– Käytännössä tämä näkyy niin, että omalla keholla esiintyminen on tekijänoikeuksissa huonommin suojattu kuin esiintyminen pelkästään omalla äänellä tai soitinta soittaen, Honkasalo sanoo.
Suomi on näyttelijöiden tekijänoikeuksien heikkoudessa poikkeus, jos verrataan muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kaikkien esittävien taiteilijoiden oikeudet saatettiin tekijöiden oikeuksien tasolla jo 1990-luvulla ja myös Norjassa näyttelijöiden oikeudet vastaavat muiden tekijöiden oikeuksia. Tällä on suuri käytännön merkitys näyttelijöiden elämässä.
Kulttuuriala on yksi korona-ajan pahimmista kärsijöistä. Senkin takia on tärkeää, että meillä on juuri nyt antaa alalle tulevaisuuden toivoa ja konkreettisia parannuksia toimeentuloon pitkällä aikavälillä.
– Esimerkiksi Ruotsissa näyttelijät voivat elää kuvausten välissä tekijänoikeuskorvauksilla, eli tekemällään työllä. Suomessa he joutuvat monesti tukeutumaan työttömyysturvaan. Tämä ei ole kenenkään etu, Honkasalo sanoo.
Tekijänoikeuslakiin ollaan Suomessa parhaillaan tekemässä EU:n tekijänoikeusdirektiivin (DSM) velvoittamat muutokset. Suomessa direktiivin toimeenpano edellyttää mittavia tekijänoikeuslain muutoksia. On oikeudenmukaista, että näyttelijöiltä puuttuvat tekijänoikeudet lisätään tekijänoikeuslakiin samalla, kun direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
– Kulttuuriala on yksi korona-ajan pahimmista kärsijöistä. Senkin takia on tärkeää, että meillä on juuri nyt antaa alalle tulevaisuuden toivoa ja konkreettisia parannuksia toimeentuloon pitkällä aikavälillä.