Ehkä isoin asia työelämässä on työehtosopimusten yleissitovuus. Moni työntekijä on tietämätön mitä se tosiasiassa merkitsee. On myös näitä totuuden torvia, jotka kyllä tietävät yleissitovuuden merkityksen, mutta haluavat antaa työelämästä erheellisesti kuvan, jonka mukaan jokainen työläinen voisi itse tehdä omat sopimuksensa ilman ammattiliittojen apua. Todellisuudessa nykymeno on kuitenkin osoittanut, että työntekijän omat ”sopimiset” on kuitata mukisematta kaikki heikennykset, joita työnantaja kulloinkin haluaa tuoda yhteiseen pöytään. Suomessa yleissitovuus on yksinkertaisemmillaan sitä, että ammattiliittojen solmimat työehtosopimukset ovat kunkin alan minimisäännöksiä, joita alan töissä on kaikkien noudatettava huolimatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja järjestäytynyt. Tämä takaa tasapuoliset minimiehdot ja turvan kaikille.
Yrittäjien ja yritysten tulisi tiedostaa, että yleissitovuuden säilyttäminen hyödyttää myös heitä. Varmaankaan kukaan yrittäjä, joka toimii vapailla markkinoilla, kuvittelee että voisi kilpailla esimerkiksi latvialaisten, puolalaisten tai virolaisten yritysten työvoima- ja materiaalikustannusten kanssa, puhumattakaan EU:n ulkopuolelta tulevista yrityksistä. Norjasta löydämme hyvän esimerkin ei-yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästä. Aiemmin suomalainen ammattimies oli kysytty työntekijä norjalaisille yrityksille, mutta nykyisin Norjaan ei ole suomalaisilla asiaa, saati että siellä pärjäisivät edes paikalliset yritykset, sillä itäeurooppalaiset yritykset ovat halpatyövoimineen ja -materiaaleineen vallanneet markkinat. Norjalaisille tekijöille on jäänyt tehtäväksi ainoastaan takuutyöt ja toisten jälkien korjaaminen, kun näiden halpafirmojen takavalot ovat kadonneet nurkan taakse. Yleissitovuuden vahvuus Suomessa on siinä, että myös ulkomaiselle työvoimalle tulisi maksaa palkkaa samoilla ehdoilla kuin suomalaisille. Tämä on ainoa tae siitä, ettei ulkomaisen työvoiman härski hyväksikäyttö räjähdä käsiin. Toki tämä järjestelmä vaatii paljon sekä viranomaisvalvontaa sekä työtunteja ammattiliiton edustajilta. Tästäkin valvonnasta Sipilän hallitus on nipistänyt kuluneella hallituskaudella pois, jolloin säästetty summa on hyvin pieni verrattuna siihen, kuinka paljon toimiva valvonta olisi säästänyt pimeän työvoiman käyttöä.
Yleissitovuutta tulee puolustaa, sillä se on aidosti meidän kaikkien suomalaisten etu ensinnäkin siksi, että pysyisimme mahdollisimman hyvin kunnollisen työn syrjässä kiinni ja myös suomalaisilla yrittäjillä olisi mahdollisuus olla ja yrittää rehdisti. Tämä suojelee myös ulkomaisia työntekijöitä, ettei heidän oikeuksiaan poljeta mennen, tullen ja palatessa. Ulkoministeri Soini halusi tuoda Suomeen hoitajia Filippiineiltä – itse taas haluan, että niin suomalaisilla kuin muiltakin tulleilla työntekijöilä on rehdit työntekemisen ehdot.