Teiden kunnossapitoon panostettava
204 A tieliikenneonnettomuus suuri, Linja-auto ajanut ojaan n. 80 km/h nyt kyljellään ojassa. Altistuneita n. 35 lasta ja 5 aikuista. Tässä ensitiedot viranomaisradion näytöllä yhdeltä mieleenpainuvimmista tehtävästä työuraltani. Silloin keliolosuhteet oli samantyyliset, mitä viime päivinä eli pienimmät tiet peilijäässä. Meillä matkaa tilanne paikalle noin 20 kilometriä. Toiseksi lähimmällä ensihoito yksiköllä noin 40 kilometriä. Onni oli tuolloinkin matkassa ja kaikki kyydissä olleet olivat kunnossa.
Tapahtumasta on jo vuosia, mutta teiden talvikunnossapito ei ole ainakaan parantunut. Samalla alemman hoitoluokan tiestön kunto on rapautunut ja korjausvelka kasvanut. Ajoittain tienkäyttäjät ovat suorastaan hengenvaarassa liikkuessaan huonosti hoidetuilla teillä.
On todellakin kyse turvallisuudesta. Pitkien etäisyyksien johdosta avun tuloa joutuu usein odottamaan, tähän lisättynä huonot tiet ja liukkaus niin voidaan puhua jopa kohtalokkaista viiveistä.
Samaan aikaan esillä on kansallisesti tärkeitä väylähankkeita. On tunnin junia ja moottoriteiden parannuksia. Tulee huomioida, ettei maaseudulla tienhoito määrärahat ole riittävällä tasolla. Ruuhka Suomessa liikkumista pyritään nopeuttamaan, kun maaseudulla ei pystytä edes turvallisuutta takaamaan. Näitä hankkeita on tarvittaessa jätettävä odottamaan parempia aikoja, jos ei muualta rahaa peruskunnossa pitoon löydy.
Rahan käyttöä tuleekin priorisoida. Ensimmäiseksi kaikilla tulee olla oikeus turvalliseen liikkumiseen. Lasten turvallinen koulutie on taattava myös alemman tiestön varrella asuville. Maidon on päästävä meijeriin, puiden tehtaisiin ja niin edelleen.
Suuri osa päättäjistä ei edes ymmärrä teiden pidon surkeaa nykytila tai ainakaan kiinnitä siihen riittävää huomiota. Luulisi nykyisellä hallitus pohjalla maaseudusta pidettävän huolta, mutta ei ole pidetty. Turvallinen liikkuminen on tasa-arvokysymys.
