Yhteistyössä demareiden ja vasemmistoliiton vammaispoliittiset työryhmät

Vammaisten liikkumisvapaus on turvattava uuden liikennepalvelulain aikana!(Pidempi versio)

Vammaisten liikkumisvapaus on turvattava uuden liikennepalvelulain aikana!

Montako sellaista yhdensuuntaista matkaa teet kuukaudessa, jotka eivät ole sidoksissa työhösi tai opiskeluusi (esimerkiksi matkat kauppaan, sukulaisiin ja harrastuksiin)? Laske mukaan kaikki matkat, oli ne sitten tehty kävellen, pyörällä, bussilla, junalla, metrolla, taksilla, raitiovaunulla, mopolla, skootterilla, moottoripyörällä, lentokoneella tai autolla. Riittikö 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa? Tuo 18 matkaa tarkoittaa yhtä edestakaista matkaa kaksi kertaa viikossa. Vammaiselle henkilölle 18 matkan on riitettävä vapaa-ajan tarpeisiin.

Mitä tekisit, jos joutuisit odottamaan töihin, opiskeluun, harrastukseen tai kylään lähtöä tunnin? Entä mitä tekisit, jos bussi ei tule lainkaan? Usein vammaisille henkilöille lakisääteisesti kuuluvat kyydit eivät tule silloin, kun on sovittu tai sitten kyyti ei saavu lainkaan (koska autoa ei ole löytynyt). Tätä sattuu, vaikka asiakas olisi tilannut kyydin hyvissä ajoin. Mieti, kuinka paljon olisit myöhässä perillä, kun kuljet ylimääräiset 10 kilometriä viedäksesi pari muuta matkustajaa heidän haluamiinsa paikkoihin? Tämä on arkea monelle vammaiselle henkilölle, koska kyytejä yhdistellään. Mieti, miten lepytät esimiehesi, kun olet kaksi tuntia myöhässä perillä? Tämä on vammaiselle hyvin tuttua, koska kyyti tulee myöhässä ja matkaan menee normaalia kauemmin aikaa kyytien yhdistelemisen vuoksi.

Mitä tekisit, jos joutuisit matkustamaan ilman turvavyötä? Entäpä, jos joudut matkustamaan hyvin epämukavassa asennossa, ja et saisi mukaan kaikkia tavaroitasi? Vammaiset henkilöt joutuvat joskus matkustamaan turvattomasti, kun kuski ei ole kunnolla kiinnittänyt turvavyötä. Kun kyydin hoitava auto on vääränlainen, niin joskus asiakkaan pää osuu kattoon, jos ei pidä niskaa vinossa. Entä mitä tekisit, jos bussi jättäisi sinut väärään paikkaan? Näkövammaisille asiakkaille on käynyt niin. Mitä tekisit, jos et voisi matkustaa muualla kuin oman kuntasi ja sen naapurikuntien alueella? Lain mukaan kunnan ei tarvitse myöntää oikeutta matkoihin muualla kuin asiakkaan kotiseudulla. Mieti, jos et pääsisi kesämökille, sukulaisia ja ystäviä tapaamaan? Entä, jos et pysty lähtemään matkaan yllättäen, vaan sinun tulisi tietää matkasta edellisenä päivänä?

Me allekirjoittaneet vaadimme välittömästi toimia eduskunnalta, hallitukselta ja kunnilta vammaisten henkilöiden vammaispalvelulain mukaisten kyytien (eli lyhyesti sanottuna kuljetuspalveluiden) toimivuuden varmistamiseksi. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus, yhdenvertaisuuslaki ja vammaispalvelulaki takaavat vammaisille henkilöille saman liikkumisvapauden kuin vammattomille henkilöille. Huolemme syy on uuden liikennepalvelulain aiheuttamat ongelmat kuljetuspalveluiden toimivuudessa. Kuljetuspalveluissa kyseessä ovat muut kuin koulukyydit ja Kelan korvaamat terveydenhuollon matkat (Kela-kyydit), mutta myös niissä on ollut samanlaisia ongelmia kuin kunnan myöntämissä kuljetuspalveluissa. Kuljetuspalvelukyydit ovat siis työ-, opiskelu- tai vapaa-ajan matkoja, jotka kunta myöntää vammaisille henkilöille.

Heinäkuun alussa voimaan tullut uusi liikennepalvelulaki on vaikuttanut taksien saatavuuteen maaseudulla, ja erityisesti esteettömien autojen saatavuuteen kaikkialla Suomessa, koska moni autoilija lopetti uuden lain voimaan tultua, ja osa autoista siirtyi ajamaan ainoastaan Kela-kyytejä. Kuljetuspalveluiden toimivuudessa on ollut näistä syistä ongelmia syrjäseuduilla ja hiljaisina aikoina. Esteetöntä autoa tarvitsevilla on ollut isoimmat hankaluudet. Syrjäseutujen ja hiljaisten aikojen ongelmat johtuvat asemapaikka- ja päivystysvelvoitteiden poistumisesta. Päivystysvelvoitteen poistuminen aiheutti ajallisen kattavuuden ongelman eli ympäri vuorokauden ei ole autoja saatavissa.

Asemapaikkavelvoitteen poistuminen on taas johtanut siihen, että taksiyrittäjä saa itse valita missä ja milloin ajaa, ja siksi takseja on vähemmän syrjäseuduilla. Yk:n vammaisten ihmisoikeuksia käsittelevän sopimuksen 20. artikla toteaa, että: ”Sopimusosapuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa; a) helpottamalla vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan.” Tämä pykälä tarkoittaa nimenomaan kaikkia vammaisia henkilöitä asuinpaikasta riippumatta. Kuljetuspalveluiden tuleekin toteutua yhdenvertaisesti ympäri maata. Kyyti on saatava hiljaisinakin aikoina.

Kyytien turvallisuus ja kuljettajien ammattitaito ovat myös huolenaiheemme. Osaavatko kuskit auttaa vammaisia henkilöitä oikein? Kuskilla tulee olla ensiapukoulutus ja koulutus vammaisten henkilöiden kansaa toimimiseen. Vastuu sysätään uudessa laissa asiakkaalle itselleen. Hänen täytyy itse tarkistaa, että esimerkiksi turvavyö ja pyörätuoli ovat oikein kiinnitetyt, ja että taksi jättää oikeaan paikkaan. Kuskeilla tulee olla paikallistuntemusta. Miten muuten kehitys-, näkö-, kuulo- tai puhevammainen henkilö voi varmistua siitä, että hän päätyy oikeaan paikkaan?

Pitää voida olla mahdollista käyttää kuljetuspalvelua myös muualla kuin kotiseudulla, mm. kesämökkipaikkakunnalla. Joissakin kunnissa ei voi poikkeusluvallakaan mennä edes läheisensä hautajaisiin, jos ne eivät ole omalla kotiseudulla. Matkojen rajoittaminen vain asiakkaan kotiseudulle on liikkumisvapauden rajoittamista. Kunnat tulee lain nojalla velvoittaa siihen, että matkoja voi käyttää muuallakin kuin asiakkaan kotiseudulla. Vammaisilla ihmisillä on nykyisen vammaispalvelulain ja sen uuden lain luonnoksen mukaan oikeus minimissään 18 yhdensuuntaiseen vapaa-ajan matkaan kuukaudessa. Tällä rajoitetaan vammaisten henkilöiden liikkumisvapautta, sillä monet kunnat eivät edes hakemuksesta myönnä enempää kuin 18 matkaa. Vaadimme, että vammaisille henkilöille myönnetään heidän tarpeitansa vastaava määrä vapaa-ajan matkoja. Matkamäärä ei saa olla este vammaisen henkilön yhteiskuntaan osallistumiselle.

Matkoja ajavia autoja, etenkin inva-autoja, tulee olla kaikkialla riittävästi ajossa kaikkina vuorokauden aikoina. Velvoite tilata auto tunteja ennen matkan alkua on kohtuuton. Joissakin kunnissa autoa ruvetaan etsimään vasta 15 minuuttia ennen kuin auton pitäisi olla asiakasta hakemassa. Tämä johtaa siihen, että asiakas saapuu myöhässä perille, vaikka olisi tilannut kyydin päiviä aiemmin. Asiakas voi esimerkiksi myöhästyä töistä, opiskeluista tai junasta. Vammaisilla henkilöillä on menoja, joihin ei voi saapua myöhässä. Vaadimmekin, että pitää taata se, että kyyti on ajoissa perillä, jos kyydin on tilannut hyvissä ajoin. Jos jokin kunta kilpailuttaa kuljetuspalvelunsa, tulee sen valitsemilla yrityksillä olla aiempaa kokemusta vammaisista henkilöistä asiakkaina, ja niillä pitää olla riittävästi kapasiteettia. Yrityksen on taattava, että sillä on kaikkina vuorokauden aikoina käytettävissään asiakkaiden tarpeita vastaava määrä autoja, inva-autojakin.

Valittujen yritysten pitää aina kouluttaa kuskinsa vammaisten ihmisten kanssa toimimiseen. Kuljettajille tulee järjestää jonkun asiatuntijaelimen taholta koulutusta vammaisten käyttämien apuvälineiden käsittelyyn. Moni kuski ei välttämättä osaa laittaa kyytiin edes normaalia pyörätuolia saatikka sähköisillä kelausapuvälineillä varustettua. Myös sähkömopon ja sähköpyörätuolin käsittely pitäisi olla kuskilla hallussa. Ehdotamme, että kunnat käyttävät käänteistä kilpailutusta kyytien kilpailutuksessa. Siinä mukaan toimintaan pääsevät yritykset, jotka täyttävät kunnan määrittelemät ehdot. Palveluiden tulee olla laadukkaita, turvallisia ja asiakkaan tarpeita vastaavia.

Asiakkaiden kannalta tärkeitä asioita ovat seuraavaa: 1) Asiakkaalla on matkoja tarpeisiinsa nähden riittävästi ja kuljetuspalvelupäätöksen saa nopeasti ja sen hakeminen on helppoa. 2) Kyydin tilaaminen keskuksesta on sujuvaa, maksutonta, helppoa, saavutettavaa ja esteetöntä. Keskuksen vastaamista joutuu odottamaan enintään kaksi minuuttia. Palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden. Kyydin voi ottaa taksitolpalta tai tilata suora- tai ennakkotilauksena. Asiakas voi tilata kyydin muutenkin kuin puhelimella (esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla). Palvelukielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Viittomakieltä puhuvat huomioidaan. 3) Autoa ryhdytään etsimään heti, kun kyyti on tilattu ja kyyti saapuu kohtuullisessa ajassa. 4) Asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaava auto saapuu, kuten oli sovittu. 5) Kuljettaja on luotettava, palvelualtis, osaa hyvin suomea tai ruotsia ja tuntee seudun, jolla ajaa. 6) Kyyti on asiakkaalle turvallinen. Kuski osaa toimia asiakkaan apuvälineiden kanssa ja osaa huomioida asiakkaan erityistarpeet (mm. sokean opastaminen, avustaja- ja opaskoiran kanssa toimiminen) sekä avustajatarpeet ja on mahdollista liikkua perheenä. Kuski on ensiapu- ja elvytystaitoinen. 7) Kyytien yhdistely on vapaaehtoista ja etukäteen sovittua, eikä se pidennä kohtuuttomasti matkustus-aikaa. 8) Asiakkaalle myönnetään vakiotaksilupa, jos sille on lääketieteellinen tarve. Niin kauan kuin autoista on pulaa, niin erityisesti inva-autoa tarvitseva asiakas voi sopia kyydistä suoraan kuskin kanssa. 9) Asiakas voi matkustaa muuallakin kuin kotiseudullaan, esim. kesämökkikunnalla. 10) Kuljetukset järjestyvät asiakkaan aikataulun mukaan, esim. työn ja/tai opiskelun perusteella. 11) Tilauskeskuksen ja kyytejä ajavien autojen toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, mm. valtion ja kuntien toimesta. 12) Kyydin hinta ei ole este kulkemiselle, vaan omavastuu on verrannollinen julkisen liikenteen hintaan. On mahdollisuus hankkia kuukausilippu ja saada eläkeläis-, työttömyys- tai opiskelija-alennus. Iso osa vammaisista ihmisistä on pienituloisia. Ja 13) keskukset korvaavat asiakkaille palvelussa sattuneiden ongelmien aiheuttamat välittömät ja välilliset kulut, esim. keskuksesta johtuneen myöhästymisen aiheuttamat kulut korvataan.

Vammaisten ihmisten liikkumisvapaus on siis vaarantunut uuden liikennepalvelulain vuoksi. Yhdenvertaisuuslain, vammaispalvelulain ja YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöllä tulee olla yhtäläinen liikkumisvapaus kuin vammattomilla. Vammaispalvelulain alaiset matkat mahdollistavat vammaisten ihmisten opiskelun, työssäkäynnin, asioinnin, harrastukset, yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä ystävien ja sukulaisten tapaamisen. Ne eivät ole huvimatkoja.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden toimivuus turvataan. Kyytien toimivuudesta ovat vastuussa eduskunta, hallitus ja kunnat. Kunnat eivät pysty ratkaisemaan ongelmia yksin. Vaadimmekin, että te päättäjät ryhdytte välittömästi toimiin vammaisten henkilöiden täysimääräisen liikkumisvapauden varmistamiseksi.

Ystävällisesti, Vasemmistoliiton ja SDP:n vammaispolittisten työryhmien jäsenet:

Elina Nykyri, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä, puheenjohtaja
Pirkko Kuusela, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä, puheenjohtaja
Liisa Ahola, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Katri Alajärvi, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Arzu Çaydam-Lehtonen, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Tanja Hakala, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Terhi Haukka, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Miina Kajos, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Lauri Kalevi Karppinen, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Sari Laiho, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Matti Larinaho, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Markus Maury, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Minna Muukkonen, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Ninni Nakari, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Eeva Pitkänen, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Hannele Rauhanen, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Tiina Rinne, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Karin Rinne-Halme, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Pia Saarela, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Esa Salminen, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä
Taimi Tolvanen, SDP:n vammaispoliittinen työryhmä
Harry Yltävä, Vasemmistoliiton vammaispoliittinen työryhmä