Rakennusliiton toimitsijan työ on antanut paljon ja avannut myös silmäni, kuinka tavallinen ihminen on oikeastaan avuton näissä byrokratian rattaissa. Jos työnantaja jättää palkan maksamatta tai palkka- ja työtodistukset antamatta, niin mistä työntekijälle apu tilanteeseen? No tietenkin ammattiliitosta, mikäli on aikoinaan liittynyt ja pitänyt jäsenyytensä kunnossa. Erityisesti jäsenyyden mukana tuleva oikeusapu on iso juttu. Kaikkihan eivät sitä tarvitse työuransa aikana, mutta monet siihen turvautuneet ovat kiitelleet ammattiliiton jäsenyyttään.
Myös palkkaturvan haku on monelle tekemätön paikka. Vastoin monien mielikuvia, palkkaturvan myöntäminen ei ole automaatio, ja päätöstä pitää tänä päivänä odotella noin 8 kuukautta. Palkkaturvan epäämiseen riittää se, että työnantaja kiistää palkkavaatimuksen. Tällöin aluehallintovirasto antaa aina kielteisen päätöksen ja työntekijän on vietävä vaatimus raastupaan. Moniko siihen lähtee? Ammattiliitto rientää tässäkin työntekijän avuksi, jos jäsen on tuonut asian toimitsijalle hoidettavaksi. Kaiken lisäksi päätöksen saaminen oikeudesta voi hyvässäkin lykyssä kestää pari vuotta. Eli saatavien vartominen saattaa venähtää kolmeenkin vuoteen, ja se on pitkä aika odotella palkkaansa. Yleinen työttömyyskassa (YTK) mainostaa jäsenilleen innokkaasti omaa oikeusapupalveluaan, mutta todellisuudessa tämänkin mittaisissa puinneissa tuon palvelun ”katto” kolahtaa nopeasti vastaan.
Tänä päivänä trendikästä arvostella ammattiliittojen toimintaa ja hypätä halvemman vaihtoehdon kelkkaan, mutta tämä(kin) esimerkki osoittaa, että halvalla ei saa hyvää. Ammattiliittojen aseman säilyttäminen tulevaisuuden yhteiskunnassa on tavallisen ihmisen etu.