Perustulo tasa-arvoisen sivistyksen mahdollistajana
Teksti: Titta Hiltunen
Ensi vaalikaudella tullaan todennäköisesti käynnistämään sosiaaliturvan
kokonaisuudistus. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä todellakin kaipaa uudistamista:
nykyinen järjestelmä on sekava, täynnä valuvikoja ja erilaisia ihmistä isompia loukkuja.
Myös sosiaaliturvan taso on sietämättömän matala.
Vaikka Suomen perustulokokeilu olikin monelta osin puutteellinen (ei vähiten siksi, että
kokeilu kohdistettiin vain työttömille jolloin perustulon vaikutuksista esimerkiksi
opiskelijoihin tai yhteiskunatan laajemmin ei saatu mitään tietoa), saatiin sen tuloksista
monia voimakkaasti perustulon puolesta puhuvia tuloksia. Perustulokokeilun
ensimmäisen raportin mukaan sekä perustulokokeilun piirissä olleiden keskittymiskyky
että koettu hyvinvointi parantuivat. Lisäksi tyytyväisyydessä elämään, uskossa
tulevaisuuteen sekä koetussa terveydentilassa oli kaikissa tilastollisesti merkittävää
nousua. On oikeastaan aika uskomatonta, että vain jakamalla rahaa hieman eri tavalla ja
vain kahden vuoden ajan saadaan aikaan näin merkittäviä muutoksia ihmisen elämän
mielekkyyden kannalta erittäin merkittävissä asioissa.
Perustulo on nimenomaan opiskelijoille paras ratkaisu koska se mahdollistaa opiskelun,
sivistämisen ja itsensä kehittämisen aivan uusilla tavoilla. Kun opiskelijan ei tarvitse
jatkuvasti kituuttaa elämiseen täysin riittämättömällä opintorahalla, kasvattaa
jatkuvasti velkataakkaa syödäkseen tai tehdä töitä opiskelun ohella vapautuu
jaksamista ja henkisiä voimavaroja opiskeluun ja uuden ajattelemiseen. Perustulo onkin
avain akateemiseen vapauteen ja aitoon itsensä kehittämiseen.
Kuten kaikkia poliittisia kysymyksiä, tulee sosiaaliturvaakin tarkastella myös
intersektionaalisen feminismin näkökulmasta. Nykyisellään naiset tekevät enemmän
määräaikaisia töitä sekä saavat pienempää palkkaa. Näiden räikeiden epäkohtien
korjaaminen on osoittatunut kivuliaan hitaaksi prosessiksi. Perustulon avulla
esimerkiksi määrä- ja osa-aikaista työtä tekevien talous on turvatumpi kuin nykyisessä
jäykässä järjestelmässä. Myös luokkataustalla on nykyään kestämättömän suuri
merkitys korkeakoulutuksen piiriin hakeutumisessa ja pääsyssä. Köyhemmistä
taustoista tulevilla on tutkitusti paljon korkeampi kynnys nostaa opintolainaa – ja
opintolainan nostaminen on nykysysteemissä päätoimisen opiskelun rahoittamisen
edellytys. Perustulon mahdollistaessa varman toimeentulon koko opiskeluajalle se lisää
myös erilaisista taustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia hakeutua
korkeakoulutukseen. Perustulo tukee myös elinikäistä oppimista sillä sen ansiosta
kouluttautuminen on mahdollista kaikissa elämänvaiheissa iästä ja taustasta
riippumatta. Perustulo myös huomio erilaiset oppimisvaikeudet paljon paremmin kuin
nykyinen kankea opintotukijärjestelmä tiukkoine suoritusvaatimuksineen.
Vastikkeettomalla sosiaaliturvalla eli perustulolla on potentiaali luoda täysin
uudenlaista kulttuuria yhteiskunnassa ja avata uudenlaisia mahdollisuuksia yksilölle.
Perustulo mahdollistaa koulutuksen aidon tasa-arvon ja laaja-alaisen sivistyksen!