Kelan vastine asiaan Helsigin sanomissa mielipidepalstalla:

15.7.18 Kelan oli pakko kilpailuttaa taksit

https://www.hs.fi/paivanlehti/15072018/art-2000005755850.html

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3893903-vammaisaktivisti-elina-nykyri-uusi-laki-haittaa-vammaisten-ja-vanhusten-liikkumista

Taksiala uudistuu – miten käy vammaisten ja vanhusten?

Mielipide: Miksi Vantaa valitsee kalliimman ja huonomman kuljetuspalvelun? Teksti Vantaan Sanomissa 5.2.18

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/605473-mielipide-miksi-vantaa-valitsee-kalliimman-ja-huonomman-kuljetuspalvelun  

Ei voida mennä palveluihin, jotka ovat nykyistä kalliimpia, ja ennen kaikkea paljon nykyistä heikompilaatuisia, kirjoittaja vetoaa.

Olemme hyvin huolestuneita vantaalaisten vammaisten ja vanhusten kuljetuspalveluiden tulevaisuudesta. Lainsäädäntö toteaa, että lähtökohtana tulee olla asiakkaan etu, ja vammaisilla tulee olla yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet terveisiin nähden.

Vantaan tulee kunnioittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimusta ja perustuslakia. Liikkumisen vapaus on ihmisoikeus. Me kaikki olemme yhtä arvokkaita.

Asiakkailla on oikeus toimiviin, luotettaviin, turvallisiin ja laadukkaisiin kuljetuspalveluihin. Erään vantaalaisen sanoin: ”Minä vaadin tasa-arvon nimissä samoja oikeuksia kuin terveille ihmisille. Me liikuntarajoitteiset maksamme myös veroja tähän yhteiskuntaan.”

Virkamiestyönä ollaan luomassa 26 kunnan yhteistä Uudenmaan matkapalvelukeskusta, vaikka mitään varmoja päätöksiä ei ole asiasta tehty. Muutostarve johtuu virkamiesten mukaan taksilain muutoksesta 1. heinäkuuta.

Käytännössä Uudenmaan matkapalvelukeskukseen siirtyminen tarkoittaisi Helsingin matkapalvelukeskukseen (MPK) menoa. Valtaosa vantaalaisista kuljetuspalveluiden asiakkaista on ollut tyytyväinen nykykäytäntöön, ja pelkää, että palvelut huononevat.

Moni helsinkiläinen on kertonut, että Helsingin MPK toimii huonosti (muun muassa kyydit ovat usein myöhässä, autot huonokuntoisia ja matka-ajat ovat kyytien yhdistelyn vuoksi todella pitkiä), ja joskus asiakkaan turvallisuus on ollut vaarassa.

Vantaan maksama korvaus kyytien välittämisestä olisi kolme kertaa enemmän Helsingin MPK:ssa, kuin Lähitaksia käytettäessä. Aikaa kuljetuspalveluiden täydellisen muutoksen suunnitteluun on liian vähän: vain kaksi kuukautta.

Uuden järjestelmä tulee olla käytössä 1. heinäkuuta. Ei ole järkevää mullistaa 4 000 vantaalaisen kuljetuspalveluasiakkaan palvelua nyt, sillä mahdollinen SOTE-uudistus tulee muuttamaan palveluita.

Kuljetuspalvelut eivät saa nykyisestä huonontua. Niiden tulee olla laadukkaita, turvallisia ja asiakkaan tarpeita vastaavia. Kyytien tulee saapua silloin kun on sovittu, kuskien tulee olla palveluhenkisiä sekä kielitaitoisia ja heillä pitää olla tarvittavat tekniset taidot (esimerkiksi apuvälineen oikea kiinnittäminen). Kyyti tulee voida ottaa taksitolpalta tai tilata sekä suora- tai ennakkotilauksena. Kyytien yhdistely ei sovi kaikille, ja sitä saa käyttää vain asiakkaan sitä itse pyytäessä.

Yhdistelemisestä tulee aina sopia etukäteen, eikä se saa kohtuuttomasti pidentää matka-aikaa.

Toivomme, että Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta vaatii aikalisän ottamista. Ei voida mennä palveluihin, jotka ovat nykyistä kalliimpia, ja ennen kaikkea paljon nykyistä heikompilaatuisia.

Kuljetuspalvelut tulee suunnitella yhdessä vanhus- ja vammaisneuvoston sekä vammais- ja vanhusjärjestöjen kanssa. Suunnittelulle tulee olla tarpeeksi aikaa. Eräs henkilö kysyy: ”suostuisitteko palveluiden huononemiseen, jos olisitte itse kuljetuspalveluasiakas?”

Elina Nykyri, Länsi-Vantaan Vasemmiston puheenjohtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen sekä Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja ”

Juttu Vasemmistoliiton sote-työryhmän järjestämästä seminaarista 23.9.17 Vasenkaista-lehdessä 26.9.17:  Parempaa sote-mallia ei pidä odottaa – se pitää tehdä

Teksti: NIKO VALLENIUS
Vasemmistoliitto järjesti Tampereella lauantaina sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaarin, johon kutsuttiin professoreita, eri aihepiirien asiantuntijoita, vaikuttajia sekä asiasta kiinnostuneita keskustelemaan sote-uudistukseen liittyvistä ydinkysymyksistä. Keskustelutilaisuudelle oli selvästi kysyntää, sillä paikalle saapui yli 80 ihmistä, joilla oli kiinnostus ja halu kehittää Suomeen entistä toimivampi sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä.

Kaikkia keskustelijoita yhdisti vahva perusnäkemys: uudistus on tehtävä ihmisiä eikä yrityksiä varten. Me ansaitsemme aidosti hyvinvointia lisäävän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän, emme verorahoitteista yritysvoittoautomaattia.

”Sote-kupla on puhjennut”

Hallituksen esittämä sote-malli kaatui perustuslakivaliokunnassa. Palveluiden yhtiöittämispakon ja terveydenhuoltojärjestelmän markkinaehtoistamisen nähtiin olevan perustuslain vastaisia. Lisäksi hallitus sai moitteet kiirehtimisestä, joka pahimmillaan johtaisi koko sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän kriisiytymiseen.

Uudistuksen kanssa on erityistä syytä edetä varovasti ja harkiten, sillä kyseessä on yli 300 000 ihmisen työpaikka – sekä lukuisista ihmiselämistä ja -hengistä, jotka vaarantuvat, jos järjestelmä ei yhtäkkiä toimikaan niin kuin pitää.

Hallitus ei valmistelussa juurikaan kuullut asiantuntijoita, sote-alan työntekijöitä eikä palveluiden käyttäjiä. Sen sijaan elinkeinoelämän toiveita se kuuli senkin edestä. Ehdotettu markkinaehtoistamiseen tähtäävä järjestelmä oli selvästi rakennettu yritysmaailman etua ajatellen – ei kansalaisten ja palveluiden käyttäjien.

Terveydenhuolto: perusoikeus, joka ei ole enää kaikkien saatavilla

‒ Sote-uudistusta tehdään hallinto ja rakenne edellä, vaikka pitäisi edetä potilaat ja asiakkaat edellä. Tuskin mikään konkretisoi tätä uudistuksen henkeä paremmin kuin se, että pienituloisten omavastuurasitus on kasvanut jo nyt kestämättömäksi, emeritusprofessori Juhani Lehto kritisoi. Hän viittaa hallituksen päätökseen nostaa terveydenhuoltomaksujen maksukattoa, jonka seurauksena suurin osa kunnista korotti asiakasmaksuja lähes 30 prosenttia viime vuoden aikana. Asiakasmaksujen nosto on vaikeuttanut erityisesti pienituloisten ja monisairaiden arkea.

‒ Minusta on kansallisen häpeän aihe, että sosiaali- ja terveydenhuoltomaksuja peritään vuodessa yhteensä 387 437 kappaletta ulosoton kautta eikä valtio tee mitään, totesi Lehto viitaten alkuviikosta julkaistuun uutiseen.

Hallituksen esityksessä esiintyy sana valinnanvapaus, joka tarkoittaa käytännössä palvelujen markkinaehtoistamista. Markkinaehtoistamisesta seuraa kuitenkin jo nykytasosta korkeammat asiakasmaksut, joilla yritys paikkaa investointeihin menneitä kuluja ja maksaa toiminnan tuotosta kertyneet osingot. Markkinaehtoisessa mallissa voittajana ovat yritykset ja häviäjänä ihmiset, joilla ei ole enää varaa terveydenhuoltoon.

Todellinen valinnanvapaus on sitä, että ihminen pääsee terveydenhuoltoon silloin, kun hän sitä tarvitsee. Nykyäänkin ihminen voi valita terveydenhuollon toimipisteensä ja hakeutua erinäisiin sosiaalihuollon palveluihin. Julkisen terveydenhuollon palveluverkosto on kattavampi, edullisempi ja kustannustehokkaampi kuin yhdelläkään yksityisellä toimijalla. Mitään järkeen tai taloudellisuuteen perustuvaa syytä nykyisen järjestelmän pohjan romuttamiselle ei ole.

‒ Sosiaali ja -terveydenhuoltojärjestelmä ei kaadu siihen, jos yksi uudistus kaatuu, Lehto muistutti.
Lipposen ja Kataisenkin hallituksien aikana yritettiin uudistaa sotea ja povattiin tulevaa katastrofia, jos uudistusta ei saada aikaan. Sama meno jatkuu nykyisellä hallituksella, joka haluaa pelottelua hyödyntäen kiirehtiä uudistuksensa läpi.

Lehto huomauttaakin, että nykyisen järjestelmän kehittämisellä ja lisäresurssien kohdentamisella saataisiin monet nykyisen järjestelmän ongelmat korjattua.

‒ Terveydenhuoltojärjestelmä ei ole heikentynyt itsestään, vaan heikentyminen on poliittisten päätösten seurausta. Muutamalla sadalla miljoonalla saadaan paremmin asiat kuntoon kuin esitetyllä sote-uudistuksella ja yksityistämisellä, tiivisti Lehto.

Hyvinvointipalvelut ovat ihmisoikeuskysymys

Keskustelu soten ympärillä keskittyy usein taloudellisiin seikkoihin. Tämä keskustelullisen viitekehyksen siirtyminen vääristää keskustelua. Professori Anneli Anttonen, tilaisuuden toinen puhuja, korosti keskustelun oikeilla raiteilla säilymisen tärkeyttä.

‒ Kaikille yhtäläiset palvelut ovat välttämättömiä ihmisoikeuksien toteutumiselle. Nyt me olemme siirtymässä kokonaan toisenlaiseen ajatteluun ja kielenkäyttöön, Anttonen huomautti.

‒ Sosiaalipolitiikasta on tulossa elinkeinopolitiikkaa. Julkiset palvelut nähtiin aiemmin julkista hyvää edistävinä palveluina, arvoina itsessään, ihmisarvoisen elämän edellytyksinä. Nyt ne on alettu nähdä elinkeinopolitiikkana: jonain, jolla voidaan luoda yrityksille lisää tilaa, kun muut alat ovat siirtyneet pois Suomesta, Anttonen totesi ja jatkoi:‒ Yrityksille on jaossa helppoa rahaa, koska taustalla on verotus ja suhteellisen vakaa rahoitus.

Anttonen kritisoi uudistuksen valmistelua erityisesti siitä, että se tarkoittaisi perinteisen pohjoismaisen hyvinvointipalvelumallin loppua. ‒ Pohjoismainen nykyinen julkisen sektorin sote-malli on kansainvälisestikin katsottuna edelläkävijä ja maailmassa kadehdittu malli, ja sen purkaminen ja täysi markkinaehtoistaminen olisi erittäin outo ratkaisu. Hallituksen kaavailemassa sotessa on kyse melkein puhtaaseen markkinamalliin siirtymisestä, ja Euroopan alueella jopa poikkeuksellisen suuresta markkinaehtoistamisesta, Anttonen huomautti.

‒ Kaavailtu uudistus sisältää myös valtavasti ongelmakohtia, joihin ei ole edes etukäteen mietitty ratkaisuja. Uudistuksen valmistelijat ilmoittivat, että ongelmia ratkaistaan sitä mukaan kun niitä tulee vastaan, sanoi Anttonen selvästi pettyneenä uudistuksen valmistelun tasoon. Tämä jatkaa hallituksen valmistelemattomuuden linjaa. Omat ratkaisut yritetään viedä ideologisista syistä maaliin mahdollisimman nopeasti selvittämättä kunnolla uudistusten vaikutuksia.

Sote, jossa ihminen on joko maksaja tai kuluerä

Uudistusta tehdään selvästi enemmän elinkeinoelämää kuin ihmisiä varten. Anttonen antoi karun esimerkin sote-valmisteluraporteista: ‒ Vanhus-sanaa käytetään sote-raporteissa vain kustannussäästöjen yhteydessä.

Keinoja vanhusten olojen parantamiseen ei ole pohdittu, vaan lähinnä sitä, miten vanhuksista voidaan säästää tai miten vanhuksilla voidaan tehdä voittoa. Tähän tiivistyy hallituksen kaavaileman sote-uudistuksen henki.

‒ Hallituksen sote-mallissa keskiössä on terve, toimintakykyinen ja rationaalisia valintoja tekevä kansalainen, Anttonen toteaa. Toisin sanoen maksukykyinen asiakas eli terveyspalveluiden kuluttaja. Kuitenkin Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä pysty huolehtimaan itsestään, kuten esimerkiksi vanhukset tai vammaiset. Näiden ihmisryhmien oikeus hyvinvointiin hukkuu, jos emme aseta jokaisen ihmisen yksilöllistä oikeutta hyvinvointiin sote-uudistuksen keskeisimmäksi tavoitteeksi.

Tilaisuudessa puhunut Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri muistutti, että jo nykyään on nähtävillä mitä sote-palveluiden markkinaehtoistaminen tuo tullessaan.

‒Miltä sinusta tuntuisi, jos joku toinen määrää kuinka usein saat syödä ja kuinka usein käyt suihkussa? Suurin ongelma kilpailuttamisessa on se, ettei asiakasta kuunnella ollenkaan, vaan hinta menee laadun edelle, Nykyri kritisoi.

Vammaisten asumispalveluita kilpailutetaan nykyisen hankintalain puitteissa jo parin vuoden välein. Pahimmillaan tämä tarkoittaa asumisolojen merkittävää huonontumista tai jopa pakkomuuttoja kahden vuoden välein.

Tällainen ”huutolaisyhteiskunnan paluu” rikkoo räikeästi YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimusta. Käytännössä vammaisten asumispalvelut olisi pitänyt jättää kilpailutuksen ulkopuolelle, mutta näin ei tehty.

‒ Hyvässä yhteiskunnassa vammaisella tulee olla oikeus valita itse asuinpaikkansa ja se kenen kanssa asuu. Ei pakkomuuttoja, ei kilpailutusta. Sote-uudistuksessa tulisi todellakin kuunnella enemmän niitä, joita uudistukset koskevat, Nykyri tiivisti.

Lopuksi hän kannustaa jokaista allekirjoittamaan Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen, joka tähtää vammaisten asumispalveluiden kilpailuttamisen lopettamiseen ja vammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen.

Sote on tehtävä ihmisiä varten

Rakenteista keskustellessa yksittäisten ihmisten näkökulmat jäävät usein kuulematta. Tämä koskee sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän asiakkaita sekä työntekijöitä. Mikäli järjestelmää aiotaan uudistaa paremmaksi asiakkaiden ja potilaiden sekä työtekijöiden näkökulmasta, on heidän näkökulmansa otettava huomioon alusta asti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitteli vasemmistolaista sote-vaihtoehtoa seminaariin osallistujille.

‒ Vasemmiston linja on, että sotea täytyy uudistaa, mutta hallituksen esittämä uudistus ei toteuta kansalaisten asemaan ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita, vaan vie pikemminkin tilannetta huonompaan suuntaan, Andersson totessi ja tarkensi:

‒ Hallitus puhuu valinnanvapaudesta, mutta kyse on peruspalvelutuotannon markkinaehtoistamisesta; siitä, luodaanko verorahoitteinen yli 10 miljardin markkina Suomeen, vai lähdetäänkö sotea rakentamaan hoidon saatavuuden ja palveluiden tasa-arvoisuuden näkökulmasta.

Vasemmistoliiton sote-mallissa palvelut ovat aidosti kaikkien saatavilla. Riittävä julkisen sektorin rahoituksen lisääminen nopeuttaa hoitoon pääsyä ja lyhentää jonotusaikoja. Ongelmien pahenemisen estäminen on sekä inhimillistä että taloudellista politiikkaa. Muita konkreettisia keinoja palveluiden saatavuuden helpottamiseen on myös terveyskeskusmaksujen poistaminen ja muiden palveluiden asiakasmaksujen kohtuullistaminen.

Pohjimmiltaan Sotessa on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta – asiasta, jota ei voi jättää markkinoiden armoille. Ihmisten terveyden edistäminen on aina ollut julkisen sektorin ydintehtävä, mutta se ei tule koskaan sitä olemaan yrityksille. Tämän takia päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee jatkossakin olla hyvin rahoitetulla julkisella sektorilla, jonka toimintaa voidaan täydentää terveyspalveluyrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla.

Keskustelun aika on nyt

Seminaari kesti yhteensä kuusi tuntia ja keskustelu sote-asioista kävi kuumana. Todellinen keskustelu – ja se tärkeämpi – jatkuu kuitenkin seminaarin ulkopuolella. Vaikka hallitus valmisteleekin tällä hetkellä hiljaa uutta lakiehdotusta, se ei tarkoita sitä, että asiasta kiinnostuneiden pitäisi odottaa hiljaa seuraavaa esitysluonnosta. Päinvastoin: hallituksen hiljaisuus on muiden tilaisuus puhua ja esittää vaihtoehtoisia soten toteuttamismalleja ja ratkaisuja.

Nyt on hyvä hetki haastaa hallituksen vaihtoehdottomuuden politiikka, sillä vaihtoehtoja on olemassa. Keskustelu paremman soten puolesta jatkuu. Toivoa sopii, että keskustelun ytimessä on jatkossa rakenteiden sijaan ihmiset.

Aiheesta lisää Vasen Kaistassa

Vain muutama paikka vapaana soteseminaarissa (12.9.2017)

Aiheesta lisää muualla verkossa

Seminaari on katsottavissa kokonaisuudessaan KSL:n Youtube-kanavalla:
Osa 1
Osa 2

Seminaarin esitysten tiivistelmät

Vasemmiston sote-malli

Perustuslakivaliokunta: Sote-uudistuksen valinnanvapausmallissa suuria ongelmia – yhtiöittäminen ristiriidassa perustuslain kanssa (YLE 29.6.2017)

Ei myytävänä -kansalaisaloite vammaisten ihmisoikeuksien puoluesta

Potilaalla on oikeus vakaaseen hoitosuhteeseen (Kansan Uutisten verkkolehti 9.9.2017)

Linkkilistaa on päivitetty 27.9.2017 klo 6.30 ”

Esitykseni diat: https://vasenkaista.fi/wp-content/uploads/2017/06/Nykyri-Sosiaali-ja-terveyspalveluiden-perusparannus-seminaari-7.pdf/

Parempaa sote-mallia ei pidä odottaa – se pitää tehdä

Helsingin sanomat mielipide

23.7.17: Vammaiset tulee huomioida julkisessa liikenteessä nykyistä paremmin

Elina Nykyri https://www.hs.fi/paivanlehti/23072017/art-2000005299959.html

Pääkaupunkiseudulla voi pyörätuolilla, sähköpyörätuolilla tai sähkömopolla liikkuva saa matkustaa ilman matkalippua. Nykyään on mahdollista tilata ns. ramppipalvelu VR:ltä, jos tarvitsee apua junaan menossa, mutta yhä edelleen on joskus vaadittu lippuja, vaikka HSL-alueella saa pyörätuolilla liikkua ilman lippua. Avustaja tarvitsee lipun.

Ote tekstistä: ”Moni lipuntarkastaja ei tiedä, että sähkömopolla liikkuva saa matkustaa veloituksetta koko HSL-alueella. VR:ltä on harhaanjohtavaa mainostaa, että konduktöörit avustavat junissa, kun heitä ei kuitenkaan kaikissa ­lähijunissa ole. Tämä rajoittaa vammaisten mahdollisuuksia matkustaa lähijunilla. Konduktöörejä tulisi olla kaikissa junissa.”

HSL:n ohjeistus: ”Käsi- tai sähkökäyttöisen pyörätuolin käyttäjä (mukaan lukien sähkömopedit) voi aina matkustaa ilman lippua.” Koko ohje löytyy sivulta https://www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/nain-kaytat-joukkoliikennetta/esteettomyys?fbclid=IwAR31WRnlpgmU8ogSq1880lqVt300e_P9bwK9K3sXic3Ql-LiP4lJ1dbdau8/ ja https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/alennusliput/oikeus-saattajaan/

Puheenvuoroni 15.7.17 Joukkovoiman mielenosoituksessa otsikolla ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille

Puheenvuoroni löytyy videolta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=buSgx5GAHBI

Ja ohessa on puhe teksin muodossa:

Lauantai 15.7.2017, Helsinki

Puhe Ei köyhiä vastakkain – hallitus ulos -mielenosoituksessa

(järjestäjänä Pääkaupunkiseudun joukkovoima), puhujana Elina Nykyri (vammaisaktivisti, tutkija)

Otsikko: Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille

”Hyvät Joukkovoimalaiset! Haluan kiittää teitä kaikkia siitä, että olette tulleet tänään tänne paikalle. Olemme tärkeällä asialla. Meidän on aika yhdessä pysäyttää köyhien riistäminen. Hallitus alas! Ei säästöille! Kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Me kaikki olemme yhtä arvokkaita, vaikka olemmekin kaikki erilaisia. Yhden arvion mukaan suomalaisista 15 % on jollain tavalla toimintakykyrajoitteisia. Hallitus on kaavaillut säästävänsä kunnilta yhteensä yli 400 miljoonaa euroa vuositasolla. Hallitus aikoo saada kaikkiaan noin 283 milj. euron säästöt uudistamalla vammaislainsäädännön, korvaamalla laitoshoitoa kevyemmällä palvelulla ja muulla vammaisten asumisrakenteen kehittämisellä.

Olen kuullut ympäri Suomen sitä, että vammaiset joutuvat taistelemana heille lain mukaan kuuluvista oikeuksistaan. Esimerkiksi he eivät saa riittävästi henkilökohtaista apua. Moni vammainen elää toimeentulon rajoilla, ja joutuu turvautumaan toimeentulotukeen sairauskulujensa maksamiseksi. Vammaisista moni on joutunut mm. Kelan eläkkeiden ja muiden etuuksien indeksijäädytysten takia köyhyysrajan alapuolelle. Vammaiset, jotka eivät koskaan ole olleet töissä, elävät takuueläkkeen varassa. Takuueläkeläisellä bruttotulo on vuodessa 9 202,20 euroa. Pienituloisuuden raja eli köyhyysraja on Suomessa nettotuloina 14 300 euroa vuodessa. Sairaus, köyhyys ja vammaisuus sopivat todella huonosti yhteen – hän joutuu tinkimään joko ruoasta tai lääkkeistä. Kysyn vaan mistä asioista vammaisten elämässä voidaan säästää?

Päättäjät ovat unohtaneet sen, että Suomi on sitoutunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimukseen. Se ratifioitiin 10.6.2016. Samaan aikaan vuoden vaihtuessa eduskunta hyväksyi uuden hankintalain. Se sallii sen, että vammaispalveluita ja vanhuspalveluita voidaan kilpailuttaa. Erityisesti kilpailuttaminen koskee kehitysvammaisten asumispalveluita. Laitoksessa asuvan vammaisen tai vanhuksen koti kilpailutetaan muutaman vuoden välein. Vuosittain moni kehitysvammainen joutuu muuttamaan vastentahtoisesti, kun hänen asumispalvelunsa kilpailutetaan. Kehitysvammainen voi joutua muuttamaan ihan muualle päin Suomea. Tarjouskilpailun voittaneella yrityksellä ei edes välttämättä ole kehitysvammaisten hoitamiseen vaadittavaa osaamista, tai toimipistettä sillä paikkakunnalla missä vammainen asuu. Vammaisten oikeuksia mitataan rahalla! Kehitysvammaiset ovat nykyajan huutolaisia! Usein edullisin tarjous voittaa kilpailuttamisen. Pakkomuutot ovat YK:n vammaisten oikeuksien vastaisia, sillä tuossa sopimuksessa todetaan vammaisilla olevan oikeus valita asuinpaikkansa ja se kenen kanssa asuu. Allekirjoitetaan kaikki asiaa koskeva kansalaisaloite. Tuossa kansalaisaloitteessa vaadimme hankintalain muuttamista siten, että vammaisten elämälle välttämättömät ja pitkäaikaiset palvelut jäävät hankintalain ulkopuolelle. Täten on toimittu monessa maassa. EU ei pakota kilpailuttamaan vammais- ja vanhuspalveluita.

Kansalaisaloite on nimeltään Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen, ja se löytyy Internetistä sivulta eimyytavana.fi. Allekirjoituksia tarvitaan vielä runsaasti lisää, 50 000 nimeä pitäisi saada. Tämän mielenosoituksen teemana on: ei köyhiä vastakkain. Tällä tarkoitetaan sitä, että köyhät eivät saa eikä heidän pidä joutua taistelemaan keskenään. Tapahtuman oma video kertoi asian hyvin. Kaikkien köyhien tulisi yhdessä taistella leikkauksia vastaan.

Kaadetaan yhdessä hallitus, ja tehdään tilaa oikeudenmukaisemmalle päätöksenteolle. Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään, eikä ole hedelmällistä kiistellä siitä kenellä menee huonoimmin. Pelosta, ahdistuksesta ja omaan napaan katsomisesta taitaa olla kyse vihassa kaikenlaisia vähemmistöjä ja köyhiä kohtaan. Paljolti vihapuheessa on kyse oman pelon ja ahdistuksen purkamisesta – vihapuheen pitäjillä ei mene hyvin itsellä. Väitetään esim. että maahanmuuttajat tai vammaiset vievät kaikki tuet, että he saavat parempia palveluita kuin muut. Ihan kuin se, että antaa muille mahdollisuuden samaan kuin itselle olisi itseltä poissa. Kun vammainen pystyy osallistumaan yhteiskuntaan tuen avulla (ja samalla tämä tuo säästöä), niin tuota tukea kadehditaan ja väitetään, että vammainen saa kaikki edut. Tuki voi olla vaikkapa pyörätuolin antaminen maksutta. Se mahdollistaa vammaisen liikkumisen, ja tuo säästöä kun toimintakykyrajoitteinen ei tarvitse niin paljon avustajan apua. Ei pyörätuoli ole mitään ylimääräistä. Se on kuin kengät terveelle, ilman niitä ei pääse liikkumaan paikasta toiseen. Hirvittää se, että ollaan eri vähemmistöille kateellisia. Ja sekin, että vähemmistöt ovat vihaisia toisilleen. Yksi köyhien ryhmä syyttää toista köyhien ryhmää köyhyydestään. Esim. vammaiset syyttävät heihin kohdistuvista leikkauksista maahanmuuttajia tai työttömiä, tai päinvastoin (esim. työttömät syyttävät vammaisia siitä, että työmarkkinatuki on liian pieni).

Surullisena olen kuunnellut joidenkin vammaisten (toki he onneksi ovat vähemmistössä) puheita maahanmuuttajista. Ihan kuin maahanmuuttajat olisivat joku uhka vammaisille. Vammaiset oikeammin tarvitsevat maahanmuuttajia, sillä ilman heitä ei meillä olisi tarpeeksi henkilökohtaisia avustajia tai hoitajia laitoksissa. Ja maahanmuuttajat puolestaan tarvitsevat vammaisia. Totuus on, että heikko-osaisten pitäisi tukea toisiaan. Viha hajottaa heikko-osaisten kentän, ja silloin pelaamme niiden pussiin, joiden mielestä kaikilta heikko-osaisilta pitää leikata. Meidän pitää tehdä yhdessä töitä heikko-osaisten eteen. Se on todella tärkeää tänä aikana, jona hallitus leikkaa heikko-osaisilta. Ja tätä työtä pitää tehdä yli puoluerajojen. Onneksi moni on tämän tajunnutkin, etenkin joukkovoiman keskuudessa.

Yhteiskunnan tuleekin tukea niitä, jotka sitä tarvitsevat. Ei saa leikata niiltä, jotka sitä tarvitsevat. Se on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta. Jopa vanhan ajan tehtaan omistaja tajusi pitää hyvää huolta työntekijöistään ja heidän perheistään. Niin pitäisi päättäjienkin tajuta, että on heille edullista pitää huolta köyhistä. MariAnne Eerikäisen sanoin: ”Vähemmistöjen oikeudet on meidän kaikkien asia. Kaikki kun todennäköisesti kuuluvat johonkin vähemmistöön ja tuntuu aika sattumanvaraiselta, minkä vähemmistöjen oikeuksia poljetaan. Eli jo itsekkäistä syistä kannattaa puolustaa vähemmistöjen oikeuksia. Kun voi olla, että oma vähemmistö on seuraava. Lisäksi, ihmisyys mitataan siinä, miten kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia.” Kolikon toinen puoli ovat asenteet: on tärkeää, että lapset ja aikuiset tutustuvat erilaisiin vähemmistöihin, sillä asenteet hälvenevät tiedon ja kokemuksen kautta. Asennekasvatuksen pitää lähteä liikkeelle jo lapsuudesta. Siksi onkin hyvä, että maahanmuuttajat ja vammaiset käyvät lähikoulua – valtaväestö oppii näkemään heitä keskuudessaan. Kannatankin inkluusiota, jos se on suunniteltu hyvin, ja on varattu tarvittavat resurssit sille, että koulu voi antaa erityistä tuke niille, jotka sitä tarvitsevat.

Olisi hyvä, jos kunnat järjestäisivät avoimia tilaisuuksia, joihin tulisivat puhumaan erilaiset kokemuskouluttajat. He ovat eri vähemmistöjen edustajia, vammaisia ja kroonisesti sairaita, jotka ovat saaneet koulutuksen omasta asiastaan puhumiselle. Eri vähemmistöjen pitäisi myös olla enemmän esillä medioissa. EI syrjinnälle, rasismille ja kiusaamiselle. ”Kun tutustut vammaiseen ihmiseen, et enää tahdo syrjiä. Edes salaa”. Siinä on koko asian ydin. Itsemääräämisoikeus on keskeinen asia vammaisten oikeuksista puhuttaessa. Moni vammainen voi yhtyä siihen, mitä eräs toimintakykyrajoitteinen henkilö on sanonut, ”Minua niin suututtaa se, että tapaan jatkuvasti sellaisia ihmisiä, jotka haluavat kontrolloida ja holhota minua!” Toinen henkilö kysyy: ”Tuleeko ikinä lakia, jonka mukaan vammainen saisi elää pelotta ja rauhassa ilman, että joku on alvariinsa muuttamassa palveluja/lakeja ja käytäntöjä?”.

Lainsäädännön pitää mahdollistaa yhtäläiset oikeudet vammaisille, eikä raha saa olla kriteerinä järjestettäessä palveluja. Vammainen tarvitsee myös turvallisuudentunnetta – ettei hänen tarvitse aina pelätä milloin viranomainen vähentää jo myönnettyjä palveluita. Ettei tarvitse yhä uudelleen hakea palveluita ja etuuksia, joihin on oikeutettu. STM on kaikessa hiljaisuudessa muuttamassa vammaispalvelulakia, ja tuon uudistamistyön yhteydessä yhdistyvät vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki. Lakiesityksestä huomasi sen, että sen kautta on tarkoitus saada säästöä. Iäkkäitä ei saa rajata vammaispalvelulain ulkopuolelle, ja vammaispalveluiden maksuttomuudesta tulee pitää kiinni.

Lopetan näihin joukkovoiman aktivistin Marjatta Laihon hienoihin sanoihin: ” Kun vammaisilta viedään palvelut, se koskee myös Sinun, vammattoman, vanhempia, heidän vanhuuttaan raihnaistuessaan. Tai rakastasi, joka istahtaa pyörätuoliin. Vammaiselle oikeudenmukainen maailma on sitä myös vammattomalle. ”

ELINASTA TEHTYJÄ HAASTATTELUJA

Kansan Uutiset 13.5.17

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3718976-sote-uudistus-vaarantaa-ykn-vammaissopimuksen