– On erittäin perusteltua, että Suomen asevelvollisuusarmeijan miljardiluokan kulut huomioitaisiin Natossa. Suomen armeijan kustannukset ovat kovaa turvallisuutta, eivätkä mitään “kustannuskikkailua”, Koskela sanoo.
Suomen puolustusmenot ovat nyt noin 2,5 prosenttia BKT:sta. Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan puolustusmenonsa yhteensä 5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Tästä kokonaissummasta vähintään 3,5 prosenttia on tarkoitus kohdentaa “kovaan turvallisuuteen” eli sotilasmenoihin ja 1,5 prosenttia puolustusta tukeviin toimiin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen. ETLA:n laskujen mukaan miesten keskimääräisellä palkkatasolla arvioituna asevelvollisuuden kustannus on noin 0,4 prosenttia BKT:sta. Se on noin miljardi euroa vuodessa.
En ymmärrä miten se voitaisiin nähdä “kikkailuna”. Jokainen ymmärtää, että Suomen armeijan kustannukset kuuluvat puolustusmenoihin.
– Muut Nato-maat saavat laskea palkka-armeijansa kulut mutkaan, niin miksi ihmeessä Suomi ei saisi laskea kehutun ja arvostetun asevelvollisuusarmeijansa kuluja mukaan, Koskela sanoo.
Suomen laaja asevelvollisuus on Euroopan maiden joukossa poikkeus. Suomen armeija onkin saanut viime vuosina merkittävää kansainvälistä tunnustusta.
– En ymmärrä miten se voitaisiin nähdä “kikkailuna”. Jokainen ymmärtää, että Suomen armeijan kustannukset kuuluvat puolustusmenoihin.