Vastasin näin, kun vaadittiin kolme ”vaalilupausta”:

 

Edistän sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa ja tasapuolisuutta. Teen kaiken mahdollisen eläkeläis- ja lapsiköyhyyden poistamiseksi. Kansalaistulo oikoisi epäkohtia.

 

Puolustan koulua. En hyväksy ”koulushoppailua”: parhaan koulun pitää olla kunkin lapsen oma meidän koulu.

 

En syyllisty oppisanoihin, politiikan slangiin, ”kapulakieleen”, vaan suomennan sitä.

 

Näin vastasin kysymykseen ”Miksi minut pitäisi valita eduskuntaan”:

 

Työ on täällä ja pääoma tuolla. Minun paikkani on täällä, missä on työ ja sen tekijät; myös ne, jotka ovat työnsä tehneet, siis ikäväki ja muut eläkeläiset.

 

Uusi eduskunta saa eteensä jälleen sosiaali- ja terveysrakenteitten uudistamisen. Se on tehtävä tarvitsijoittensa eikä voitontavoittelun ehdoilla.

 

Koulu tarvitsee työrauhan niin rahoituksen kuin opetussuunnitelman suhteen, yliopisto niin ikään.