Tänään kansainvälisenä metsien päivänä 21.3. on hyvä muistuttaa Suomen metsien merkityksestä.
Metsät ovat tällä hetkellä käytännössä ainoa toimiva hiilinielumme. Metsät ovat myös Suomen luonnon monimuotoisuuden kannalta hallitseva elinympäristö, koska maamme pinta-alasta 73 % on metsää ja metsissä lajimäärä on suurin. Uusimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan metsien luontotyypeistä 76 % on uhanalaisia ja 21 % silmälläpidettäviä, mikä tarkoittaa sitä, että 97 % metsäluontotyypeistä on vaarassa hävitä.
Metsissä ja erityisesti eteläisen Suomen rehevämmissä metsissä elää melkein puolet uhanalaisuusarvioinnissa arvioiduista 22 000 lajista. Yksistään lahopuussa on arvioitu elävän 4 000 – 5 000 lajia. Metsälajeista uhanalaisia on 833 lajia, joista kolmannes on vanhan metsän lajeja.
Merkittävin metsäluonnon ja -lajien uhanalaistumisen syy on 1940-luvun lopulta asti harjoitettu avohakkuisiin perustuva tehometsätalous sekä vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen. Nykyisen jaksollisen metsänhoitotavan mukaan metsät avohakataan noin 80 vuoden välein, jolloin lahopuuta ei pääse metsään enää luonnostaan muodostumaan ja metsien kehitys vanhaksi metsäksi keskeytyy. Avohakkuussa hakatun metsäalueen ekosysteemi tuhoutuu myös lähes täysin.
Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti toimiin metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Etelä-Suomen metsien suojelutavoite on nostettava ensin 10 %:iin tavoitteena 17% suojelutaso ja yksityisten metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitusta on tuntuvasti nostettava.
Metsien hakkuumäärä on pidettävä sellaisena, että metsien hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on mahdollista. Jos hallituksen metsä- ja biotalousstrategian mukaiset hakkuut toteutuvat (> 80 milj. kuutioon vuodessa), joudutaan muilta sektoreilta (asuminen, liikenne, ruoka jne..) leikkaamaan hiilipäästöjä niin rajusti, että se uhkaa Suomen ilmastopaneelin ja Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan jopa pysäyttää koko kansantalouden. Lisäksi se tulee veronmaksajille kalliiksi, koska joudutaan ostamaan päästö- tai nieluoikeuksia muilta mailta.
Metsänhoidossa tulee siirtyä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmään ja talousmetsien monimuotoisuutta lisäävien metsänhoitomenetelmien neuvontaa ja käyttöönottoa on tehostettava. Erityisesti on lisättävä säästöpuiden ja lahopuiden määrää talousmetsissä. Kestävän metsätalouden Kemera-tuet uudistetaan seuraavan hallituskauden aikana ja ne on suunnattava ensisijaisesti arvokkaita metsäympäristöjä ylläpitäviin ympäristön-ja luonnonhoidollisiin toimenpiteisiin.