Luontomatkailun suosio kasvaa vuosi vuodelta. Entistä enemmän on alettu arvostamaan Suomalaista perinnemaisemaa ja luontoa. Viime vuonna kansallispuistojen käyntimäärä oli yli kolme miljoonaa ja kasvua vuoteen 2017 noin kaksi prosenttia. Savo-Karjalan alueella käyntimäärä oli hieman yli 276 000 käyntiä kansallispuistoissa. Valtion alueille tehdään myös paljon metsästys- ja kalastusmatkailua. On tutkittua, että jokainen kansallispuistoihin sijoitettu euro tuo paikallistalouteen kymmenen takaisin. Tähän lisättynä vielä metsästys- ja kalastusmatkailun tuomat eurot, niin puhutaan alueellisesti todella merkittävistä summista. Lisäksi tulevat vielä vaikeasti mitattavat  hyödyt kuten vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

                                                                            

Liikkuminen kiistattomasti lisää hyvinvointia. Liikkumattomuutta on sanottu jopa kansantaudiksi. Luonnossa liikkuminen tehostaa vielä liikunnan vaikutuksia. Luonnossa oleskelu tutkitusti laskee verenpainetta, lievittää stressiä, kohentaa mielialaa ja niin edelleen. Moni ihminen käy luonnon rauhassa rentoutumassa ja lataamassa akkujaan.

                                                                           

Urbanisoitumisen johdosta tarvitaan enenevässä määrin valmiita mahdollisuuksia liikkua luonnossa. Näin ollen suuri osa kansallispuistojen retkeilijöistä odottavat vähintään kohtuullista varustelua alueelta. Varustelujen puutteet ovatkin omalta osalta myös uhka herkälle luonnolle. Alkaa polttopuiden keräys luonnosta, roskien jättäminen, omien polkujen muotoutuminen, ym epätoivottua tekemistä. Luonnon kannalta onkin tärkeää, että kansallispuistot ovat hyvin hoidettuja ja ylläpidettyjä.

Tulevien vuosien valtiontalouden kehysten perusteella kansallispuistojen rahoitusta oltaisiin pienentämässä. Samalla kävijämäärä on kasvussa. Tämä on täysin mahdoton yhtälö, sekä paikallistalouden että ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Metsähallitukselle tulee taata riittävä rahoitus kansallispuistojen ja suosituimpien metsästys- ja kalastuspaikkojen kunnossapitoon. Samaan aikaan on saatu myös kansainvälinen matkailu kansallispuistoihin hyvälle alulle. Varsinkaan valtion ei tule tätä kehitystä torpata.

Kuvat: Juha Pitkänen, Tiilikkajärven kansallispuistosta