Nuoret eivät tutkimusten mukaan lue kirjoja kuten ennen. Lukemisen iloa on pyritty helpottamaan uuden teknologian avustuksella, mutta ihmisten kiinnostuksen ylläpitäminen on edelleen haastavaa.
Toisinaan elokuvat ja tv-sarjat voivat edesauttaa lukemisesta kiinnostumisessa. Useimmat meistä ovat kuitenkin visuaalisesti herkkiä olentoja, jotka kaipaavat näköyhteyden kautta tulevaa sykäystä eteenpäin. Tähän edellä mainitut keinot voivat olla arvaamaton menestys.
Muistamme edelleen esimerkiksi Harry Potterin ja Game of Thrones’in, jotka ilmestyessään elokuviin ja televisioon, kannustivat uusia lukijoita tutustumaan kauan unohduksissa olleeseen lukutaitoonsa.
Kulttuurianalyysin ja teorian professori E. Ann Kaplan totesi asiasta napakasti: ”Elämme yhä enemmän visuaalisen kyllästämässä kulttuurissa, toisaalta kulttuurimme on myös äänellisempää, mutta näkö tuntuu hallitsevan enemmän kuin ääni”.
Tämä mielessäsi päätin sivistää mielestäni ovelasti kouluikäistä tytärtäni näyttämällä hänelle palkitun animaation vanhasta kirjaklassikosta, muskettisotureista.
Miten mieltä ylentävää olikaan nähdä lapsensa silmien kiilto, kun katsoimme ensimmäisen jakson animaatiosta, ’Kolme muskettikoiraa’. Kyseessä on ”espanjalainen BRB Internacionalin vuonna 1981 tuottama 26-osainen piirrossarja. Sarja perustui Alexandre Dumas’n romaaneihin. Sen tarkoitus oli esitellä romaanit myös tuon ajan sukupolvelle.” (wikipedia)
Tarina jalosta yhteisöllisyydestä ja nöyrän asenteen merkityksestä, sekä uskollisten ystävien maailmaa muuttavasta voimasta kiehtoo edelleen Dumas’in 1844 ensimmäisen kerran ilmestyneessä teoksessa oikeamielisistä muskettisotureista. Mahdollinen monarkian ja nationalismin ihannointi karisevat yleensä aikuisena pois, luotan siihen. Luotan lapseni älykkyyteen.
Edellä aikaansa muskettisoturien tarinoissa naiset ovat juonen voimahahmoja, jotka kontrolloivat peliä taustalla, miesten ponnistellessa eteenpäin ongelmasta seuraavaan. Miehet kuvataan tietenkin historiaan vaikuttavina päähahmoina, mutta vastoin ajan henkeä Dumas häpeilemättä osoitti mieshahmojensa olevan ylen inhimillisiä, ollen helposti hameväen vietävissä ja kunniastaan yliherkkiä.
Naiset ovat hellittämättömiä ja määrätietoisuudessaan kyvykkäitä. Vallankumouksellista ajattelua todellakin! Silti kaikki miehet eivät ole kyvyttömiä ikuisia pikkupoikia tai vallanhimoisia lurjuksia. Päähahmomme kuvastavat jokainen omalla persoonallaan ihmisen parhaita puolia, kukin ajalleen ominaisin tavoin, kirjoittajan näkökulmasta.
Voin vain toivoa, että ’tulevaisuuden lupauksemme’ palaavat näiden seikkailujen äärelle varttuneempina etsien alkuperäiset tarinat ja lukevat ne antaumuksella. Muinaiskirjallisuudesta moderneihin klassikoihin tarvitaan vain hieman aikaa ja intohimoa!