Kun terveydenhuollossa on viime vuodet mietitty vain säästöjä eikä palvelujen kehittämistä, se näkyy erityisesti vanhusten ja psykiatristen potilaiden hoidon puutteellisena järjestämisenä sekä henkilöstöpulana perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Pienipalkkaisten asumismenoja tulee tarkistaa ja kytkeä uudistuksissa yhteen niin, että palkkatuloista jää riittävästi elämiseen. On järjen vastaista, että omaishoitajan tuki ja minimi äitiyspäiväraha on paljon pienempi kuin työttömyyspäiväraha. Aktiivimalli ei tätä tilannetta paranna vaan päinvastoin, ihmiset menettävät luottamuksen toimivaan yhteiskuntaan.

Vanhuksien kotona asumista on tuettava riittävästi. Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Vanhusten hoidossa tulee noudattaa eettisiä ohjeita ja hyvän hoidon laatukriteereitä.

Varat hyvinvointivaltion säilyttämiseen saadaan oikein kohdennetulla verotuksella. Heikompien hyvinvointi on aina vahvempien vastuulla. Suomessa tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. Poliittisia päätöksiä tulee edeltää riittävä arvokeskustelu! Talousarvot eivät yksinomaan riitä päätösten pohjaksi