Muutos on meidän kaikkien asia
Kun 16-vuotias nuori huolestuu ympäristön tilasta ja ilmaisee huolensa ääneen, saa aikaan maailmanlaajuisen liikehdinnän, aiheuttaa se aikuisväestössä repeämän. Tunnustan, että minussa se saa aikaan häpeää siitä, miten itse olen kohdellut elinympäristöämme. Minun ikäpolveni on ollut häikäilemätön. Samalla nuoren ihmisen nostattama liikehdintä herättää toivon siitä, että jotain on tapahtumassa nuorisossa ja se sama toivo on vielä oman ikäpolveni suhteen.
Illalla selaan lehdet ja somet. Iloisia nuoria ympäri maan ja maailman. Täynnä uskoa voimaan ja muutokseen.Upeaa, ajattelen kunnes luen ne kommentoinnit! Toivo maailman muuttumisesta saa äkkiä särön. Äänessä ovat aikuiset ihmiset, jotka mollaavat ja nauravat nuorille ja heidän aktivismilleen. Nämä aikuiset, jotka toisaalla käyvät taistoon nuorten turvallisuuden puolesta, ovat huolissaan nuorten passivoitumisesta, eivätkä suvaitse tätä ulostuloa ja aktiivisuutta ilmastonmuutoksen puolesta. Aikuisten teksti on karua ja rumaa: ”manipuloidut lapset, aivottomat nuoret, laiskat, hemmotellut viherpiipertäjät, väärin toimittu, väärä asia, väärällä tavalla”. Puhe on ilkeää, vähättelevää, mitätöivää ja vihaista. Se kertonee häpeästä ja muutoksen pelosta.
Oma laiskuuteni hyvien ympäristötekojen ja muutoksen suhteen on anteeksiantamatonta. Tietoa on ollut, mutta silmien ummistaminen ja itsensäkusettaminen on istunut lujassa. Häpeä estää estää usein toiminnan, joten häpeästä voin ja haluan vielä luopua, mutta pieni pelko on siitä, että me aikuiset emme osaa tarpeeksi rohkaista, kannustaa ja tukea nuoria ottamaan valtaa, vastuuta ja tulevaisuutta käsiinsä. Maalaisjärjen sijasta voimme tarjota työkaluja maailman kriittiseen tarkasteluun ja kyseenalaistamiseen.
Ajatus ”lakosta” lähti liikkeelle nuorten aidosta huolesta, mutta ennenkaikkea toivosta ja uskosta tehdä jotain, jotta maailmalla olisi vielä heillekin jotain annettavaa. Annetaan heille se mahdollisuus. Se on mahdollisuus meille kaikille!
Virpi Karhu, Vas.
kansanedustajaehdokas Kokkola