Näin hal­li­tus pa­ran­si ar­kea­si vuon­na 2020

Näin hallitus paransi arkeasi vuonna 2020

Pandemia teki vuodesta 2020 hyvin erityisen ja raskaan, mutta koronakriisistä huolimatta moni hyvä asia eteni. Tässä artikkelissa listataan uudistuksia, joita Suomen hallitus ja vasemmistoliitto sen osana sai aikaiseksi tänä vuonna.

Hallituksen saavutukset ovat yhteisiä, mutta tässä listassa esittelemme uudistukset, jotka ovat vasemmistoliitolle erityisen tärkeitä. Niiden ansiosta Suomi on oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.

Vasemmistoliiton kannattajat ovat tyytyväisiä hallitukseen. Tuore puoluebarometri kertoi, että lähes 70 prosenttia suomalaisista kokee hallituksen onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävässään ja vasemmistoliiton kannattajista jopa 87 prosenttia sanoi hallitukseen onnistuneen vähintään melko hyvin.

Kansanrintamahallituksen ohjelma on vasemmistoliiton näkökulmasta käänteentekevä, sillä se merkitsee leikkausten loppumista ja hyvinvoinnin rakentamisen aloittamista. Koronakriisin myötä hallituksen tavoite taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Suomesta on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin.

Vasemmistoliiton mielestä Suomi nousee koronakriisistä panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja tasa-arvoon. Onkin elintärkeää, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jonka tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on ihmisten hyvinvointiin panostaminen, ei yritysten voittomarginaalien kasvattaminen.

Näistä saavutuksista Suomen hyvinvoinnin eteen olemme ylpeitä vuonna 2020:

  • Oppivelvollisuus uudistaminen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus toteutuu vihdoinkin. Opetusministeri Li Andersson ajoi historiallisen koulutusuudistuksen maaliin.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta syntyi sopu hallituksessa. Soteuudistus auttaa turvaamaan toimivat ja tasa-arvoisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Nyt ensimmäistä kertaa säädetään lailla sote-palveluiden riittävästä omasta tuotannosta, eli laitetaan piste hallitsemattomalle yksityistämiskehitykselle.
  • Vasemmistoliitto on koronakriisin hoidon yhteydessä vaatinut sosiaalisen kriisin ratkaisemista ja kriisistä kärsineiden ihmisten tukemista. Hallitus turvasi vasemmistoliiton keskeisimmille vaatimuksille rahoituksen. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, miljardien eurojen kuntatalouspaketti (joka sisältää joukkoliikennetuen) jatuki perheiden toimeentulolle kotona olevien lasten hoitamiseksi koronakriisin aikana.
  • Koronan takia hallitus paransi työttömien tilannetta lyhentämällä väliaikaisesti työttömyyden omavastuita ja linjaamalla, että korona-aika ei kuluta työttömyysturvan kokonaiskestoa. Lisäksi hallitus korotti työttömyysturvan suojaosuutta määräaikaisesti 500 euroon. 
  • 2020 oli myös rohkeiden ilmastopäätösten vuosi. Turpeen verotus lähes kaksinkertaistettiin ja energiaveronpalautus sekä päästökaupan kompensaatiotuki päätettiin poistaa. Saastuttavien polttoaineiden verotusta nostettiin ja teollisuuden reilua siirtymää kohti hiilineutraaliutta helpotettiin.
  • Hallitus helpotti perheiden arkea pienentämällä varhaiskasvatusmaksuja. Arviolta noin 20 000 perhettä siirtyy muutosten myötä maksuttomaan varhaiskasvatukseen.
  • Toimeentulotukeen tehtiin epidemiakorvaus. Vasemmistoliiton vaatimuksen mukaisesti taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä tuettiin 75 euron suuruisella kuukausittaisella korvauksella syksyn 2020 ajan.
  • Hallitus puolusti työpaikkoja tukemalla koronakriisin sulkutoimien takia kärsineitä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. 
  • Hallitus päätti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamisesta. Palvelujen maksuttomuutta laajennetaan ja maksuja kohtuullistetaan.
  • Taksilaki uudistuu. Hallituksen esitys taksilain uudistukseksi korjaa merkittävän osan liikenneministeri Bernerin lain ongelmista. Hinnoittelu selkenee ja parempi läpinäkyvyys suojelee asiakasta, veronkiertoa estetään ja harmaata taloutta ehkäistään. Taksipalveluiden turvallisuutta ja laatua parannetaan.
  • Hallitus päätti ammatillisen koulutuksen lisäresursseista, joilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää ja oppimisen laatua ja tasa-arvoa.
  • 10 000 lasta pääsee kaksivuotiseen esikoulukokeiluun.
  • Hallitus päätti kompensoida rahapelituottojen laskun järjestöille täysimääräisesti vuoden 2021 osalta. Näin turvataan järjestöjen korvaamattoman tärkeä työ tulevaisuudessakin. Koronakriisin myötä veikkausvarat ovat vähentyneet, mutta tarve nuoriso- ja sote-järjestöjen toiminnalle on sen sijaan kasvanut.
  • Pakolaiskiintiö päätettiin nostaa 1050 henkeen, ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt leikkaukset perutaan.
  • Hallitus esittää isoa lakimuutosta työperäisen ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön torjumiseksi
  • Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan. Tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua, järjestelmän läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta.
  • Epäonnistunut ja epäreilusti työttömiä kurittanut aktiivimalli purettiin ministeri Aino-Kaisa Pekosen johdolla 1.1.2020 alkaen.
  • Hallitus korotti pienimpiä eläkkeitä 1.1.2020 alkaen. Takuueläkkeeseen tuli 50 euron korotus ja kansaneläkkeeseen 34 euron.
  • Perusturvaetuuksia kuten työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa sekä kuntoutustukea korotettiin 20 eurolla 1.1.2020 alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla ja elatustukeen tehtiin seitsemän euron korotus.
  • Hallitus mahdollisti väliaikaisena koronatoimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan. Näin yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa koronakriisin takia. 
  • Pienyrittäjien tilannetta parannettiin korottamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 15 000 euroon. 
  • Osana koronatoimia hallitus päätti pikavippien väliaikaisesta korkokatosta ja suoramarkkinointikiellosta. Vasemmistoliitto tavoittelee tästä pysyvää asiantilaa.
  • Ulosottomenettelyn väliaikaisella keventämisellä koronakriisin vuoksi helpotettiin velallisten asemaa mahdollistamalla esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet tai maksuaikojen siirtämisen myöhemmäksi.
  • Hallitus vahvistaa lukiokoulutuksen laatua 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.
  • Hallitus panostaa merkittävästi perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen Oikeus oppia -ohjelmalla, joka koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi toteutettavista hankkeista.
  • Opintoraha sidottiin indeksiin 1.8.2020 alkaen ja huoltajakorotusta korotettiin 25 eurolla vuoden 2020 alusta.
  • Hallituksen toimien johdosta Suomi pitää entistä parempaa huolta tieverkostaan. Tämä on tärkeää koko maan pitämiseksi asuttavana. Perusväylänpitoon tehtiin vuoden 2020 alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.
  • Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1.6.2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
  • Hallitus panostaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja tukee kotien energiatehokkuuden parantamista. Tuen avulla on mahdollista esimerkiksi luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Tukeen käytetään 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuosittain 40 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.
  • Hallitus parantaa työttömien oikeusturvaa. Karensseja lievennetään merkittävästi, eikä yksittäinen inhimillinen virhe enää johda työttömyyskorvauksen menettämiseen.
  • Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia tuetaan. Ministeri Aino-Kaisa Pekosen sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 17 miljoonaa euroa osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen kehittämiseen.
  • Nopean laajakaistan rakentamista tuetaan alueilla, joille ei ole tulossa kaupallisesti nopeaa laajakaistaa lähiaikoina. Näin saadaan nopean laajakaistan piiriin noin 10 000 uutta kotitaloutta. Nopeiden verkkoyhteyksien laajentaminen parantaa harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta.
  • Verovälttelyä kitkettiin laajentamalla Suomen verotusoikeutta sellaisiin yrityksiin, jotka on rekisteröity verosyistä ulkomaille, mutta joita tosiasiallisesti johdetaan Suomesta käsin.