Myl­ly­kos­ki: Pal­kan­saa­jan oi­keut­ta mat­ka­kus­tan­nus­ten ve­ro­vä­hen­nyk­siin on ko­ro­tet­ta­va

Kansanedustaja Jari Myllykoski teki toimenpidealoitteen, jossa hän peräänkuuluttaa polttoaineiden hinnan noususta johtuvan elinkustannusten nousun vahvempaa subventointia palkansaajille.

Toimenpidealoitteessaan Myllykoski nostaa esille tarpeen korottaa asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkakuluvähennyksen määrää verotuksessa vastauksena käynnissä olevaan hintapiikkiin.

– Polttoaineiden hinnan nopea nousu on iskenyt suhteettoman loven monen palkansaajan kukkaroon erityisesti pitkiä päivittäisiä työmatkoja tekevillä. Väliaikainen matkakuluvähennyksen määrän nostaminen oman auton käytön osalta on yksi täsmälääke tähän kohtuuttomaan tilanteeseen, toteaa Myllykoski.

Verovähennykset ovat jääneet jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan polttoaineen hinta on kasvanut noin viidenneksellä kahden vuoden takaiseen tasoon nähden. Samaan aikaan matkakuluvähennyksen määrä verotuksessa oman auton käytöstä on ollut jo vuosien ajan 0,25 euroa kilometriltä. Vuosittainen maksimivähennys on 7 750 euroa, joka täyttyy, mikäli kokoaikatyössä oleva palkansaaja tekee arkipäivisin vähintään yhteensä 128km edestakaisen matkan työpaikan ja asunnon välillä.

– Verovähennysjärjestelmä on jäänyt jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta, kun polttoaineiden hinnan nousun ohella esimerkiksi työssäkäyntialueet ovat laajentuneet. Järjestelmän kehittäminen on myös mainio työllisyyspoliittinen keino, jolla voidaan helpottaa työvoiman kohtanto-ongelmaa esimerkiksi työn vastaanottamisen kustannusten keventämisen kautta, jatkaa Myllykoski.


Jari Myllykosken toimenpidealoite kokonaisuudessaan:
Toimenpidealoite polttoaineiden hinnan noususta johtuvan elinkustannusten nousun subventointi palkansaajille.

Nykyisessä tilanteessa, jossa polttoaineen hinta on voimakkaassa noususuunnassa, on perusteltua tarkastella uudelleen matkakuluvähennyksen tasoa työssäkäynnin kustannusten nousun hillitsemiseksi. Matkakuluvähennyksellä katetaan osittain asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja verotuksen kautta. Oman auton käytön osalta matkakuluvähennyksen määrä on viimeisten vuosien aikana ollut 0,25€/km, joka on nykyisessä kustannustilanteessa usein riittämätön korvaus pitkiä päivittäisiä kodin ja työpaikan välisiä matkoja tekeville palkansaajille. Niin ikään vuosittainen 7750€ maksimivähennys täyttyy, mikäli koko vuoden ajan kokoaikatyössä oleva palkansaaja tekee jokaisena arkipäivänä vähintään yhteensä 128km edestakaisen matkan asunnon ja työpaikan välillä – näinkin pitkä päivittäinen työmatka on monelle palkansaajalle todellisuutta. Tilanne on muodostanut ilmeisen tarpeen politiikkavälineelle, jonka avulla hintapiikistä aiheutuvaa kustannustason nousua voidaan tilapäisesti subventoida.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan polttoaineen hinta on tällä hetkellä (2022M01) noussut noin viidenneksellä suhteessa esimerkiksi kahden vuoden takaiseen (2020M01) tasoon nähden, ja hintapiikin huippu voi olla vasta edessäpäin. Polttoaineen hinnan voimakas kasvu yhdessä esimerkiksi työttömyysturvalaissa työssäkäyntialueen määrittelyssä tapahtuneiden muutosten kanssa on aikaansaanut tilanteen, jossa verovähennysjärjestelmä on jäänyt jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta. Järjestelmän kehittäminen on myös työllisyyspoliittinen väline, jolla voidaan helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmia työssäkäynnin ja työn vastaanottamisen kustannusten huojentamisen kautta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korottaakseen palkansaajan oikeutta vähentää työstä aiheutuneita matkakustannuksia verotuksessa.