Maksuton toinen aste, riittävä lähiopetus
Suomalainen koulutus on hyvinvointivaltiomme kruununjalokivi, jota ihastellaan maailmalla ja josta kelpaa leipoa vientituotetta. Koulutus lisää yhdenvertaisuutta, vähentää syrjäytymistä sekä tuo turvaa ja rutiineja arkeen. Koulutusleikkaukset uhkaavat kuitenkin koulutuspalvelujemme tulevaisuutta samalla, kun opiskelijoille jää maksettavaksi yhä korkeampia toisen asteen kustannuksia, amiksen lähiopetusta vähennetään, opintotukia leikataan ja opintolainojen määrä uhkaa räjähtää käsiin.
Mielestäni koulutus ja elinikäinen oppiminen kuuluvat hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimpiin peruspalveluihin, ja niihin panostaminen tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen.
Jokaisella suomalaisella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Oikeus oppia kuuluu kaikille aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, maksuttomaan toiseen asteeseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kenellä on varaa opiskella?
Peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten ulottuvilla, vaikka Suomen lainsäädäntö sitä edellyttää. Pelkkä maksuton peruskoulutus ei enää takaa työllistymistä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.
Samalla kun työelämän vaatimukset kovenevat, kouluttautuminen kallistuu. Toisen asteen opinnot vaativat panostuksia kirjoihin, läppäreihin, työvälineisiin ja vaatteisiin.
Jokaisella suomalaisella on oikeus kouluttautua maksutta taustastaan riippumatta, ilman syrjäytymisvaaraa!
Politiikan, demokratian ja tasa-arvon ei tulisi olla sitä, että hyvin elämässään pärjäävät, kaiken saaneet keski-ikäiset vievät elämäänsä vasta aloittavilta eväät onnistumiseen. Suomen valttikortti on aina ollut tasa-arvoistava peruskoulu ja toinen aste. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta. Suomen perustuslakikin sen sanoo: ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.” (16 §)
Riittävä lähiopetus on opiskelijan oikeus
Maassa, jossa syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa ja syrjäytymiseen vaikuttavat erityisesti perheen sosiaaliluokka ja asema yhteiskunnassa, olisi hyvinvointivaltion asia taata jokaiselle nuorelle turvallinen nuoruus, jossa syrjäytymistä ehkäistään mm. koulutuksen keinoin. Ammattia ei opita kotona, sosiaalisia suhteita ei luoda yksin, eikä aikuisuudesta opita ilman aikuisen esimerkkiä. Riittävän ja laadukkaan lähiopetuksen tulisi olla suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokivi, asia, jota viemme maailmalle ja joista meidät tunnetaan.
Riittävä lähiopetus on myös tasa-arvokysymys, jolla on syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.
Amisopiskelijoille on taattava riittävä ja laadukas lähiopetus. Vain riittävä lähiopetus takaa työelämän taidot ja säännöt, antaa eväitä kehittää oppimistekniikoita sekä antaa opiskelijalle mahdollisuuden reflektoida omia ajatuksiaan opettajan asiantuntijan kanssa. Lähiopetus turvaa myös sosiaalisten suhteiden kehittymisen, ryhmässä ja ihmisten ilmoilla. Lähiopetus on opiskelijan oikeutta turvalliseen aikuiseen arjessa.
Toisen asteen opiskelijahuoltoon ja opiskelijoiden jaksamiseen tulee panostaa ja lukion erityisopettajia tulee palkata lisää. Riittävä ja laadukas opinto-ohjaus on opiskelijan tuki niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Opinto-ohjauksen riittävät resurssit pitää turvata määrittelemällä yhdelle opinto-ohjaajalle enintään 200 ohjattavaa.