Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja mm. laatinut ilmastolain mukaisen energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman.

Suomessa tärkein hiilinielu ovat metsät. Suomen ilmastopäästöt ilmakehään olisivat kaksi kertaa nykyisen kokoiset ilman metsien hiilinielua. Metsien hoidolla ja käytöllä on merkitystä. Metsien merkitys ilmastotavoitteissa perustuu metsiin sitoutuneen hiilen määrään (hiilivarastot) ja metsien kasvun myötä sitoutuvan hiilen määrään (hiilinielut). Vanhassa metsässä hiilivarasto on suurimmillaan, mutta hiilen sitoutuminen on niukkaa. Voimakkaasti kasvavat nuoret metsät puolestaan sitovat hiiltä tehokkaasti.

Ilmaston kannalta on olennaista myös se, mihin hakattu puuraaka-aine päätyy. Järkevää käyttöä puulle sekä ilmaston että työllisyyden näkökulmasta ovat pitkäikäiset korkean arvonlisän tuotteet, kuten esimerkiksi rakentaminen, tekstiilit tai muovin korvaaminen.

Hiiltä voidaan sitoa tehokkaasti pitkiksi ajoiksi puurakentamisella. Puurakentaminen tulee nostaa kärkihankkeeksi, joka tulee huomioida myös julkisessa rakentamisessa. Suomella on kaikki edellytykset olla tiennäyttäjänä puurakentamisessa.

Puurakentaminen voidaan liittää myös terveiden ja turvallisten tilojen tavoitteeseen. Rakennetaan homekoulujen tilalle uudet koulut puusta, joihin sidotaan samalla hiiltä. Lanseerataan kansallinen koulukatalogi, jonka avulla kunnat säästävät rakentamisen suunnittelukustannuksissa. Jokaisessa maamme koulussa kun toteutetaan saman opetussuunnitelman mukaista toimintaa niin miksipä koulurakennukset eivät voisi olla pohjaratkaisuiltaan yhteneviä. Toki paikalliset ratkaisut ja erityispiirteet voi huomioida hankkeiden yksityiskohtaisessa toteutuksessa.

Biopolttoaineeksi ei pidä käyttää sellaista puuta, joka voitaisiin jalostaa pitkäkestoisemmiksi, hiiltä sitoviksi tuotteiksi.