– Kun poliitikot ryhtyvät esittämään vaatimuksia siitä, mitä opetussuunnitelmiin pitäisi tai ei pitäisi sisällyttää tai miten koulujen pitäisi toteuttaa opetussuunnitelmia käytännössä, liikutaan vaarallisilla vesillä. Luulisi lainsäätäjien tietävän, että opetussuunnitelmien laatiminen kuuluu Opetushallitukselle sekä kouluille, rehtoreille ja opettajille, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan tietynlaisen ideologian edellyttäminen kouluilta poliitikkojen toimesta astuu koulujen autonomian varpaille ja väheksyy opettajien ammattiosaamista. Koskelan mielestä kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat ajelevat kaksilla rattailla esittäessään poliittisia vaatimuksia näennäisellä huolipuheella.
– On absurdia edellyttää kouluilta “puoluepoliittista sitoutumattomuutta” kirjallisella kysymyksellä, jonka pyrkimys on edellyttää hallitusta sitouttamaan koulut puoluepoliittiseen ideologiaan eli tässä tapauksessa arvokonservatismiin. Jos kirjallisen kysymyksen laatijat olisivat aidosti huolissaan oppilaiden hyvinvoinnista, he antaisivat koulujen toteuttaa toimintaa, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä moninaisuudesta ja siten puuttua esimerkiksi kiusaamiseen, sanoo Koskela.
Tällainen koulujen autonomian tallominen on mautonta.
Koskelan mukaan kirjallinen kysymys on laiskasti laadittu, mikä käy ilmi esimerkiksi opetussuunnitelman valikoivasta siteeraamisesta.
– Jos kirjallisen kysymyksen tekijät olisivat perehtyneen edes auttavasti nykyiseen opetussuunnitelmaan, he tietäisivät, että se edellyttää lisäämään tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta. Ja myös sen, että Helsingissä Seta ry:n vierailut toteutettiin osana Oma Stadi -ohjelmaa oppilaiden omasta toiveesta.
Koskela on sitä mieltä, että kirjallista kysymystä ei voi tulkita muuten kuin seitsemän poliitikon aikomuksena puuttua opetussuunnitelmien sisältöihin, mikä ei lähtökohtaisesti ole poliitikkojen tehtävä.
– Toivoisin kollegoilta parempaa harkintaa. Tällainen koulujen autonomian tallominen on mautonta, Koskela päättää.