Kuva: Sami Heiskanen, Otavamedia

Espoon vammaispalvelut saatava kuntoon!

Valtuustokysymys Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Politiikan syksy on alkanut vauhdilla kesätauon jälkeen. Tulevien vaalien lähestyminen näkyy ja tuntuu sähköistyneenä ilmapiirinä niin kaupunginvaltuustossa kuin lautakunnissakin. Tehtävää on ja paljon, kuten ennen kesätaukoakin. Erityisen paljon olen saanut kesänkin aikana erittäin huolestuttavia yhteydenottoja lasten omaishoitajilta ja kaiken kaikkiaan Espoon vammaispalveluiden huonosta kyvystä reagoida asiakkaiden akuuttiin hätään ja vastata ajoissa palveluntarpeisiin.

Espoon sosiaali- ja terveystoimialaan kuuluvalla vammaispalvelulla on jo vuosikaudet ollut ilmiselvästi aliresurssointia, mikä on näkynyt henkilöstön uupumisena, vaihtuvuutena ja viime kädessä asiakkaiden, vammaisten henkilöiden ja heidän lähiomaistensa (omaishoitajat, avustajat ym.) hakemien etuisuuksien käsittelyaikojen kasvuna, palveluohjaukseen pääsyn ja palvelusuunnitelmien tekemisen hitautena jne. Kokeneita sosiaalityöntekijöitä on lähtenyt yksi toisensa perään kuluneiden parin vuoden aikana. Viimeiseksi vammaispalveluiden kokenut ja erittäin ammattitaitoinen johtava sosiaalityöntekijä. Olen syvästi huolissani tilanteesta, samoin koko Espoon vammaisneuvosto ja moni kaupunginvaltuutettukin.

Kipukohtia ja ongelmia on lähes kaikissa asiakasryhmissä; pahiten resurssipula ja henkilöstön, eritoten sosiaalityöntekijöiden, ns. pyöröovi-ilmiö (parin vuoden sisäänajon ja perehdytyksen jälkeen irtisanoudutaan ja lähdetään muualle töihin) näkyy siis vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien sekä omaishoitajien tarvitsemien palveluiden ja päätösten huomattavien viiveiden muodossa, vammaissosiaalityössä.

Tätä tilannetta olen puinut sekä Espoon vammaisneuvoston (Evane) varapuheenjohtajana että nyt kaupunginvaltuutettuna 20.8.2018 jätetyn kirjallisen valtuustokysymyksen kautta, koska es. Evane ei ole saanut riittäviä eikä suoria vastauksia esittämiinsä suoriin kysymyksiin mm. vammaispalveluiden asiakasmääristä sosiaalityöntekijää kohti eikä monista muistakaan ongelma- ja kipupisteistä Espoon vammaispalveluissa. Tässä alla, yhteensä 24 valtuutetun allekirjoittama valtuustokysymykseni, johon tulee vastata 9 viikon kuluessa, asianomaisen toimialajohdon toimesta. Katsotaan, alkaako vastauksia tulla nyt sitten valtuustolle, kysymykseni kautta! Otan mielelläni vastaan palautetta Espoon vammaispalveluista: m-e.walls at hotmail.fi. Ollaan yhteydessä ja hyvää alkanutta syksyä kaikille!

 

Valtuustokysymys Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Mika-Erik Walls ja seuraavat allekirjoittaneet kaupunginvaltuuston jäsenet ovat jättäneet 20.8.2018 valtuustokysymyksen koskien Espoon kaupungin vammaispalveluiden resursseja ja työntekijätilannetta:

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuuston jäsenet olemme huolissamme Espoon kaupungin vammaispalveluiden tilanteesta. Jo pidempään vammaispalveluissa on ollut käynnissä ns. pyöröovi-ilmiö, työntekijöiden suuri vaihtuvuus, joka on johtanut erityisesti lasten ja nuorten (alle 16-vuotiaiden) vammaispalveluiden palvelusuunnitelmien, lakisääteisten päätösten viivästymiseen yli lakisääteisen ajan.

Syksyllä 2017 alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöitä oli 1, vaikka heitä tulisi olla 3, ja kyseistä vakanssia hoidettiin osa-aikaisesti. Vammaispalveluissa on kaiken kaikkiaan vammaispalvelupäälliköltä saatujen tietojen mukaan 12 sosiaaliohjaajan vakanssia ja 15 sosiaalityöntekijän vakanssia. Vuonna 2017 on ollut 8 sosiaaliohjaajan vakanssia ja 11 sosiaalityöntekijän vakanssia. Vammaispalvelupäälliköltä ei mm. Espoon vammaisneuvosto ole saanut tietoa siitä, paljonko on asiakkaita/sosiaalityöntekijä, paljonko on asiakkaita/sosiaaliohjaaja eikä siitä, kuinka paljon asiakkaista on ns. aktiivisessa vaiheessa sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla. Tämä tieto olisi ehdottoman tärkeä välittää valtuutetuille ja vammaisneuvostolle sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalle, joka on tietojen mukaan jo tehnyt seuraamispäätöksen mm. työntekijätilanteesta, mutta asiassa ei tunnu tapahtuvan mitään.

Henkilöstön, erityisesti sosiaalityöntekijöiden perehdytys, on useamman vuoden mittaista, ja valtuusto ilmaisee syvän huolensa henkilöstön jatkuvaan vaihtuvuuteen ja esittääkin kaupungin johdolle seuraavat kysymykset:

  1. Miten Espoo aikoo turvata kaikkien vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden vakanssien täyttämisen mahd. pian siten, että lakisääteiset hakemusten käsittelyajat eivät ylity ja että palveluiden tarvitsijat pääsevät palveluohjaukseen ja heille tehdään mahd. pian palvelusuunnitelmat sekä olemassa olevien suunnitelmien päivitykset?
  2. Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt seuraamispäätöksen, mitä on tehty tilanteen ratkaisemiseksi?
  3. Paljonko on asiakkaita keskimäärin yhtä sosiaalityöntekijää kohti, paljonko on asiakkaita yhtä sosiaaliohjaajaa kohti sekä kuinka paljon asiakkaista on ns. aktiivisessa vaiheessa sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla?
  4. Miten vammaispalveluiden johtamista kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointia edistetään?
  5. Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla Espoo saisi täytettyä vakanssit ja sitoutettua sosiaalityöntekijät nykyistä paljon paremmin kaupungin palvelukseen?
  6. Onko palkkaukseen osalta mahdollista maksaa kaupunkikohtaista Espoo –lisää (Vantaan tavoin), etsiä työsuhdeasumiseen liittyviä ratkaisuja, ottaa käyttöön joustavia perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyviä ratkaisuja, jotta saisimme turvattua riittävän osaamisen ja palveluiden saamisen?
  7. Ovatko vammaispalveluiden resurssit kaiken kaikkiaan, tarpeeseen nähden, oikein mitoitetut, kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa? Viesti es. vammaisten henkilöiden ja heidän omaisten sekä omaishoitajien taholta on se, että pelkästään palveluohjaukseen pääsy on vaikeaa ja hyvin hidasta.

 

Espoossa, 20.8.2018

 

Mika-Erik Walls ja seuraavat allekirjoittaneet valtuutetut: (yht. 24 valtuutettua)