Vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi teki vastaesityksen valtioneuvoston selontekoon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Vastaesitykseen liittyivät vasemmistoliiton kansanedustajista Katja Hänninen, Veronika Honkasalo, Anna Kontula, Merja Kyllönen sekä Johannes Yrttiaho, joka kannatti edustaja Mustajärven esitystä täysistunnossa.
Selontekoa vastaan äänestävät edustajat katsovat, että Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta. Jäsenyys sotilasliitossa olisi suuri suunnanmuutos siihen pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, joka on taannut Suomelle vuosikymmeniksi rauhaa ja vakautta.
Uudet jännitteet eivät olisi vain jäsenyysprosessin aikainen riski, vaan uusi ja pysyvä tila ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme
Kansanedustaja Markus Mustajärven mukaan Nato-jäsenyydessä on paljon riskejä. Suomen Nato-jäsenyys tarkoittaisi esimerkiksi pysyvää jännitteiden kasvua Suomen ja Venäjän rajalla.
– Meidän rajamme olisi sotilasliiton ja Venäjän välinen raja. Uudet jännitteet eivät olisi vain jäsenyysprosessin aikainen riski, vaan uusi ja pysyvä tila ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme, hän sanoo.
Vastaesityksessä vaaditaan, ettei Suomen alueelle sijoiteta pysyvästi minkään muun maan asevoimia tai tukikohtia. Suomi ei sallisi minkään muun valtion asevoimien käyttää alueitamme vihamielisiin tarkoituksiin.
– Suomen on ilmoitettava, ettemme salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen tai niiden kuljettamista Suomen alueella, Mustajärvi painottaa.
Sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut Suomelle mahdollisuus rakentaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu jännitteiden vähentämiseen ja vuoropuheluun. Kansanedustajat näkevät, että Nato-jäsenyys saattaisi kaventaa Suomen mahdollisuutta toimia yhtä aktiivisesti ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta kuin aikaisemmin.
– Naton jäsenenä Suomesta tulisi osa ongelmaa, kun tähän asti Suomi on pyrkinyt olemaan osa ratkaisua, Mustajärvi kiteyttää.
Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on antanut Suomelle painoarvoa konfliktien sovittelevana osapuolena ja rauhan suurvaltana. Naton jäsenenä Suomi kuuluisi samaan yhteisöön sellaisten maiden kanssa, joissa on todettu räikeitä ihmisoikeusongelmia ja demokratiahaasteita.
– Nato ei ole mikään rauhanliitto, vaan sen jäsenenä on myös valtioita, joissa on vakavia ihmisoikeusongelmia, Hänninen muistuttaa.
Samalla Hänninen korostaa, että kielteinen Nato-kanta ei tarkoita silmien sulkemista Venäjän toimilta.
– On ollut sydäntä raastavaa, millaisiin hirmutekoihin itänaapurimme hallinto pystyy Ukrainassa. Meidän on kaikin keinoin autettava ukrainalaisia ja edistettävä rauhaa, ja tämän kammottavan sodan jälkeen myös tuettava jälleenrakennusta, Hänninen sanoo.
Kansanedustaja Johannes Yrttiahon mukaan vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pitäytyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella. Lisäksi hän vaatii, että Nato-jäsenyydestä tulisi järjestää kansanäänestys ennen Suomen eduskunnan ratifiointipäätöstä.
– Nato-jäsenyyden pitää kestää myös perusteellinen kansanvallan testi, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho arvioi, että Naton jäsenmaiden ratifiointikierroksesta ei ole tulossa selvästikään nopea tai helppo, vaan kenties hyvinkin vaikea.