Kaupunkilaismetsänomistajat ilmastomuutoksen sankareiksi

Vasemmistoliiton mukaan maanviljelijät ja metsänomistajat voisivat olla ilmastosankareita. Vuonna 2009 maaseudulla asui 56% metsän omistajista, yli 20 000 asukkaan kaupungeissa 25% ja pienemmissä kaupungeissa tai taajamissa 19%. Muutos kohti kaupunkilaismetsänomistusta tapahtui nopeasti jo vuosina 1999-2009 ja lienee siitä vain kiihtynyt.

Meistä kaupunkilaismetsänomistajista pitäisi siis tulla ilmastosankareita, ehdottaa Vasemmistoliitto. Meidän tulisi suurentaa hiilinieluja ja muuttaa metsänhoitomenetelmiä entistä paremmin kansainvälisiä ilmastosopimuksia tukeviksi. Muutoksella voitaisiin edistää työpaikkojen syntymistä maaseudun haja-asutusalueille ilmastosankaruutta toteuttamaan.

Yksityiset metsänomistajat hallinnoivat 61% metsämaan alasta, mutta 73% puuston kasvusta ja peräti 83% nykyisistä metsän markkinahakkuista vuoden 2016 tilastojen mukaan. Metsissämme olevan puuston tilavuuden arvioidaan kasvaneen viimeisen 40 vuoden aikana peräti 60%. Muutos on merkinnyt hiilinielumme vahvistumista. Nuori kasvava metsä sitoo hiiltä tehokkaammin. Kasvu hidastuu puiden tultua täysikasvuisiksi, mutta hiili säilyy varastoissa satoja vuosia tukevissa ikihongissa tai niistä rakennettavissa taloissa.

Nyt jos koskaan kaupunkilaismetsäomistajat tulisi saada tietoisiksi omistamistaan hiilinieluista ja niiden tilasta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yksityismetsänomistajien metsätilojen keskikoko on 30,1 hehtaaria, joten omistaminen hajautuu laajalle n. 300 000 kaupunkilaismetsän omistajan keskuudessa.

Metsät ovat tärkein kehittyvän biotaloutemme raaka-ainelähde. Metsäteollisuuden raaka-ainetarpeet ovat muokanneet Suomen luonnon ”puupelto-Suomeksi”, jonka keskeltä löytyy autioituneiden tilojen metsittyviä tai metsitettyjä peltotilkkuja. Näin syntyneen tehometsätalouden seurauksena on puun kasvu- ja hyödyntämiskierto nopeutunut, jota kehitystä vastustamaan on syntynyt avohakkuita vastustava kansanliike.

Puun kasvun ja kaskiviljelyn kasvukierto oli kaskiviljely Suomessa 20-30 vuotta, mutta tuona aikana suuri osa metsitä oli ikimetsiä, sillä pienehkä kaskiviljelykauden väestömäärä ei riittänyt kaatamaan ikimetsiä. Nykyään tuo puupellon kasvukierto kahden päätehakkuun välissä on 70-80 vuotta riippuen puulajista, mutta ulottuu paljon laajemmalle maamme metsäpinta-alasta.

Vasemmistoliitto ehdottaa päätehakkuuvaiheen jatkamista pitemmälle tehostamalla metsän kasvuvaiheen harvennushakkuita. Se tapahtuu järkevimmin lisäämällä harvennuskertoja metsän myöhäisemmän kasvun vaiheeseen. Silloin pystyyn jääville puille jää enemmän kasvutilaa, metsien aluskasvillisuus saa enempi valoa, joka parantaa sienten ja marjojen kasvumahdollisuuksia, kohentaa metsäluonnon kauneutta lisäten metsien matkailu vetovoimaa.

Retkeilijöiden ja muiden ulkoilijoiden on mukavampaa liikkua upeissa metsissä, jonne linnut ovat palanneet laulamaan, ahomansikat koivikoihin, sienet ja syksyn marjat viihtymään ja poimijoiden iloiksi valoisiin mutta järeisiin mäntykankaisiin ja kuusikoihin.

Meidän tulisi ryhtyä rakentamaan metsäluonnon kehittämiskonseptia siten, että vaalisimme maisema-arvoja, mikä lisäisi suomalaisen luonnon vetovoimaa matkailumaana. Toivon, että vaalien jälkeinen hallitus tarttuu tähän mahdollisuuteen, joka tulisi lisäämään niin kaupunkilaismetsäomistajien ja muiden kaupunkilaisten kuin maalaisserkkujemme ja heidän uudisasukasperheidensä elämisen mahdollisuuksia maaseudulla.

Olen havainnut lapsuuden kotikulmillani Tuusniemellä liikkuessani, että maaseudun elävyyttä lisäävät usein itärajan takaa löydetyt puolisot ja näin syntyvät uudet sukupolvet. Heillä on palava halu muuttaa Suomen maaseutua elinvoimaisemmaksi niin, että siellä viihtyvät paremmin niin kaupunkilaisserkut kuin erämaaluonnossamme viihtyvät matkailijat.

Toinenkin vielä heikko, mutta jo olemassa oleva liike kaupunkikulttuurista maaseudulle on jo olemassa. Osa heistä alkaa rakentaa uuttaa elämään maaseudun pientilallisina hoitaen lammas-, nautakarja- tai hevoslaumojensa avulla perinnekylämaisemia ja harjoittamalla  matkailuliiketoimintaa vuokraamalla mökkejä matkailijoille ja palvelemalla heitä luonto- ja eräoppaina.

Toivottavasti uusi hallitus vaalien jälkeen ryhtyy oikeasti tukemaan maaseudun ja kaupunkien maa- ja metsätilojen omistajia kohti uudentyyppistä ilmastosankaruutta.