– Maksuhäiriömerkintä tulisi poistaa viimeistään kuukauden kuluttua velan maksamisesta, eikä vasta nykyisen mallin mukaisen kahden vuoden kuluttua. Tämä muutos helpottaisi tuhansien velkansa maksaneiden suomalaisten elämää, kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Matti Semi sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus lyhentää maksuhäiriömerkinnän kestoa. Hallitusohjelmassa luvattiin myös ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri, jonka takia maksuhäiriömerkintää koskeva lakimuutos on viivästynyt.
– Positiivinen luottorekisteri on tärkeä, mutta laaja kokonaisuus, jonka valmistelu tulee viemään koko vaalikauden. Maksuhäiriömerkintää koskeva lakimuutos ei voi odottaa luottorekisterikokonaisuuden valmistelua, vaan tulee valmistella erikseen kiireisellä aikataululla, kansanedustaja Jari Myllykoski vaatii.
– On uhka siitä, että koronakriisi lisää voimakkaasti velkaantumista ja sen myötä lisääntyvät maksuhäiriömerkinnät. Siksikin uudistusta tarvitaan pikaisesti, Myllykoski sanoo.
Jari Myllykoski on yksi ensimmäisistä allekirjoittajista lakialoitteessa, joka muuttaisi maksuhäiriömerkinnän nopeammin poistuvaksi. Lakialoitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa yli puoluerajojen. Viime eduskuntakaudella vastaava lakialoite keräsi 138 edustajan tuen, mutta ehti raueta valtiopäivien päätyttyä.
Eduskunnan talousvaliokunta on jo näyttänyt vihreää valoa asian kiirehtimiselle. Valiokunta hyväksyi pikavippiaiheisessa mietinnössään lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että uudistus viedään nopeasti maaliin. Lausumassa edellytetään, että lainsäädäntöesitykset on tuotava eduskuntaan viimeistään vuoden 2021 kevätistuntokauden aikana.
Vuodenvaihteessa yli 386 700 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Se vastaa yli kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. Koronavirusepidemian takia tilanne on yhä pahentunut.
Maksuhäiriömerkinnästä velalliselle koituvat kielteiset seuraukset ovat merkittäviä. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen tai puhelinliittymän hankkimisen. Maksuhäiriömerkintä saattaa aiheutua myös esteeksi työllistymiselle aloilla, jotka sisältävät rahan käsittelyä. Se voi myös koitua esteeksi yrittämiselle.
– Maksuhäiriömerkintöjen nopea poisto on ihmisten arkielämän sujumisen kannalta todella tarpeen. Toisaalta nykyinen käytäntö on ehkäissyt ihmisten ylivelkaantumista, kun vakuudettomien luottojen myöntäjät eivät ole voineet myöntää luottoja maksuhäiriömerkinnän saaneille. Siksi maksuhäiriömerkinnän nopean poiston tueksi tarvitaan myös muita velallisen asemaa parantavia uudistuksia, kuten vakuudettomien luottojen nykyistä alempaa korkokattoa. Katto tulisi säätää pysyvästi korkeintaan siihen kymmeneen prosenttiin, johon se koronalailla on nyt määräajaksi asetettu, kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Johannes Yrttiaho sanoo.