Min­na Mink­ki­nen: Pa­ras ta­pa luo­da rei­lu tu­le­vai­suus on teh­dä hy­vin­voin­tia li­sää­vää po­li­tiik­kaa

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen piti puheensa puoluevaltuuston kokouksessa tiistaina.

Hyvät ystävät

Jotta voidaan haaveilla ja hahmottaa tulevaisuuden politiikkaa, on oltava jonkinlainen käsitys siitä, millaisessa maailmassa me elämme. Millaisessa Suomessa me elämme? Meille kerrotaan usein, että olemme samassa veneessä ja iso kuva on meille kaikille sama. Näin ei kuitenkaan ole. Jos olemme samassa veneessä, osa meistä nauttii cocktaileja kannella, kun osa pitää huolen, että vene on liikkeessä ja hommat toimivat.

On täysin kestämätöntä, että ne, jotka pitävät huolen siitä, että vene toimii, eivät työvuoron aikana voi juoda vettä, ettei tule vessahätä, koska taukoja ei ole ja vessaan ei pääse. Ei voi olla niin, että työvuoron pääteeksi itket pukuhuoneessa, koska taaskaan et saanut tehdä työtäsi eettisesti kestävällä tavalla.

Oikeistopuolueet esittävät, että nyt on aika leikata pienituloisilta, jotta varakkaille voidaan antaa veronkevennyksiä. Verohelpotukset entisestään lisäisivät valtion velkaa. Köyhien köyhdyttäminen ja ilmastokriisin nopeuttaminen eivät tuo Suomeen yhtään hyvinvointia. Päinvastoin.

Valtiovarainministeriön viranhaltijat puolestaan esittivät eilen omat, täysin todellisuudesta vieraantuneet näkemyksensä leikkauksista. Me muut elämme Suomessa, jossa mielenterveyskriisistä on tullut epidemia, missä eriarvoistuminen ja varallisuuserot kasvavat, ja missä korona-ajan sote-palveluiden jonoja on vasta ryhdytty purkamaan.

Meillä on käsissä sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisi, missä palveluita on vaikea tuottaa, kun henkilökunta on lopen uupunutta ja meitä on aivan liian vähän. Me olemme kaksi vuotta sitten puoluevaltuustossa hyväksyneet 10 kohdan ohjelman, jolla taataan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden veto- ja pitovoima. Näihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä nyt. Ensimmäinen toimenpide on laittaa työolot ja palkka kuntoon.

Olen työskennellyt reilun vuosikymmenen sosiaalialalla ja nähnyt, kun työkaveri toisensa perään väsyy tai vaihtaa alaa. Olen myös nähnyt, miten hyvin resursoidussa ja johdetussa työpaikassa saadaan aikaan paitsi hyvää tulosta, myös sitoutuneita työntekijöitä, jotka jaksavat ja viihtyvät työssään.

Kuntien eläkevakuuttajat Keva julkaisi hiljattain selvityksen, jonka mukaan koko maahan kaivataan jo nyt 16 600 sairaanhoitajaa. He voisivat siis aloittaa työt heti. Määrä on tuplaantunut kahdessa vuodessa. Hoitohenkilökunta ei ole ainoa, joista on pula. Lähes tuhat lääkäriä voisi myös aloittaa työt vaikka heti huomenna. Keva arvioi, että meiltä uupuu maan laajuisesti 6 000 lastentarhanopettajaa ja yli 4 200 sosiaalityöntekijää ja 1 800 psykologia. Valtava määrä ammattilaisia, joita ei saada vain lisäämällä koulutuspaikkoja, kun ei koulutuksiin hakeuduta. Ja joita ei saada kurjistamalla entisestään työn tekemisen mahdollisuuksia.

Sanon tämän nyt niin, että takariviinkin kuuluu: sosiaali- ja terveysalan työntekijäpula on hengenvaarallista peliä. Jos meillä ei ole lääkäreitä, hoitajia ja laitoshuoltajia, meillä ei ole terveydenhuoltoa. Jos meillä ei ole sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja, meillä ei ole sosiaalipalveluita, ei ole lastensuojelua, ei ole vammaispalveluita. Jos meillä ei ole varhaiskasvatuksessa opettajia ja lastenhoitajia, ei meillä ole varhaiskasvatusta.

Mitä vähemmän meitä ammattilaisia on, ja mitä heikommin me kiinnitymme työhön, sitä suuremmassa vaarassa ihmisten perusoikeuksien toteutuminen on. Me lääkitsemme vammaisista säyseämpiä, emmekä varmista riittävää määrää osaavaa henkilökuntaa. Meidän sairaanhoitoa tarvitsevat nuoret nukkuvat patjoilla sairaalan lattioilla, kun petipaikkoja ei kaikille riitä.

Maasta loppuvat mielenterveyskriisin keskellä psykiatrit, kun heidän työaikansa menee lausuntojen kirjoittamiseen, eivätkä muuta ehdi tehdä.

Meidän on pakko ryhtyä byrokratiatalkoisiin ja vapautettava lääkärit työhönsä. On ryhdyttävä luottamaan ihmisiin ja on mentävä kohti perustuloa. Nopeasti.

Vaikka tilanne näyttäisi nyt toivottomalta, ei se sitä ole. Aina, aivan aina on mahdollisuus tehdä paremmin. Paras tapa luoda reilu tulevaisuus on tehdä politiikkaa, joka vie meidät siihen suuntaan. Ei leikkaavaa ja kurjistavaa politiikkaa, vaan hyvinvointia lisäävää politiikkaa. Me voidaan, ja me tullaan ratkaisemaan tämä kriisi.

Hyvät ystävät

Me vasemmistoliitossa haluamme rakentaa Suomesta tasa-arvoisen työelämän kärkimaan, jossa ihmisen hyvinvointi ja ammattiosaamisen kunnioittaminen on keskiössä. Haluamme sellaisen työelämän, joka ei nujerra ihmisiä. Me haluamme lyhentää työaikaa ja lisätä joustoja työelämään. Me emme tiedä tänään, mitä taitoja tarvitsemme kymmenien vuosien kuluttua. Siksi me haluamme, että jatkossakaan meillä ei ole lukukausimaksuja kouluissa. Ei ensimmäiseen, ei toiseen eikä edes viidenteen tutkintoon.

Vaaliohjelmassa me tavoittelemme lakisääteistä minimipalkkaa, jotta pienimmät palkat saadaan nousemaan. Suuri joukko työntekijöitä on tällä hetkellä yleissitovien työehtosopimusten luoman suojan ulkopuolella. Liian pienen palkanmaksun muodossa tapahtuva ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö kasvaa Suomessa. Tälle on laitettava stoppi.

Me tarvitsemme edelleen vahvaa ay-liikettä. Ilman järjestäytymistä, edunvalvontaa ja neuvottelemista me emme juo työvuoron aikana, koska vessaan ei pääse. Ilman ammattiliittoja ja joukkovoimaa olemme yksin, ja yksin saa aina vähemmän aikaan kuin joukkona.

Hyvät ystävät. Jos haluat, että tulevaisuudessa ilmastoteot ovat kriisin nähden riittävät ja eriarvoistumisen eteen tehdään kaikkemme, on nyt aika tehdä vasemmistolle vaalivoitto. Pyydän, että jaksatte vielä kuukauden verran tehdä töitä. Jaksatte kertoa, mikä on vasemmiston vaihtoehto ja näkemys maailmasta ja Suomesta. Pyydän, älkää polttako itseänne loppuun.

Me parannetaan maailmaa myös vaalien välissä.

Minna Minkkinen
Varapuheenjohtaja, Vasemmistoliitto