Asiakasmaksut ovat liian suuria – etenkin paljon palveluita tarvitsevien kannalta! Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut, lääkkeiden omavastuut ja Kela-kyytien omavastuut ovat paljon palveluita tarvitseville iso taakka. Taakka on erityisen suuri, jos asiakkaalla on pienet tulot. Ja usein niillä, ketkä paljon palveluita tarvitsevat, on myös pienet tulot.

Maksukatot

Laissa on säädetty, että asiakkaan ei tarvitse maksaa tiettyä summaa enempää palveluistaan vuotta kohti. Tätä summaa kutsutaan maksukatoksi. Näitä kattoja on kolme erilaista: on erikseen katto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuille (terveydenhuollon maksukatto), lääkkeille (lääkekatto) ja terveydenhuollon matkoille (matkakatto, Kela-kyydit). Kun esimerkiksi matkakatto on täynnä, ei asiakkaan tarvitse maksaa Kela-kyydin omavastuuta. On muistettava, että kaikki lääkkeet eivät ole Kela-korvauksellisia, ja nuo lääkkeet eivät kerrytä lääkekattoa. Ainoa keino saada apua niiden lääkkeiden maksamiseen, joilla ei ole Kela-korvattavuutta, on toimeentulotuki. Terveydenhuollon maksukatto ei taas sisällä pitkäaikaista laitoshoitoa, eikä hammashoitoa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta joutuu maksamaan maksimissaan 22,50 €/vuorokausi, vaikka terveydenhuollon maksukatto olisi asiakkaalta täynnä. Terveydenhuollon maksukatto on tällä hetkellä 683 €/vuosi/henkilö, lääkekatto 605 €/vuosi/henkilö ja matkakatto 300 €/vuosi/henkilö. Kattojen suuruudet ovat samat joka puolella Suomea. Paljon palveluita tarvitseva joutuu usein maksamaan kaikki kolme kattoa, ja usein lyhyen ajan kuluessa, koska maksut ovat alkuvuosipainotteisia. Kaiken kaikkiaan katot ovat yhteensä 1588 €/vuosi/henkilö. Kun tiedämme, että takuueläke on 768,59 e/kk (joskus tätä vähemmänkin, ns. varhennusvähennys), niin matkakatto, lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto vastaavat yli kahden kuukauden takuueläkettä.

Asiakasmaksulain uudistus

Yhä isompi ongelma asiakasmaksuista tulee ensi vuonna, koska Kelan etuudet eivät nouse ensi vuonna. Kela-indeksin jäädytys koskee esimerkiksi takuu- ja kansaneläkettä, vammaistukea ja eläkeläisen hoitotukea. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat erisuuruisia riippuen asiakkaan kotikunnasta. Tämä on eriarvoista. Esimerkiksi Helsingissä ei asiakas joudu maksamaan terveyskeskusmaksua lainkaan, kun taas Pohjois-Karjalassa peritään lääkärin vastaanotosta 20,60 € ja sairaanhoitajan vastaanotosta 11,40 € kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuodessa (veteraaneille ja alle 18-vuotiaille maksuton). Erikoissairaanhoidossa asiakasmaksut ovat paljon tätä suurempia, sillä poliklinikakäynnistä peritään maksimissaan 41,20 €/kerta ja osastohoidosta 48,90 €/vuorokausi. On muistettava, että jos asiakas joutuu käymään lääkärissä päivystysaikana, niin usemmiten häneltä silloin peritään erikoissairaanhoidon mukaiset maksut. Terveydenhuollon matkoista asiakas joutuu maksamaan omavastuuta maksimissaan 25 €/suunta, ja tuo 50 €/meno-paluu on monelle pienituloiselle ihan liikaa. Vielä joitakin vuosia sitten omavastuu oli noin 10 €/suunta.

Uusi asiakasmaksulaki on lausunnolla, ja lakiehdotuksessa oli huolestuttavaa se, että asiakasmaksut nousisivat entisestään. Etenkin vammaiset henkilöt joutuisivat maksaman palveluista, jotka ovat heille nykyään maksuttomia. Hyvä asia lakiluonnoksessa on se, että hammashoito tulisi sen mukaan terveydenhuollon maksukaton piiriin.  Iso epäkohta tuossa asiakasmaksulain luonnoksessa on, että etäpalveluiden asiakasmaksut olisivat yhtä suuria kuin vastaanottojen. Sehän houkuttelee palveluntuottajia tuottamaan palveluita etänä. Mitä on esim. etäfysioterapia tai etäkotihoito? Kaikki ei vaan toimi etänä, vaan tarvitsee paikan päällä olevan ihmisen. Toinen epäkohta on se, että hoitajalla käymisestä joutuisi maksamaan, jos ei samalla mene lääkäriin. Ja jokaisesta terveysasemalla käynnistä joutuu maksamaan, maksimissaan 20.60 €/kerta. Nykyisin monella kunnalla on tapana periä vain vuoden kolmesta ensimmäisestä käynnistä maksu.  Uuden asiakamaksulain lausunnon mukaan paljon palveluita tarvitsevien maksut eivät alenisi, vaan nousivat, vaikka jo nyt vuotuiset maksut ovat aivan liian suuret.  Olisi myös tärkeää miettiä laitoksissa asuvien asemaa. Ihmetyttää tuo lakiluonnoksen tiiviistyksessä oleva maininta, että palveluasumisen maksut tulevat lakiin ja pitkäaikaishoitoon tulevat yhdenmukaiset maksut, kun käytännössä lakiehdotuksessa on määritelty edelleen vain summa mikä vähintään tulee jäädä asukkaan omaan käyttöön. Villi viidakko asiassa siis jatkuu. On hyvä, että lakiesityksessä on ajateltu, että kuukausimaksua määriteltäessä otettaisiin huomioon henkilön kaikki sairauskulut menoina. Nykyisin niitä ei huomioida, ja henkilö joutuu palvelutalossa ja perhehoidossa eläessään maksamaan itse kaikki sairauskulunsa, vaikka kunta vie suurimman osan kaikista tuloista (joskus jopa 85 prosenttia tuloista joka kuukausi). Toinen hyvä asia on se, että alle 18-vuotiaat saavat terveyspalvelut maksutta, ja kolmas hyvä asia, että hammashoito huomioitaisiin terveydenhoidon maksukaton täyttymistä seurattaessa. Ja hienoa, että terveydenhoidon katon täyttymisen seurannassa vastuu olisi maakunnalla, ei enää potilaalla itsellään. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden tulisi edelleen ollaan maksuttomia. Ei saa olla niin, että joutuu maksamaan mm. kuntoutuksesta. Nyt lakiesityksessä on ehdotettu mm. laitoskuntoutusjaksoista perittäväksi vuorokausimaksuja. Muutenkin on epäselvää mistä vammaiset joutuisivat esityksen mukaan maksamaan. Lakiesityksessä on ajateltu poistettavaksi hengityshalvauspotilaiden ylläpitokorvaus. Se on väärin: ei jo nyt hyvin köyhien vammaisten henkilöiden asemaa saa entisestään heikentää. Takuueläke on alle 800 €/kk. Vammasta ei saa aiheutua lisäkuluja.  Kansan Uutiset raportoi lakiuudistuksesta  (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4008435-aino-kaisa-pekonen-kukaan-ei-tieda-mita-hoito-maksaa-tavalliselle-ihmiselle-uudet-asiakasmaksut-soten-siivella?) ja jutussa oli seuraava huomion arvoinen maininta : ”Viime vuonna yli 300 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päättyi ulosottoon. THL:n mukaan vuonna 2015 reilulla 55 000 suomalaisella asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut veivät yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. ”

Asiakasmaksuja alennettava selvästi ja muodostettava yksi yhteinen maksukatto (kuitenkin matkakatto säilytettävä) 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja on alennettava selvästi, ja olen sitoutunut ajamaan tätä asiaa eteenpäin kaikin keinoin. Asiakasmaksut tulee pidemmällä ajalla poistaa, ja siirtyä sote-palveluiden rahoittamiseen verotuloilla. Nyt moni pienituloinen joutuu valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä, kun sote-palveluiden omavastuut ovat aivan liian suuria. Laitoshoidossa oleville tulee jäädä elämiseen kunnolla rahaa, eli vähintään 300 €/kk. Laitoshoidon maksut eivät saa olla villi viidakko, vaan joka kunnassa pitäisi periä samat asukkaan tuloista riippuvat maksut.

Päämääränäni on se, että olisi yksi yhteinen talouskohtainen vuosikatto lääkkeille, terveydenhuollon matkoille ja asiakasmaksuille. Tuo talouskohtainen katto voisi olla 600 €/v.  Yhden aikuisen taloudessa voisi katto olla pienempi kuin tuo 600 €/v, esimerkiksi 300-400 €/v.  Nykyiset katot eivät siis ole talouskohtaisia, vaan henkilökohtaisia. Ehdotukseni joka tapauksessa alentaisi reilusti vuosittain maksettavia maksuja verrattuna nykyiseen. Tuon ehdottamani yhden yhteisen talouskohtaisen katon tulisi sisältää ihan kaikki talouden julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut (lääkärikäynnit, matkat, lääkkeet, osastohoito, kuntoutus, lääkärinlausunnot jne.).  Tuon yhteisen katon lisäksi tulisi olla matkakatto 300€/v/talous. Kun tuo 300 € katto olisi täynnä, niin saisi matkustaa terveydenhuollon matkat ilman omavastuuta. Tuo matkakatto huomioitaisiin yhteistä kattoa laskettaessa.  Yksittäisen matkan omavastuuta tulee laskea selvästi nykyisestä (se voisi olla esim. 8€/matka), samoin myös sote-palveluiden asiakasmaksuja. Hammashoidon ja osastohoidon tulee kuulua kokonaan tuon yhden yhteisen katon piiriin, ja terveyskeskusmaksusta tulee luopua kokonaan. Minimituloilla elävillä tulisi olla maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut. Minimituloilla elävillä tarkoitan pelkkää kansan- tai takuueläkkeen, työmarkkinatuen, opintotuen, kodinhoidontuen, omaishoidontuen, pienimpien sairaus- ja äitiyspäivärahan saajia jne. Maksukattojen täyttymistä tulee seurata Kelassa ja kunnissa/maakunnissa ja myös myöntää maksuttomat palvelut automaattisesti, ilman byrokratiaa.

Jollei matkakattoa säilytetä, niin yksi yhteinen katto lääkkeille, terveyspalveluille ja Kela-kyydeille jättää väliinputoajia, ja he olisivat paljolti vammaisia henkilöitä. Yksi yhteinen katto ei toimi kaikkien osalta, ja siksi yhteisen katon lisäksi pitää olla olemassa myös erillinen matkakatto. Osalle ihmisistä yksi yhteinen katto nostaisi merkittävästi kustannuksia. He ovat väliinputoajia, ja hyvin moni heistä on vammainen. Koska, jos ihmisellä täyttyy ainoastaan matkakatto, joutuu hän nykyään maksamaan 300 €/vuosi, mutta jos olisi pelkästään yksi yhteinen maksukatto, joutuisi hän maksamaan 600 €/vuosi. Mutta, jos yhden yhteisen maksukaton rinnalla säilyy matkakatto, maksaa henkilö, jolla vain matkakatto täyttyy, edelleen 300 €/vuosi matkoistaan.  Ehdottaisin, että säilytetäisiin erilliset katot (ainakin matkakatto) yhden yhteisen katon lisäksi vaihtoehtona. Muuten monen vammaisen ihmisen elämä hankaloituu merkittävästi, yhteiskunnan kulut nousevat ja toimeentulotuen saajien määrä kasvaa.

Maksukatot ja toimeentulotuki

Terveydenhoidon vuosikaton ja Kela-matkojen vuosikaton kertymiseen ei saa tulevaisuudessa vaikuttaa se, onko asiakas saanut toimeentulotukea Kela-kyytien omavastuisiin tai sote-palveluiden asiakasmaksujen maksamiseen. Kela-kyytien katon, terveydenhuollon katon ja lääkekaton tulee täyttyä siitä riippumatta onko asiakas ollut oikeutettu toimeentulotukeen vai ei. Nykyäänhän terveydenhuollon katto ei täyty niiltä osin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea maksujen maksamiseen. Se tarkoittaa sitä, että asiakas on jatkuvasti riippuvainen toimeentulotuesta. Tämä on vain turhaa byrokratiaa, kun asiakas joutuu hakemaan joka kuukausi toimeentulotukea sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin. Jos taas toimeentulotuesta maksetut sote-maksut kerryttäisivät terveydenhuollon kattoa, niin asiakas saattaisi selvitä sillä, että hän hakee muutaman kerran vuodessa toimeentulotukea maksuihinsa.

Itse olen nähnyt tehostetussa palvelutalossa asuvan omaiseni kohdalla, että hänen taloutensa on ajettu todella tiukille, vaikka hän saakin ihan hyvää työeläkettä. Kunta vie hänen kaikista tuloistaan 80 prosenttia, eikä hänelle jää tarpeeksi rahaa lääkkeiden, lääkärikäyntien ja hoitotarvikkeiden maksamiseen. Saatikka, että omaiseni voisi joskus hankkia esim. vaatteita tai käydä jossain virkistymässä. Omaiseni ei ole saanut kuin yhden kerran toimeentulotukea viimeisen 3 vuoden aikana. On väärin, että pitkän elämäntyön tehneet iäkkäät ihmiset ajetaan niin ahtaalle! Itselläni on käytössä yksi kalliimpi lääke ja siksi lääkekattoa (605 €/vuosi) täyttyy joka vuosi ja joudun maksamaaan sen kerralla. Se on iso juttu pientä eläkettä saavalle, etenkin kun myös puolisollani täyttyy lääkekatto joka vuosi. Onneksi emme tarvitse usein Kela-kyytejä, ja saamme Kelan myöntämää kuntoutusta. Monen vammaisen henkilön tilanne on vielä paljon tiukempi.

Monikaan ei tiedä sitä, että on mahdollista hakea toimeentulotukea sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen maksamiseen. Onkin tärkeää todeta, että esim. lääkekaton kerralla täyttymisen vuoksi sinulla voi olla oikeus saada toimeentulotukena Kelalta maksusitoumus lääkkeisiin, vaikka toimeentulotuen ehdot eivät muulloin täyttyisikään. Toimeentulotuki ei siis ole aina tilille maksettavaa rahaa, ja se sisältää aina maksusitoumuksen lääkkeisiin. Toimentulotuen saajan puolesta myös maksetaan kaikki julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (eli lasku tulee toimittaa Kelalle ja he maksavat sen). Varjopuolena on se, että Kelan maksamat asiakasmaksut ja Kelan maksusitoumuksella myöntämät matkat, eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Toimeentulotuen suuruutta laskettaessa siis huomioidaan kaikki asiakkaan reseptilääkkeiden kulut (myös ne reseptilääkkeet, joilla ei ole Kela-korvattavuutta), sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut ja Kela-kyytien omavastuut.

Maksun alennus tai perimisestä luopuminen

Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalta lautakunnalta on mahdollisuus anoa asiakasmaksun alennusta tai maksun perimisestä luopumista. Tämä oikeus on laissa. Moni kuitenkaan tietää tästä oikeudesta, saatikka siitä, miten maksun alennusta tai sen perimisestä luopumista haetaan. Aina eivät edes kunnan virkamiehet osaa asiassa neuvoa. Mielestäni tuo lakipykälä ei toimi, ja pitäiskin olla vähemmän byrokraattisia keinoja millä pienituloinen saisi huojennusta maksuihinsa. Jos asiakasmaksuista luovuttaisiin kokonaan, niin kenenkään ei tarvitsisi niihin hakea alennusta tai huojennusta omasta kunnastaan. Tuolloin myös eri kuntien asukkaat olivat keskenään yhdenvertaisessa asemassa, eivätkä maksut olisi este palveluihin hakeutumiselle. Tuolloin hoitoon kenties hakeuduttaisiin varhaisemmassa vaiheessa, ja eri vaivojen hoito olisi nykyistä edullisempaa. Asiakasmaksuista luopuminen voitaisiin rahoittaa pääasiassa verotuloilla. On arvovalinta mihin veroja käytämme.  Asiakasmaksuista luopuminen tulee suunnitella hyvin, eikä ole lähiajan asia. Tärkeintä tässä vaiheessa on se, että yksittäisiä asiakasmaksuja ja maksukattoja alennettaisiin, ja, että minimituloilla elävillä olisi oikeus maksuttomiin sosiaali- ja terveyspalveluihin automaattisesti, ilman byrokratiaa.

Laitoshoito

Laitoshoidon maksuja on myös pienennettävä. Asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön vähintään 300 €/kuukausi. Nykyään pitkäaikaisen laitoshoidon (esim. palvelutalohoito, perhehoito) maksut ovat villi viidakko. Ne vaihtelevat paljon kunnasta toiseen. Iso ongelma on sekin, että vaikka kunta vie asukkaalta valtaosan kaikista tuloista (esim. 80 % kaikista tuloista on yleinen perittävä prosenttiosuus), niin asukas joutuu maksamaan itse terveydenhuollon asiakasmaksut, Kela-kyytien omavastuut ja lääkkeiden omavastuut sekä osan hoitotarvikkeista. Usein asukkaalle jää niin vähän rahaa käyttöön, että hän joutuu sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen takia hakemaan toimeentulotukea, koska Kelan mahdollisesti maksamat vammaistuki, eläkeläisen hoitotuki tai asumistuki eivät jää asukkaan käyttöön, vaan niistäkin viedään valtaosa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvalta perittävän hoitomaksun pitäisi sisältää kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut (esim. lääkkeet, lääkärikäynnit ja Kela-kyydit). Mielestäni sosiaali- ja terveypalveluiden maksamiseksi ei pitäisi joutua hakemaan toimeentulotukea, vaan kaikilla pitäisi olla mahdollisuus hankkia nuo palvelut ilman toimeentulotukea.

Hyvä hoito on kaikkien oikeus

Hyvä hoito on jokaisen oikeus, eikä asiakasmaksujen suuruus saa olla este hoidon saamiselle. Jokaisen tulee saada hoitoa, ja heti silloin kun tarvitsee. Odotusajat eivät saa olla liian pitkiä. Tarvitaan lisää henkilökuntaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hoitoa tulee saada oikeaan aikaan ja muistaa ennaltaehkäisy. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin tulee satsata nykyistä enemmän. Narkomaaneille pitäisi saada toimiva lääkitys, kun he haluavat huumeista eroon. Nyt mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät ihmiset ovat heitteillä. Matalan kynnyksen palveluita ja ennaltaehkäisevän avun muotoja kehitettävä. Kipuja kärsivien lääkitys tulee saada paremmalle tolalle. Tulee myös parantaa koti- ja laitoshoidon laatua – vain tavaroita voi kilpailuttaa, ei ihmisiä. Nyt kotihoidossa on ihmisiä, joiden kuuluisi olla laitoksessa. Ja ongelma on se, että kotihoito on olematonta: hoitajia on liian vähän, eikä edes perusasioita ehditä hoitaa potilaan kanssa. On palkattava lisää ammattitaitoista henkilökuntaa sekä koti- että laitoshoitoon.

Rentouttavia joulun ajan pyhiä ja onnellistä uutta vuotta 2019 kaikille lukijoille! 

Jään nyt joulutauolle, ja palaan ensi vuonna uusin voimin rouvana <3  🙂 .Oikein rentouttavia joulun ajan pyhiä ja onnellista uutta vuotta 2019 kaikille lukijoille <3 . Tehdään vuodesta 2019 parempi kaikille – myös niille kaikkein heikompi osaisille. Käykääpä ilahduttamassa läheisiänne pyhien aikana, kenenkään ei pidä olla yksin <3 . Ja muistakaa: järjestetään ensi vuonna maahan inhimillisiä päätöksiä tekevä hallitus! Ei pidä äänestää nykyisiä hallituspuolueita ainakaan.

Lähteet:

Nykyinen asiakasmaksulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734

Terveydenhuollon maksukatosta: https://stm.fi/terveydenhuollon-maksukatto 

Lääkekatosta:  https://www.kela.fi/laakkeet_laakekatto 

Terveydenhuollon matkojen korvauksista:  https://www.kela.fi/matkakorvaus-omavastuu?inheritRedirect=true 

Asiakasmaksulain uudistuksesta: https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus

http://www.siunsote.fi/terveydenhuollon-asiakasmaksut

https://www.hel.fi/sote/fi/palvelut/maksut/

https://www.kela.fi/toimeentulotuki-terveydenhuoltomenot

https://www.kela.fi/toimeentulotuki-laakkeet-ja-maksusitoumus-apteekkiin

https://alueuudistus.fi/asiakasmaksut?fbclid=IwAR2ghs9IABKvjThwR0ur9WwsMrUMKZw9KB2mOnipYL5lPnr67xEvfl2wYqo

Tiina Rinteen (vas.) teksti toimeentulotuen ja maksukattojen välisestä ongelmallisesta suhteesta:  https://web.facebook.com/tiirinne/posts/111

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4008435-aino-kaisa-pekonen-kukaan-ei-tieda-mita-hoito-maksaa-tavalliselle-ihmiselle-uudet-asiakasmaksut-soten-siivella