VASTAUKSENI DUUNITORIN VAALIKONEESEEN: NIITÄ LUKEMALLA SELVIÄÄ AJATTELUANI TYÖELÄMÄKYSYMYKSISSÄ!

 

Ohessa vastaukseni Duunitorin vaalikoneeseen. Duunitori on ”työllisyyskysymyksiin keskittyvä vaalikone. Selvitämme ehdokkaiden ja äänestäjien näkemyksiä muun muassa yhteiskuntaan, toimeentuloon, työttömyyteen, työn tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvistä aiheista.“ Vastaukset löydät tämän tekstin lisäksi linkistä https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/elina-nykyri-vasemmistoliitto-uusimaa?candidate=1 

 

#duunivaalit #elina2019 #Vasemmisto #Uusimaa #kaikille #eiharvoille #Sinäpäätät #Nykyrieduskuntaan2019 #eduskuntavaalit2019

ESITTELY

Kuka olen

Olen 41 v, naimisissa oleva, pienen ihmisen puolella oleva, vantaalainen nainen, joka on tehnyt tutkimustöitä ja on koulutukseltaan filosofian maisteri (tilastotiede pääaine, sivuaineet psykologia, yhteiskuntapolitiikka ja matematiikka). Minä ja puolisoni liikumme pyörätuolilla.

Luottamustehtävät ja erityisosaminen

Olen sekä Vasemmistoliiton vammaispoliittisen työryhmän että Länsi-Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja, Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen, lautamies, Vantaankosken seurakuntaneuvoston 1. varajäsen, Uudenmaan Vasemmistoliiton piirihallituksessa sekä Vantaan Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnassa. Olen pieni nainen, jolla on suuri sydän. Koen erityisosaamisekseni, että olen korkeasti koulutettu ihminen, jolla on omakohtaista kokemusta pitkäaikaissairaan, vammaisen ihmisen, eläkeläisen, (sopimuksettoman) omaishoitajan ja pienituloisen ihmisen arjesta. Lisäksi olen toiminut yli 20:en vuoden ajan luottamustehtävissä useammassa harvinaissairauksien potilasjärjestöissä. Potilasjärjestötyö on antanut minulle laajemman näkökulman siihen, millaista on kroonisesti sairaan ja/tai vammaisen ja erityisesti harvinaista sairautta sairastavan arki. Harrastan laulua, uintia, lukemista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja ystävien tapaamista.

Miksi olen ehdokkaana?

Ehdokkaana olen, koska tarvitsemme inhimillisyyttä päätöksentekoon. Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, esteetön, saavutettava ja tasa-arvoinen maa, jossa kaikilla on riittävä toimeentulo, ja jossa kaikki saavat apua, kun sitä tarvitsevat. Tehdään yhdessä maa, joka kunnioittaa kaikkien ihmisoikeuksia, ja jossa jokainen voi hyvin. Maa, jossa kaikilla on riittävä toimeentulo, ja jossa saa tarvitsemansa avun ja palvelut ilman pelkoa kuukausibudjetin pettämisestä mm. sairastuttaessa tai työttömäksi jouduttaessa. Kaikki ovat minulle yhtä arvokkaita, riippumatta siitä onko syntynyt Suomessa tai mikä on tulotaso. Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja jokaisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Uskon siihen, että ihminen haluaa olla luonnostaan yhteiskunnalle hyödyksi, ei siihen tarvitse pakottaa. Emme siksi tarvitse sanktioita, vaan kannusteita. Puretaan byrokratialoukut.

Rakennetaan yhdessä inhimillisempi Suomi!

On totta, että valtion budjetti koostuu monista osista, mutta on kuitenkin ensisijaisesti arvovalinta, mihin tätä budjettia kohdennetaan – käytämmekö sitä inhimillisen yhteiskunnan rakentamiseen vai emme. Rahaa kyllä on olemassa. Kysymys onkin siitä, käytämmekö rahaa hyvään sosiaaliturvaan ja laadukkaisiin, asiakkaille maksuttomiin, julkisiin palveluihin (esimerkiksi koulutus, päivähoito, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kirjastot), vai käytämmekö rahat kalliisiin asehankintoihin, suurituloisia suosiviin verohelpotuksiin ja yritystukiin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen meistä on yhtä arvokas ja, että hyvinvointi kuuluu meille ihan jokaiselle. Nyt on tärkeää panostaa eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen, sosiaaliturvaan ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin (mm. sote-palveluihin, koulutukseen, päivähoitoon, tutkimukseen ja kehittämiseen) sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja uuden työn luomiseen.

 

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys ja ihmisoikeudet on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, kaikille on taattava riittävä toimeentulo sekä maksuttomilla julkisilla palveluilla että riittävällä perustoimeentulolla, hyvä hoito on kaikkien oikeus, vähemmistöjen tarvitsemien palveluiden ja tukien eri muotojen on oltava kunnossa, koti kuuluu kaikille ja on puututtava ilmastonmuutokseen ja panostettava rauhansuojeluun. Kaikilla tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kaikilla tasoilla, on edistettävä ammattitaitoisen työvoiman saamista Suomeen, parannettava lapsiperheiden palveluita ja toteutettava perhevapaauudistus.

Yhteistyötä

Inhimillisen Suomen rakentaminen vaatii puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Kukaan ei pysty siihen yksin, ja se on pitkän ajan projekti. Työ on aloitettava nyt. Jos haluat eduskuntaan ihmisen, jolla on tietoa ja omakohtaista kokemusta tavallisen ihmisen arjesta ja joka kohtaa jokaisen ihmisen yksilönä, niin olen oikea valinta. Annetaan ääni vaiennetuille, mm. vammaisille henkilöille. On aika muuttaa eduskunnan linja inhimillisemmäksi. Siihen tarvitaan vahvaa yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Yhdessä pystymme muuttamaan maailmaa. Yksi ääni voi ratkaista. Et voi vaikuttaa, jos et äänestä. Lisää tietoa löydät FB:stä nykyrielina ja Twitteristä @elinanykyri, kotisivuilta www.vasemmisto.fi/elinanykyri ja blogista https://blogit.kansanuutiset.fi/blog/yhdenvertaista-suomea-

rakentamassa.

 

Lyhyesti

 

Vaalipiiri: Uusimaa

Puolue: Vasemmistoliitto

Ikä: 41

Arvo/nimike: FM, tutkija

Asuinpaikka: Vantaa

Istuva edustaja: Ei

Linkit: www.facebook.com/nykyrielina/

www.vasemmisto/elinanykyri/

https://blogit.kansanuutiset.fi/blog/yhdenvertaista-suomea-rakentamassa

www.twitter.com/elinanykyri

 

VASTAUKSET KYSYMYKSIIN

1. Palkkatietojen pitäisi olla avoimia työpaikoilla.

Täysin samaa mieltä

 

Palkkatietojen tulisi olla avoimia työpaikalla, koska se edistää palkkauksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Silloin työpaikan luottamusmiehen on helpompi puuttua mahdolliseen syrjintään palkkauksessa. Kaikenlainen syrjintä ja epätasapuolinen kohtelu työpaikalla on kiellettyä. Samasta työstä tulee maksaa sama peruspalkka ja sen lisäksi mahdollisia kokemus- ja vuorolisiä (illat, yötä, viikonloput ja pyhäpäivät). Vielä nykyäänkin miehet usein saavat isompaa palkkaa kuin naiset.

 

2. Työelämässä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo.

Täysin eri mieltä

 

Naisille maksetaan yhä edelleen perusteettomasti alhaisempaa palkkaa kuin miehille. On myös olemassa sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä. Se tarkoittaa sitä, että miehet ja naiset valikoituvat eri aloille. Naiset ovat myös työelämässä lyhyemmän aikaa, koska he ovat kauemmin poissa saatuaan lapsen. Lapsen saamisen kustannukset ovat isompia naisen työnantajalle kuin miehen. Onkin toteutettava perhevapaauudistus. Vasemmistoliiton mallissa on yksi 18 kk vanhempainvapaa, joka jaetaan kolmeen 6 kk jaksoon. Yhden jaksoista pitää äiti, toisen isä/toinen vanhempi ja kolmannen vanhemmat voivat jakaa keskenään. Perhevapaauudistuksessa on tavoitteena saada isät olemaan kauemmin kotona ja jakaa kustannuksia tasaisemmin molemman työnantajan välillä.

 

3. Vaikeasti työllistettäville, kuten osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa.

Täysin eri mieltä

 

Kaikille täytyy maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Samasta työstä pitää saada sama peruspalkka ja sen lisäksi mahdollisia kokemus- ja vuorolisiä (illat, viikonloput, yöt ja pyhäpäivät). Kaikenlainen syrjintä ja epätasapuolinen kohtelu työpaikalla on kiellettyä. Palkkauksessa tulee toteutua tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Jokaisen tulee tulla palkallaan toimeen. Vaikeasti työllistyvien työllistymistä voidaan edistää nykyistä paremmilla palkkatuilla ja työantajien asenteisiin vaikuttamalla.

 

4. Suomessa on niin hyvät työttömyysetuudet, että täällä on houkuttelevaa olla työtön.

Täysin eri mieltä

 

Täällä ei ole houkuttelevaa olla työtön! Työttömyysetuudet ovat valtaosin pieniä, ja henkilön saama työttömyysetuus on aina pienempi kuin se, mikä olisi hänen palkkansa, jos hänellä olisi töitä. Pienin mahdollinen työttömyysetuus on työmarkkinatuki, josta on vähennetty 4.65 %. Ilman vähennystä työmarkkinatuki on 32.40 €/päivä. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jos henkilö ei täytä aktiivisuuden edellytystä (ns. aktiivimalli), niin työmarkkinatuesta leikataan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajan. Tämä tarkoittaa työmarkkinatuessa yhteensä noin 32.40 € vähennystä maksujakson aikana. Sama vähennys voidaan tehdä myös peruspäivä- ja ansiopäivärahoihin. Näissä 4.65 % leikkaus tarkoittaa yhden päivän työttömyysetuutta vastaavaa summaa. Omais- ja perhehoitajat ja työkyvyttömyyden/vamman takia etuutta saavilta työttömien etuutta ei saa leikata. Aktiivisuutta ei myöskään edellytetä, kun henkilöllä on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai jos hänet on lomautettu lyhyeksi ajaksi. Muiden on osoitettava aktiivisuutta olemalla vähintään 18 tuntia töissä 3 kuukauden aikana tai sitten osallistumalla työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen.

 

Aktiivimalli on epäoikeudenmukainen ja se tulee purkaa. Uskon siihen, että ihminen haluaa luonnostaa hyödyttää yhteiskuntaa, eli hän haluaa olla aktiivinen ilman sanktioiden uhkaakin. Ilman leikkauksiakin työmarkkinatuki on liian pieni. Se ei riitä ihmisarvoiseen elämään, vaan työmarkkinatuen saaja on yleensä oikeutettu toimeentulotukeen ja asumistukeen. Toimeentulotuki pitäisi olla tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, mutta nyt moni työtön joutuu turvautumaan siihen jatkuvasti vuodesta toiseen.

 

Suomea on arvosteltu siitä, että sen perusturva on liian pieni. Pitääkin tehdä iso tasokorotus työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, takuu- ja kansaneläkkeeseen, opintorahaan, kotihoidontukeen, pienimpiin äitiyspäivä- ja sairauspäivärahoihin. Parasta on siirtyä vastikkeettomaan sosiaaliturvaa. Seuraavan eduskunnan on aloitettava perustuloon siirtyminen ja laajennettava perustulokokeilua. Perustulon tulee olla vähintään 800 €/kk ja sen lisäksi on oltava mahdollista saada asumistukea, toimeentulotukea sekä hoitotukea/vammaistukea. Perustulo korvaisi työmarkkinatuen, vanhuuseläkeikää edeltävän kansan- ja takuueläkkeen, opintorahan, kotihoidontuen sekä pienimmät äitiyspäivä- ja sairauspäivärahat.

 

5. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa on lyhennettävä.

Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu työhistorian pituudesta ja iästä ja vaihtelee 300 päivästä 500 päivään. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 300 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 400 päivää. Yli 58-vuotiaille, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta, ansiosidonnaisen enimmäiskesto on 500 päivää.

 

Täysin eri mieltä

 

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa on jo lyhennetty siten, että valtaosa työttömistä saa ansiosidonnaista etuutta aiemman 500:an päivän sijasta 300 tai 400 päivää. Jos ihminen ei saa ansiosidonnaista päivärahaa, on hänen työttömyysetuutensa todella pieni. Pienimmät työttömyysetuudet ovat niin pieniä, etteivät ne riitä ihmisarvoiseen elämään, vaan joutuu turvatumaan toimeentulotukeen ja asumistukeen. Yksi ammattiliittojen työn tärkeimmistä saavutuksista on juuri ansiosidonnainen työttömyysturva. Sitä ei saa heikentää.

 

6. Aktiivimalli on onnistunut uudistus.

Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta voidaan leikata, jos työtön ei ole ollut työllistymisensä suhteen aktiivinen lainsäädännössä määrätyllä tavalla.

 

Täysin eri mieltä

 

Jos henkilö ei täytä aktiivisuuden edellytystä (ns. aktiivimalli), niin työmarkkinatuesta leikataan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajan. Tämä tarkoittaa työmarkkinatuessa yhteensä noin 32.40 € vähennystä maksujakson aikana. Sama vähennys voidaan tehdä myös peruspäivä- ja ansiopäivärahoihin. Näissä 4.65 % leikkaus tarkoittaa yhden päivän työttömyysetuutta vastaavaa summaa maksujakson aikana. Omais- ja perhehoitajat ja työkyvyttömyyden/vamman takia etuutta saavilta työttömien etuutta ei voida leikata. Aktiivisuutta ei myöskään edellytetä, kun henkilöllä on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai jos hänet on lomautettu lyhyeksi ajaksi. Muiden on osoitettava aktiivisuutta laissa määrätyllä tavalla. On oltava vähintään 18 tuntia töissä 3 kuukauden aikana tai sitten osallistuva työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen.

 

Aktiivimalli on epäoikeudenmukainen, eikä se ole edistänyt työttömien työllistymistä. Se tuleekin purkaa. Aktiivimalli leikkaa myös sairailta tai osatyökykyisiltä työttömiltä, eikä ihminen aina muutenkaan itse pysty vaikuttamaan täyttääkö aktiivisuuden ehdon vai ei. Aktiivimalli leikkaa pienituloisilta. Uskon siihen, että ihminen haluaa luonnostaan hyödyttää yhteiskuntaa, eli hän haluaa olla aktiivinen ilman sanktioiden uhkaakin. Ilman leikkauksiakin työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat liian pieniä. Ne eivät riitä ihmisarvoiseen elämään, vaan työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saaja on yleensä oikeutettu toimeentulotukeen ja asumistukeen. Toimeentulotuki pitäisi olla tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, mutta nyt moni työtön joutuu turvautumaan siihen jatkuvasti vuodesta toiseen.

 

Suomea on arvosteltu siitä, että sen perusturva on liian pieni. Pitääkin tehdä iso tasokorotus työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, takuu- ja kansaneläkkeeseen, opintorahaan, kotihoidontukeen, pienimpiin äitiyspäivä- ja sairauspäivärahoihin. Parasta on siirtyä vastikkeettomaan sosiaaliturvaa. Seuraavan eduskunnan on aloitettava perustuloon siirtyminen ja laajennettava perustulokokeilua. Perustulon tulee olla vähintään 800 €/kk ja sen lisäksi on oltava mahdollista saada asumistukea, toimeentulotukea sekä hoitotukea/vammaistukea. Perustulo korvaisi työmarkkinatuen, vanhuuseläkeikää edeltävän kansan- ja takuueläkkeen, opintorahan, kotihoidontuen sekä pienimmät äitiyspäivä- ja sairauspäivärahat.

7. Työttömän pitäisi vastaanottaa työtä, joka ei suoraan vastaa hänen osaamistaan tai koulutustaan.

Työttömällä on nykyään kolmen kuukauden ammattitaitosuoja, jonka jälkeen hänellä ei ole pätevää syytä kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Työstä kieltäytyminen johtaa karenssiin.

 

Täysin eri mieltä

 

Perustelut:
On muistettava, että valtaosa töistä vaatii jonkun koulutuksen. Töihin on nykyisin vaikea päästä suoraan koulunpenkiltä. Onkin kannustettava työttömiä kouluttautumaan uuteen ammattiin tukemalla heidän opiskeluaan. On voitava opiskella ammatti menettämättä työttömyysetuutta. Työttömän on vaikea saada muuta kuin osaamistaan tai koulutustaan vastaavaa työtä. On kuitenkin hyvä, jos työtön hakee muidenkin alojen töitä, mutta siihen ei pidä pakottaa. On muistettava se, että on ammatteja, joissa turvallisuus kärsii, jos työssä on kouluttamaton henkilö, mm. hoitoala. On väärin, että työtön pakotetaan ottamaan vastaan työtä, jolla ei tule välittämättä toimeen, esim. puhelinmyyntityötä. Ei pidä myöskään joutua keskeyttämään opintojaan siksi, että muuten uhkaa karenssi. Ihminen haluaa yleensä tehdä töitä, ei työnhakuun saa pakottaa. Työtön tarvitsee töitä, ei sanktioita!

 

8. Työntekijän on saatava nykyistä vapaammin päättää, missä ja milloin tekee työnsä.

Nykyinen työaikalaki on 20 vuotta vanha. Se ei tunnista esimerkiksi etätyötä, matka-aikana tehtyä työtä tai perinteistä toimiston ulkopuolella tehtävää työtä.

 

Täysin samaa mieltä

 

Työaikalakia tulee muuttaa siten, että se tunnistaisi muunkin kuin perinteisen työpaikalla tehtävän työn. On voitava tehdä mm. etätöitä ja töitä matka-aikana. Mitä vähemmän ihmisen täytyy matkustaa, sitä vähemmän syntyy liikenteen päästöjä ja ruuhkia ja sitä enemmän työntekijällä on vapaa-aikaa. Työntekijä voi käyttää tuota lisääntynyttä vapaa-aikaa perheen kanssa ja tehdä enemmän vapaaehtoistyötä ja olla muutenkin yhteiskunnalle hyödyksi. Mitä vapaammin työntekijä saa päättää, missä ja milloin tekee työnsä, sitä paremmat mahdollisuudet osatyökykyisillä, etenkin vammaisilla henkilöillä, on työllistyä. Työpaikan ulkopuolella tehtävän työn hyväksyminen mahdollistaa myös asumisen kauempana työpaikalta. Kaikkien ei tarvitse pakkautua asumaan kasvukeskuksiin. Koko Suomi pysyy asuttuna. Ihmiset voivat asua nykyistä väljemmin ja kohtuuhintaisemmin sekä ruuhkat vähenevät.

 

9. Suomessa pitäisi siirtyä lyhennettyyn työviikkoon (esimerkiksi 6-tuntiseen työpäivään tai nelipäiväiseen työviikkoon), vaikka palkka pienenisi samassa suhteessa, jotta yhä useammalle olisi töitä.

Täysin samaa mieltä

 

Kuuden tunnin työpäivä helpottaisi osatyökykyisten työllistymistä sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Ihmisillä olisi enemmän vapaa-aikaa, jota he voisivat käyttää sitä yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan, kuten vapaaehtoistyöhön. Syntyisi lisää työpaikkoja. Vaikka olisi käytössä 6-tuntinen työpäivä, niin ihmisten on tultava palkallaan toimeen. Työstä on maksettava inhimillinen palkka.

 

10. Miesten osuutta ansiosidonnaisista perhevapaista pitäisi lisätä.

Suomalaiset isät käyttävät noin 10 prosenttia ansiosidonnaisista perhevapaista. Perhevapaita ovat äitiysvapaa (105 arkipäivää), isyysvapaa (54 arkipäivää) sekä vanhempien oman päätöksen mukaan jaettava vanhempainvapaa (158 arkipäivää).

 

Täysin samaa mieltä

 

Miesten osuutta ansiosidonnaisista perhevapaista on lisättävä selvästi nykyisestä alle 10 %:sta. On saatava isät olemaan pidempään kotona ja jaettava tasaisemmin perhevapaan kustannukset kummankin työnantajan kesken. Paras keino tähän on, että korotetaan naisvaltaisten alojen palkkoja ja toteutetaan perhevapaauudistus. Usein mies saa parempaa palkkaa kuin nainen, ja siksi miehen ei ole taloudellisti järkevää jäädä pitkäksi aikaa kotiin lapsen kanssa.

 

Vasemmistoliitto ehdottaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden yhdistämistä yhdeksi 18 kk perhevapaaksi, joka jaetaan kolmeen 6 kk jaksoon (6+6+6-malli). Jaksoista yksi on tarkoitettu äidille, yksi isälle/toiselle vanhemmalle ja yksi jaettavaksi vanhempien kesken. Yksinhuoltaja voi pitää koko 18 kk vapaan. Vasemmistoliiton perhevapaamallissa on mahdollista olla kotihoidontuella siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Perustulo korvaa kotihoidontuen pidemmällä ajalla. Nykyinen perhevapaan kesto on yhteensä noin 158 päivää. Vasemmistoliiton ehdottamassa perhevapaauudistuksessa ansiosidonnainen perhevapaa olisi noin 180 päivää, eli ansiosidonnaisen perhevapaan kesto kasvaisi 158:sta 180:een.

 

11. Suomessa pitäisi lisätä paikallista sopimista työehtosopimusta laajemmin.

Työehtosopimuksessa voi olla sovittu oikeudesta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti toisin. Tässä kysymyksessä paikallisella sopimisella tarkoitetaan kaikkea työpaikka- tai yritystasolla tapahtuvaa sopimista.

 

Täysin eri mieltä

 

Paikallisen sopiminen lisääminen johtaisi nykyistä suurempaan työnantajien valtaan ja isompiin tuloeroihin työntekijöiden välillä. Jopa saman alan työntekijöiden kesken voisi olla suuret palkkaerot, jos palkat sovittaisiin paikallisesti. Työskentelyolotkin voisivat vaihdella työpaikasta toiseen. Mitä pienemmät tulo- ja varallisuuserot maassa on, sitä paremmin ihmiset voivat. On vähemmän rikollisuutta ja pahoinvointia. Ay-liike on tärkeä, eikä vain ansiosidonnaisen työttömyysturvan vuoksi. Se turvaa työntekijöiden inhimilliset työskentelyolot ja palkat. Ilman ay-liikettä työntekijöillä ei olisi sananvaltaa, vaan valta olisi täysin työnantajalla. Olisi enemmän köyhiä työssäkäyviä, kun kaikista töistä ei maksettaisi inhimillistä palkkaa. Ay-liikkeen vuoksi on esim. 8 tunnin työpvä ja ansiosidonnaiset äitiys -ja sairauspäivärahat. Ei palata aikaan, jolloin työssäkäyvien köyhyys oli yleistä ja työskentelylot kurjia.

 

12. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää ulkomaista työvoimaa.

Täysin samaa mieltä

 

Koska syntyvyys on pientä ja väestö ikääntyy, niin tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa ulkomailta. Muuten meillä siirrytään työvoimapulan aikaan. Tarvitsemme etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöitä, koska tulevaisuudessa on enemmän vanhuksia. Ulkomailta opiskelemaan tulleet on saatava jäämään maahan. Valmistuville maahanmuuttajille on myönnettävä automaattisesti oleskelu- ja työlupa. Heidän pitää myös voida työskennellä opiskeluaikana. Pitää poistaa lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tulevilta.

 

13. Jos robottien käyttö lisääntyy suomalaisilla työpaikoilla, Suomeen tarvitaan erillinen robottivero.

Täysin samaa mieltä

 

Robottivero kannustaisi työllistämään ihmisiä robottien sijaan. On hyvä, että robotit voivat tehdä ne työt, joissa on suuri turvallisuusriski tai, jotka ovat terveydelle haitallisia. Toisaalta robottivero ei saa olla liian suuri. Jos robottivero on iso, saattavat yritykset siirtää toimintansa ulkomaille. Tämä taas johtaa suurempaan työttömyyteen ja verotulojen vähenemiseen. Robottivero olisi työllisyyden ja verotulojen kasvattamisen lisäksi ympäristöä suojeleva teko, koska robottien valmistaminen saastuttaa ja niiden käyttäminen vaatii energiaa. Ihmistyövoiman käyttö on ympäristöystävällisempää kuin robottien käyttö.

 

14. Uskon, että tekoälyn hyödyntäminen lisää työllisyyttä Suomessa.

Täysin samaa mieltä

 

Tulevaisuudessa työt ovat valtaosin tekoälyn käyttöä vaativia. Onkin välttämätöntä, että tekoälyä hyödynnetään.

15. Osaamisen ylläpitäminen on ensisijaisesti työntekijän itsensä vastuulla.

Osaamisen ylläpitäminen ja tarvittaessa jopa uudelleenkouluttautuminen on toistunut työelämän murrokseen liittyvässä keskustelussa.

 

Täysin eri mieltä

 

Tulevaisuuden työelämässä on välttämätöntä pitää yllä osaamistaan ja opiskella jatkuvasti uutta, jopa uudelleenkouluttautua. Ihminen ei nykyisin välttämättä työskentele yhden alan töissä eläkkeelle asti. Onkin tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Opiskelun on oltava maksutonta kaikilla tasoilla esiopetuksesta yliopistoon. On kehitettävä uusia tapoja yhdistää työssäkäynti ja opiskelu. Jos työntekijä pitää yllä osaamistaan ja opiskelee uutta, niin siitä hyötyy työnantajakin. Siksi osaamisen ylläpitäminen ei voi olla vain työntekijästä itsestään kiinni, vaan on pääasiassa työnantajan ja yhteiskunnan vastuulla kannustaa pitämään yllä osaamistaan.

 

16. Suomessa tulisi ottaa kaikille käyttöön perustulo.

Tässä kysymyksessä perustulolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille maksetaan vastikkeettomasti rahaa toimeentuloa varten.

 

Täysin samaa mieltä

 

Vastikkeettomaan perustuloon siirtyminen tulee aloittaa heti eduskuntavaalien jälkeen. Perustulokokeilua tulee laajentaa. Perustulon on oltava riittävä, vähintään 800 €/kk. Sen lisäksi tulee olla mahdollista saada asumistukea, toimeentulotukea ja Kelan vammaistukea/hoitotukea sairauskuluihin, ellei siirrytä asiakkaalle täysin maksuttomiin sote-palveluihin ja reseptilääkkeisiin.

 

Vasemmistoliiton mallissa perustulo maksetaan kaikille, mutta suurituloisilta se verotetaan kokonaan pois. Perustulossa yhdistyisivät yhdeksi tueksi opintoraha, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kotihoidontuki, pienimmät sairaus- ja äitiyspäivärahat sekä vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke. Perustulo kannustaisi itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, mm. osa-aikatyöhön, opiskeluun, pätkätöihin, itsensä työllistämiseen ja vapaaehtoistöihin. Uskon, että ihminen on luonnostaan sellainen, että hän haluaa hyödyttää yhteiskuntaa, ei siihen tarvitse pakottaa. Perustulokokeilussa havaittiin, että sen saajat voivat paremmin kuin muut. Kokeilussa oli mukana työttömiä henkilöitä.

 

17. Suomessa yrittäjän on helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä.

Täysin samaa mieltä

 

Suomessa on helppo palkata ja irtisanoa työntekijä. Olen itse henkilökohtaisen avustajan työnantaja ja työntekijän palkkaaminen vaatii vain sitä, että työntekijä ja työnantaja laativat työsopimuksen ja, että työnantajan lakisääteiset vakuutukset sekä työterveyshuolto ovat kunnossa. Palkanmaksun ja verojen hoitaminen onkin sitten monimutkaisempaa. Työnantaja voi palkata työntekijän, vaikka vain yhdeksi päiväksi, jos siihen on tarvetta.

 

On huomioitava se, että irtisanominen on jo nykyisin suhteellisen helppoa, ja yhtenä mahdollisena syynä irtisanomiselle voivat olla tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Irtisanomista ei pidä helpottaa nykyisestä. Jo nyt työnantajan valta on suuri, ja työntekijä on työnantajaa heikommassa neuvotteluasemassa. Irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä ei luo uusia työpaikkoja, koska työntekijän työllistämisen kulut eivät muuttuisi irtisanomisen helpottamisella. Ensisijaisesti tulisikin tukea työntekijöiden työllistämistä esim. palkkatuella. Irtisanomisen helpottaminen vain johtaisi työttömyyden kasvuun ja yhteiskunnan kulujen nousuun. Kaikessa päätöksenteossa on muistettava yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Alle 20 hengen yrityksen työntekijä ei ole yhdenvertaisessa asemassa yli 20 hengen yrityksen työntekijään verrattuna, jos irtisanominen on alle 20 hengen yrityksessä helpompaa kuin yli 20 hengen yrityksessä.

 

18. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa.

Täysin samaa mieltä

 

Yrittäjän ja palkansajan työttömyys- ja sosiaaliturvien tulisi olla tasavertaisia. Heitä pitäisi kohdella samalla tavalla. Yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturva on kuitenkin tällä hetkellä heikko, eikä sosiaaliturva kannusta yrittämiseen. Kaikki eivät valitse vapaaehtoisesti yrittäjyyttä, vaan he ovat joutuneet valitsemaan sen, koska palkkatyötä ei ole löytynyt. Etenkin itsensätyöllistäjien asema on vaikea, koska heiltä puuttuu mahdollisuus investoida yritykseensä ja kasvattaa omaa eläketurvaansa, mutta heillä ei ole oikeutta palkansaajan sosiaaliturvaan. He ovat nykyajan torppareita. Yrittäjän työttömyys- ja sosiaaliturvaa, etenkin eläkkeitä ja turvaa työttömyyden ja sairauden varalta, tulisi parantaa nykyisestä. Suomen kilpailukyky riippuu yrittäjistä. Onkin tulevaisuutemme kannalta ratkaisevaa, että luomme maan, joka kannustaa ihmistä yrittäjyyteen. Yrittäjän ja palkansaajan työttömyys- ja sosiaaliturvan on oltava tasaveroisia. Erityisen tärkeää on tukea pienyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä, jotta he pärjäisivät kilpailussa suuryritysten kanssa.

 

19. Palkkatyön ja yrittäjyyden väliin syntynyt kevytyrittäjyys tulisi tunnistaa selkeämmin omaksi työnteon muodokseen.

Kevytyrittäjyys ja muut itsensä työllistämisen muodot haastavat olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Tässä kysymyksessä kevytyrittäjät nähdään palkansaajina, jotka hoitavat työnsä laskutuksen laskutuspalveluyritysten kautta.

 

Täysin samaa mieltä

 

 

Kevytyrittäjä on henkilö, joka käyttää työnsä laskutuksessa laskutuspalveluyritystä. Hän ei ole palkansaaja. Kevytyrittäjällä ei ole omaa yritystä. Kuitenkin kevytyrittäjä toimii samoin kuin yrittäjä, sillä hän myy työtään eri tahoille. Kevytyrittäjän sosiaali- ja työttömyysturva on yhtä heikko kuin sen, jolla on oma yritys. Onkin parannettava kevytyrittäjän sosiaali- ja työttömyysturvaa ja tunnistettava kevytyrittäjyys selkeämmin omaksi työnteon muodokseen. On mahdollistettava palkkatyön ja kevytyrittäjyyden yhdistäminen.