Omassa puheenvuorossani käyn muutamia asioita läpi nykyisen terveyskeskuksen tilanteesta ja tulevasta hyvinvointikeskuksesta sekä kerron muutamalla sanalla eilestä seminaarista, missä aiheena oli turvallinen vanhuus.
Terveyskeskus
Terveyskeskuksen huonosta kunnosta on puhuttu jo vuosien ajan.
Tosin muutama vuosi sitten keskuksen keittiötä oli tarkoitus remontoida ja tehdä siitä keskuskeittiö. Silloin ihmettelin, kannattaako huonokuntoiseen rakennukseen ruveta keittiötä remontoimaan. Minulle vakuutettiin, ettei siellä päässä rakennusta ole mitään vikaa. Näin samalla päätettiin, että uuteen Vihnuksen hoivakotiin ei rakenneta keittiötä. Hoivakodin suunnitelmia muutettiin myös niin, että sinne ei tule päiväkeskustoimintaa
Suunnitelmien muutokset vaikuttivat hoivakodin valmistumiseen. Jos näitä muutoksia ei oltaisi tehty, hoivakoti olisi ollut jo aikaa sitten valmis ja meillä ei olisi tämän hetken ongelmia väistötilojen suhteen. Myös Kankaantakana asuvilla lukuisilla ikäihmisillä olisi ruoka- ja päivätoimintapalvelut lähellä. Näitä palveluja ei siis tule.Fysioterapian siirryttyä uusiin tiloihin vanhoihin siirtyi neuvolapalvelut, vaikka henkilökunta oli ilmoittanut tilojen huonosta kunnosta. Reaktio oli ollut ”akkojen höpinää”.
Nyt terveyskeskus on jo niin huonossa kunnossa, että neuvolatoiminta on aikaa sitten siirretty parakkeihin vanhan varikon alueelle ja osa vuodeosastosta toimii Lempäälässä. Oirehtiva henkilökunta on siirretty kaikkiin mahdollisiin tyhjiin tiloihin muun muassa nykyisiin fysioterapian vapaisiin huoneisiin ja vanhaan yläsairaalaan. Viimeiseksi siirrettiin kolme lääkäri-hoitajatyöparia Tesoman hyvinvointikeskukseen. Nyt toivotaan, että tällä hetkellä terveyskeskusrakennuksessa työskentelevät kestävät olosuhteita vielä muutaman kuukauden. Joulukuun loppupuolella valmistuvaan Vihnuksen hoivakotiin siirtyvät vanhukset Vihnuskodin A-osastolta ja nämä A-osaston tilat tulevat terveyskeskuksen henkilökunnan väliaikaiseen käyttöön uuden hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti.
Hyvinvointikeskus
Viime vuoden tammikuussa valtuusto päätti hyvinvointikeskuksen rakentamisesta terveyskeskuksen tontille ja siihen oli saatu sosiaali- ja terveysministeriön lupa. Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa tontin rautatien puoleisesta päästä niin, että nykyiset toiminnot voisivat jatkua vanhoissa tiloissa ja siirtyä suoraan uuteen rakennukseen.
Sote-uudistuksen myötä on ollut epäselvää, vuokraisiko maakunta uudet tilat vai jäisivätkö ne kaupungille käyttämättöminä. Tämän ja valtavan investointipaineen myötä jotkut tahot keksivät, että Nokia voisi liittyä Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sote-yhteistoiminta-alueeseen, missä palvelut tuottaisi Pihlajalinna.Valtuuston kokouksessa 12. helmikuuta valtuutettujen enemmistö päätti selvityksen aloittamisesta.
Vasemmiston koko valtuustoryhmä vastusti neuvotteluja Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kanssa ja oli oman hyvinvointikeskuksen suunnittelun jatkamisen kannalla. Se, että Nokialla, Pirkanmaan toiseksi suurimmassa kaupungissa, ei olisi tulevaisuudessa terveyskeskusta, tuntui oudolta. Näin pelko, että maakunta ei vuokraisi tiloja, oli mielestämme turha. Tuossa vaiheessa ehdotimme, että tilat rakennettaisiin varmuuden vuoksi siten, että ne olisivat helposti muunneltavissa vaikkapa vanhusten palvelutaloksi.
Pihlajalinna ei olisi rakentanut yhtä isoja tiloja, mitä kaupungin suunnitelmissa oli eikä olisi rakentanut niitä ilmaiseksi. Voittoa tavoitteleva pörssiyhtiö ottaa omansa. Pelkona oli hoidon laadun heikkeneminen ja työntekijöiden aseman huononeminen sekä se, että vuodepotilaat kuljetettaisiin kauas Nokialta.Tällä hetkellä vuodeosaston osittainen siirto Lempäälään on tuonut ongelmia. Se on epäinhimillistä varsinkin ikäihmisille, joiden on hankala kulkea pitkiä matkoja katsomaan omaisiaan. Voi vaan kuvitella, miltä tuntuu potilaasta kaukana kotoa, mihin puoliso ei pääse tulemaan. Vuodeosastoksi kelpaavia tiloja ei valitettavasti löytynyt Nokialta.
Selvitystyötä Mänttä-Vilppulan kanssa tehtiin ja valtuuston kesäkuun kokouksessa oli tarkoitus päättää asiasta. Selvitystyö oli kuitenkin kesäkuussa pahasti kesken ja siinä esille tulleiden asioiden myötä valtuuston niukka enemmistö oli sitä mieltä, että selvitystyötä ei jatketa ja rakennetaan oma hyvinvointikeskus.Saamme tällä tietoa siis omaan taseeseen rakennettavan hyvinvointikeskuksen, mikä toteutetaan kahdessa vaiheessa. Alkuperäistä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymää suunnitelmaa on typistetty ja näin uusi lupa-anomus on lähetetty ministeriöön. Luottamushenkilöiden on annettu ymmärtää, että lupa saadaan helposti ja tuskin asia vaatii edes valtiovarainministeriössä käyntiä.Ensin rakennettaisiin terveydenhoitoon tarvittavat tilat. Myöhemmin sosiaalitilat tulevat joko olemassaoleviin suojeltuihin vanhoihin ylä- ja alasairaalaan tai uusiin tiloihin, jos vanhat rakennukset osoittautuvat huonokuntoisiksi.
Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 36-paikkainen vuodeososto, mikä tämän kokoisessa kaupungissa tuntuu aivan liian pieneltä. Mutta jotta hanke saatiin eteenpäin, oli viisasta suostua 36 paikkaan. Tarvittaessa kakkosvaiheessa vuodepaikkoja voidaan rakentaa lisää.
Suunnitellut tilat ovat muunneltavissa vaikkapa hoivakotipaikoiksi, jos maakunta ei vuokraisi tiloja. Tilojen tehokkaaseen käyttöön on myös kiinnitetty huomiota. Näin kustannuksia on saatu reilusti alaspäin alle 30 miljoonan, kun aluksi puhuttiin jopa 40 miljoonan hankkeesta.
Turvallinen vanhuus
Lopuksi muutama asia Turvallinen vanhuus-seminaarista, missä luennoivat gerontologian professori Marja Jylhä ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderson.
Suomessa ihmisten elinikä on noussut huimaa vauhtia eli vanhusten määrä kasvanut. Vanhainkotipaikkoja on vähennetty ja tehostettua palveluasumista lisätty, mutta kaikenkaikkiaan ympärivuorokautiset hoitopaikat ovat vähentyneet.Vanhukset asuvat kotonaan yhä pidempään, mikä on hienoa, jos niin tahtovat ja kykenevät. Toisaalta paljon kuulee uutisia heitteile jätetyistä vanhuksista.Ikääntyneiden palvelut ovat julkisen talouden suuri säästökohde.
Seminaarissa tuli esille vanhusten yksinäisyys ja masentuminen.Meillä Nokialla on hieno ohjelma Kotoisa ehtoo, missä yhtenä asiana on nostettu esille vanhusten hyvinvointi. Viime valtuustokaudella valtuuston enemmistö päätti poistaa ns. sote-kyydit. Niiden avulla virkeät, mutta liikuntarajoitteiset vanhukset olivat päässeet hoitamaan asioitaan ja käymään erilaisissa tilaisuuksissa. Nyt samassa tilanteessa olevat vanhukset ovat kotinsa vankeina. Kotoisa ehtoo-ohjelma ei toteudu. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on joka talousarviokokouksessa esittänyt sote-kyytien palauttamista, tuloksetta.Vasemmistoliitto ja näin myös Nokian vasemmiston valtuustoryhmä on terveyskeskusmaksujen poiston kannalla. Esimerkiksi Helsingissä ei peritä terveyskeskusmaksua, mutta Nokialla emme saaneet asialle kannatusta.Jos ihmiset varallisuudesta riippumatta pystyisivät hakeutumaan hoitoon ajoissa, vätyttäisiin monessa tapauksessa epäinhimillisiltä ja kaalliilta pitkiltä hoidoilta.