– Suomalaisten työntekijöiden ostovoima on viime vuosina heikentynyt merkittävästi, ja esitetyillä korotuksilla kuoppaa saataisiin kurottua umpeen. Samalla vahvistettaisiin kotimaista kulutuskysyntää, mikä osaltaan tukisi talouden elpymistä, Koskela sanoo.
Koskela muistuttaa, että perussuomalaiset tekevät oikeistohallituksessa useita päätöksiä, jotka heikentävät työntekijöiden toimeentuloa ja ostovoimaa. Hänen mukaansa esimerkiksi lakko-oikeuden rajoitukset, paikallisen sopimisen uudistus, vientivetoinen palkkamalli ja ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus ovat kaikki esityksiä, joiden tarkoitus on joko hillitä tai suoraan leikata työvoimakustannuksia.
– Perussuomalaisille työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on “provokaatio”, mutta palkkojen leikkaaminen ei. Tämä näyttää toistuvan joka kerta kun perussuomalaiset ovat hallituksessa: Sipilän hallituksessa palkkoja leikattiin kiky-sopimuksella ja Orpon hallituksessa käytännössä jokainen työelämähanke heikentää työntekijöiden asemaa, Koskela sanoo.
SAK:n jäsenliitot tavoittelevat palkankorotuksiin niin sanottua sekamallia, jossa toteutettaisiin kahdessa vuodessa 250 euron korotukset pienimpiin palkkoihin. Koskela pitää tätä tervetulleena avauksena.
– Oikeistohallituksen politiikasta kärsivät etenkin matalapalkkaiset työntekijät, joista monet ovat menettäneet pelkästään asumistuen leikkauksien myötä jopa satoja euroja kuukaudessa toimeentulostaan. Kun samalla nostetaan arvonlisäveroa, sairastamisen kustannuksia ja muita arjen kuluja, palkankorotusvaatimukset ovat vähintäänkin kohtuullisia, Koskela sanoo.