Seuraavassa on esitelty eduskuntavaaliehdokas Elina Nykyrin ideoita siitä miten saisimme aikaan kaikille paremman yhteiskunnan.

 

1. Lisää esteettömiä ulkoilualueita palveluiden lähistölle, mm. vammaisille ihmisille, vanhuksille ja lapsiperheille – esim. rakennetaan rollaattoriratoja palvelutalojen lähelle

 

Idea perustuu YLE:n uutiseen, ja siitä hyötyisivät vammaiset ja vanhukset. Lisää tietoa Internetissä sivulla http://yle.fi/uutiset/3-9400422 . Lappeenrannassa on rakennettu ns.rollaattori-circuit eli rollaattorirata vanhustentalon pihaan. Radan hinta oli 500 €. Tuo rata on tuottanut hyviä tuloksia – vanhukset ovat liikkuneet selvästi enemmän kuin aiemmin.

 

Tuollaisten ratojen rakentaminen on mielestäni loistava idea. Ratoja pitäisi rakentaa palvelutalojen ja muiden vastaavien pihoille. Niiden rakentaminen ei ole kallista, mutta hyödyt ovat sitäkin isommat.  Olisi hyvä olla ratoja kotona asuvillekin. Nuo kotona asuvien radat voisivat olla lähellä palveluja. Ja olisi hyvä,  jos ratoja voisi käyttää pyörätuolillakin. 

 

Ehdotan myös, että panostettaisin muutenkin esteettömiin ulkoilualueisiin – niitä voisivat käyttää ihan kaikki, vammaiset ihmiset ja vanhukset apuvälineineen ja lapsiperheetkin vaunujen ja rattaiden kanssa.

 

2. Jokaisella on oikeus liikkua paikasta toiseen

– esteetön joukkoliikenne ja maksuton lähiseudun julkinen liikenne vammaisille ja minimitoimeentulolla eläville, mm. vammaiset, takuueläkeläiset, kansaneläkeläiset, työttömarkkinatuella elävät, opiskelijat ja toimeentulotuen saajat

 

Jokaisella pitää olla oikeus päästä paikasta toiseen. On ensiarvoisen tärkeää, että julkinen liikenne on esteetöntä. Tämä tarkoittaa myös selkeitä julkisen liikenteen reittihakupalveluita Internetissä.  Esteettömyys on muutakin kuin hissejä ja ramppeja. Esteettömyys tarkoittaa, että julkista liikennettä pystyvät käyttämään ihan kaikki; myös vammaiset ihmiset, vanhukset ja lapsiperheet.

 

Pienituloisella pitäisi olla oikeus liikkua vapaasti paikasta toiseen. Siksipä maksuton julkinen liikenne vammaisille ihmisille ja minimitoimeentulolla eläville ja heidän alle 18-vuotiaille lapsilleen. Tämä tarkoittaa mm. työttömiä, eläkeläisiä, vammaisia ihmisiä ja opiskelijoita.

 

Maksuttomasta julkisesta liikenteestä tulee säästöä kunnille kulujen lisäksi. Kun myös työelämän ulkopuolella olevat pääsevät liikkumaan, niin se ehkäisee syrjäytymistä. Lisäksi se vähentää vammaisten henkilöiden ja vanhusten.kuljetuspalveluiden tarvetta, jos kuljetuspalveluasiakas pystyy käyttämään julkista liikennevälinettä. Toki kaikki vanhukset ja vammaiset henkilöt eivät siihen pysty edes avustajansa kanssa, mutta osa pystyisi, jos julkisen liikenteen esteettömyyttä parannettaisiin. Ja mitä esteettömämpää julkinen liikenne on, sitä useampi vammainen ihminen ja vanhus pystyy sitä käyttämään avustajansa kanssa.

 

Pääkaupunkiseudulla on jo nyt maksuton julkinen liikenne näkövammaisille ja pyörätuolilla liikkuville. Kuitenkin on unohdettu osa vammaisista henkilöistä ja vanhuksista, esim. rollaattorilla liikkuvat, heikkonäköiset ja kuulovammaiset.  Maksuttomuutta pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia vammaisia ihmisiä ja minimitulolla eläviä (kuten esim. työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla elävät, pienemmillä äitiys-, sairaus- ja vanhempainpäivärahalla elävät, omaishoidontuen varassa elävät ja kansan- ja takuueläkeläiset).

 

3.  Hyvä hoito kuuluu kaikille – maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut

– erityisesti minimitoimeentulolla elävät, mm. takuueläkeläiset, kansaneläkeläiset, opiskelijat, peruspäivärahan saajat, työmarkkinatuella elävät ja toimeentulotuen saajat, pienimpien äitiys-, sairaus- ja vanhempainpäivärahojen saajat ja omaishoidontuen varassa elävät

 

Meidän tulee pidemmän päälle siirtyä asiakkaille täysin maksuttomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelut pitäisi maksaa pääasiassa progressiivisesti perittävillä veroilla. Asumisesta voidaan tietysti periä vuokraa ja ruoista pieni korvaus. Muun tulee olla asiakkaalle maksutonta. Tämä vähentäisi byrokratiaa ja maksettuja toimeentulotukia. Se tarkoittaisi, että kenenkään ei tarvitsisi valita, että ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Ihmiset hakeutuisivat hoitoon aiemmin, ja seurauksien hoito olisi edullisempaa. Lisäksi ihmiset söisivät oikein lääkkeensä, kun heillä olisi varaa ostaa ne apteekista. Eriarvoisuus vähenisi, kun terveyserot eri väestöryhmien välillä pienenisivät. 

 

Erityisesti minimitoimeentulolla elävien tulee saada maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut, eli vapautus asiakasmaksuista. Laki antaa viranomaiselle mahdollisuuden myöntää vapautus maksusta, jos on tosi pienituloinen. Kuitenkin laki on todella huonosti tunnettu, ja kunnissa on epävarmuutta siitä kuka viranomainen vapautuksen myöntää. Kuitenkin on ihan järjetöntä, että minimitoimeentulolla elävä maksaa asiakasmaksuja, ja sitten lopulta joutuu turvautumaan toimeentulotukeen noiden maksujen takia. Kaikki eivät edes tajua/jaksa hakea toimeentulotukea, koska hakeminen on raskas prosessi. Ja on järjetöntä, että asiakas ensin maksaa rahaa sairaalalla, mutta saa myöhemmin saman rahan takaisin toimeentulotukena Kelalta. Se on saman rahan kierrättämistä ja turhaa byrokratiaa. Ja jotkut pientuloiset jättävät jopa menemättä lääkäriin, koska ei ole varaa maksaa poliklinikkamaksuja.

4. Jokaisella on oikeus harrastaa

– maksuttomat liikunta- ja kulttuuripalvelut minimituloilla eläville, mm. peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat, opiskelijat, takuueläkeläiset, kansaneläkeläiset ja toimeentulotuen saajat, pienimpien äitiys-, sairaus- ja vanhempainpäivärahojen saajat

 

Esitän, että minimitoimeentulolla eläville ja heidän alle 18-vuotiaille lapsilleen myönnetään maksuttomat liikunta- ja kulttuuripalvelut. Tämä koskee kuntien uimahallia, kuntosalia, eri harrasteryhmiä, kunnan museoissa käymistä jne. muuta kuntien järjestämää toimintaa. Kaikkein pienituloisemmat perheet saisivat harrastaa maksutta. Tämä ehkäisisi syrjäytymistä, ja toisi tätä kautta säästöjäkin. Lisäksi terveydenhoitokulut vähenisivät kun ihmiset liikkuisivat enemmän, ja pysyisivät paremmassa kunnossa.

 

5. Inhimillisemmät maksut laitoksissa eläville 

 

Palvelutaloissa, hoivakodeissa, perhehoidossa, sairaaloissa tai muissa vastaavassa laitoksessa pidempään asuvilta viedään tuhkatkin pesästä. Yksi omaiseni asui palvelutalossa, ja tietojeni mukaan kaikilta vanhuksilta viedään iso osa kaikista tuloista ja kaikesta omaisuudesta, usein viedään 80 % tai 85 %. Kunta rupeaa viemään tuota 80-85 % kaikista tuloista, kun asiakas on asunut laitoksessa yli kolme kuukautta. Maksun suuruus riippuu asukkaan tuloista ja kotikunnasta. Maksut ovat villi viidakko.

Lain mukaan asukkaalle on jäätävä omaan käyttöön vähintään 160 € kuukaudessa. Kuitenkin asukkaalle jäävällä rahalla pitää maksaa mm. hoitotarvikkeita ja lääkkeitä, sairaalamaksuja, lääkärikäyntejä, Kela-taksikyytien omavastuut, vaatteita, puhelinlaskuja yms. Eli tuolla 15-20 % kaikista tuloista pitää maksaa kaikki sairauskulut  ja osa elämälle välttämättömistä tarvikkeista sekä puhelinlaskut ja sähkölaskut.

 

Kaikki sairauskulut siis pitää maksaa itse, ja jopa verikokeen ottaminen palvelutalossa maksaa ja tietysti maksaa fysioterapeutin tai lääkärin käyntikin. Jos omistaa asunnon, voi sen vuokrata, ja maksaa vuokralla asunnon vastikkeen, itselle et kyllä vuokrasta mitään saa, mutta et joudu myymään asuntoa.  Jos on asuntolainaa, niin tuota lainaa ei huomioida missään, ja jos et pysty maksamaan lainaa joudut asunnon myymään, ja kaupunki vie myyntivoitosta sen 80-85 %.

 

Palvelutalossa tai muussa laitoksessa asuminen on siis hyvin kallista, ja moni pärjää vain omaistensa tuella. Toimeentulotuen perusosaa et saa kokonaan huomioitua tt-tuessa, koska ruoka kuuluu kunnan ottamaan maksuun usein. Kelan maksamasta eläkeläisen hoitotuestakin viedään se sama osuus kuin vaikkapa eläkkeestä.

 

Mielestäni on epäinhimillistä, että jos asuntonsa myy laitoksessa asumisensa aikana, viedään myyntivoitosta usein 80-85 %. Ei pitäisi viedä mitään, koska asukas tarvitsee rahat elämiseensä. Lisäksi vielä epäinhimillisempää on se, että joka kuukausi kaikista tuloista viedään 80-85 %, pitäisi viedä paljon vähemmän tai olla maksuton sosiaali- ja terveydenhoito laitoksissa asuville.. Mielestäni 50 % olisi oikeampi prosentti.  Asukkaan saamasta hoitotuesta, ei pitäisi viedä mitään, koska tuki on tarkoitettu asukkaalle itselleen, ei kunnalle. Lisäksi tuki on tarkoitettu sairauskulujen maksamiseen, ja asukkaalle ei jää millä maksaa sairauskulujaan, jos kunta vie 80-85 %.

 

Ehdotan siis, että laitoksissa eläviltä ei voi viedä enempää kuin 50 % nettotuloista, eikä hoitotuesta saa viedä mitään. Asukkaalle tulee jäädä omaan käyttöön vähintään 300 € kuukaudessa. Laitoksissa asuville tulisi myöntää maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut.  Ja jos joutuu myymään asuntonsa, ei myyntivoitosta saisi kunta periä kovin paljoa, sillä asukas tarvitsee rahoja hoitonsa maksamiseen. Maksujen tulisi olla samansuuruisia joka puolella Suomea. Ne eivät saa olla villi viidakko.

 

6.  Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille 

 

STM ja THL suosittelevat maksutonta ehkäisyä nuorille. Tällä hetkellä niin tekee vain harva kunta, mm. Rauma, Forssa, Vantaa ja Tervola. Raumalla on tästä hyvä kokemus, ja kunta arvioi säästävänsä vuosittain noin 100 000 euroa ilmaisen ehkäisyn ansiosta. Abortit, sukupuolitaudit ja teiniraskaudet lähtivät laskuun.  Lisää löytyy sivulta http://yle.fi/uutiset/3-7811041.

 

Maksuttomasta ehkäisystä on hyvät kokemukset. Esitän, että lakiin säädettäisiin maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaita. Abortit ovat yleisiä alle 25-vuotialla, kaikkein yleisempiä ne ovat iäryhmässä 20-25 -vuotta. Maksuton ehkäisy vähentäisi abortteja, teiniraskauksia ja sukupuolitauteja. Tietysti maksuttoman ehkäisyn pitää koska sekä miehiä että naisia. Maksutonta ehkäisyä pitäisi olla tarjolla kouluissa ja terveysasemilla.

 

7. Aidosti maksuton toinen aste sekä lisää nuorisotiloja

 

Suomeen tarvitaan aidosti maksuton toinen aste. Oppivelvollisuus tulee laajentaa toiseen asteeseen. Tuetaan nuoria opinnoissaan maksuttomilla oppikirjoilla, kannettavillla tietokoneilla ja muilla oppimateriaaleilla. Vähävaraisissa perheissä voi nykyisin toisen asteen opiskelun aloitaminen olla kiinni siitä, onko varaa opiskeluvälineisiin ja tietokoneeseen. Vanhat oppikirjat eivät välttämättä kelpaa, koska koulut käyttävät kirjoista uusimpia painoksia. Nykyisin opiskelu ei suju ilman tietokonetta. Siksi aidosti maksuton toinen aste. Aidosti maksuton toinen aste ekäisisi syrjäytymistä ja edistäisi yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sen ansiosta vähävaraistenkin perheiden nuorilla olisi mahdollisuus opiskella ja saada ammatti sekä päästä sen jälkeen kiinni työelämään.

 

Nuoret tarvitsevat tiloja, joissa vietttää vapaa-aikaa. Olisikin tärkeää perustaa lisää nuorisotiloja ja järjestää niissä mielekästä tekemistä. Voisi olla hyvä, että alkuilta olisi varattu nuoremmille ja loppuilta vanhemmille, niin kaikki nuoret kävisivät nuorisotiloissa. Nuorisotyöntekijät ovat tärkeä matalan kynnyksen avun muoto. Heiltä saa nuori apua helposti ongelmissaan.

 

7. Kirjastot auki 24 H

 

Vantaan Vasemmisto on esittänyt, että ne kirjastot, joissa se on mahdollista, ovat auki 24 H itsepalveluperiaatteella. Valvonnan takia tämä koskisi lähinnä pieniä kirjastoja. Vantaalla on ollut muutama kirjasto ns. kokeilukirjastona,  ja kokeilusta on hyvät kokemukset. Ihmiset ovat käyttäneet itsepalveluaikaa ahkerasti, ja lainanneet enemmän kirjoja. Vapaa aukioloaika ei lisäisi kuluja, vaan työntekijöiden tuotos-panos -suhde kasvaisi kun ihmiset lainaisivat enemmän. Henkilökuntaa tarvitaan edelleen. He vastaavat tietokannoista, palautettujen kirjojen järjestämisestä hyllyyn, uusien kirjojen tilaamisesta kirjastoon ja varausten toimittamisesta asiakkaalle. Vapaa aukioloaika antaisi ihmisille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet käyttää kirjastoa.

 

Vapaan aukiolon ansiosta pienituloinen pääsisi paremmin käyttämään kirjastojen tietokoneita. Kaikilla kun ei ole varaa omaan tietokoneeseen. Esitänkin, että kaikialla päin Suomea olisi 24 h aukiolevia kirjastoja. Niissä myös tulisi olla enemmän kokoontumistiloja ryhmille.