Tuomo Grundström ei halua oppisanoja, ei politiikan slangia, vaan asiat selkosuomeksi:
– Eläkeläiset eivät ole kestävyysvaje vaan kestävyyden perustan rakentanut kansalaisryhmä. Matalapalkkaisuutta seuraava eläkeköyhyys on iso ongelma, ”ökyeläkkeet” inhottava ongelma,
molemmat on korjattava. Lasten määrä ei ole ongelma. Huolenpito heistä ja perheistä voi olla.
Tuomo Grundströmin mielestä teollisuus Satakunnan pääelinkeinona tarvitsee satamansa ja rautatiensä, myös suljetut rataosuudet (Pori – Haapamäki) uudelleen käyttöön. Urpo-ratavaraus, rantarata Turusta ja edelleen Uusikaupunki – Rauma – Pori on sekä ekologinen että realistinen tavoite.
”Markkinatalous on epäilemättä tähänastisista talousjärjestelmistä tehokkain ja taipuisin; tunkee kaikkialle ja täyttää kaiken kuin vesi, tukahduttaakin. Kyse on siitä, miten rahan liikkeitä rajataan ja hallitaan. Tuotannon taloudellisia arvoja voi painottaa uudelleen politiikan keinoin”, Tuomo Grundström on kirjoittanut.
– Tärkeimpien alojen, kuten hoitotyön, matalapalkkaisuus aiheuttaa työttömyyttä ja siten köyhyyttä. Perustulo voisi alentaa työn vastaanoton kynnystä.
Hallituksen sote-uudistuksen jo kaatunut yritys saa vain miinuksia.
– Pääomasijoittajille valinnanvapaus on vapautta tehdä voittoa välttämättömyyspalvelulla. Tähänastiset ulkoistamiset on voitava ottaa uuteen tarkasteluun.
Työrauhaa ja maailmaan avatut ikkunat
Tuomo Grundström on eläkkeellä oleva erityisopettaja.
– Koulu tarvitsee työrauhan. Se on varmuutta pysyvästä, riittävästä rahoituksesta, opetussuunnitelmista ja tutkintosäädöksistä. Opettajan on voitava keskittyä oleelliseen, oppilaan kohtaamiseen. Samoin yliopisto tarvitsee työrauhan perustutkimukseen ja opiskelijat suomenkieliseen tutkinto-opetukseen, joka on eräillä aloilla perustus- ja kielilakien vastaisesti poistettu.
Maahanmuuttopolitiikkaan Tuomo Grundström suhtautuu maltillisesti.
– Suomessa on vasta noin yhden sukupolven ajan ollut merkittäviä määriä uutta väkeä ja suomesta tullut monien kansallisuuksien yhteiskieli. Minun kotimaani ompi Suomi näin: ”En ole lojaali Suomen tasavallalle siksi, että olen etninen suomalainen – mitä se sitten tarkoittaneekin – vaan siksi, että asun ja elän täällä.”
Varhain löydetyt ja avatut ikkunat maailmaan näyttivät, mitä on imperialismi ja luokkayhteiskunta, toteaa Tuomo Grundström.
– Se innosti etsimään syitä seurauksiin ja johdatti perehtymään marxilaisuuteen. Muodostin maailmankatsomukseni ja valitsin paikkani. Jos minut valitaan, teen parhaani Vasemmiston ohjelman mukaisesti. Pysyn periaatteissani ja sanon sen.
Tuomo Grundström on Rauman varavaltuutettu sekä sostervaliokunnan ja Vanhan Rauman erityiselimen varajäsen. Hän on myös Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja. Hän on naimisissa ja kolmen aikuisen lapsen isä ja kolmen lapsenlapsen pappa.