuluvansa tähän yhteiskuntaan eli että kaikki otetaan mukaan ja kaikki pidetään mukana. Vain siten ihmisille luodaan näkymää tulevaisuuteen ja vain siten ihmiset saadaan toimimaan yhteisen hyvän puolesta.
Hallitus on toimillaan osoittanut, että se on totaalisen vieraantunut suomalaisten ihmisten arjesta. Me voimme tehdä tästä maasta yhteiskunnan, jossa jokainen ihminen, nuori ja vanha, uskaltaa luottaa tulevaisuuteen. Me voimme pitää huolta siitä, että koulutukseen panostetaan ja kulttuuri kukoistaa. Me voimme varmistaa, että kaikilla työpaikoilla on hyvä olla ja työttömistä pidetään huolta. Vasemmistoliitto voi tehdä Suomesta yhteiskunnan, jossa yhä useampi haluaa sanoa “me” eikä “minä”. Sillä me, hyvät ystävät, tiedämme, että kaiken voi tehdä reilusti.