Nuor­ten mie­len­ter­vey­des­tä ja sen hei­ken­ty­mi­ses­tä ei pu­hu­ta tar­peek­si

Kansanedustaja Pia Lohikoski kysyi kyselytunnilla ministeri Honkoselta, miten opiskelijoiden hyvinvointia aiotaan parantaa koronan jälkihoidon yhteydessä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tettiläiset kommentoivat aihetta.

Työelämään tutustumassa olivat Miki Wahlman, 15, ja Tyyne Lehtinen, 15.
Näin he pohtivat Pia Lohikosken kyselytuntikysymyksen aihetta:

– Nuorten mielenterveydestä ja sen heikentymisestä ei puhuta tarpeeksi suhteessa siihen, kuinka se vaikuttaa kaikkien meidän tulevaisuuteen. Avun saamisessa kestää liian kauan, eikä monet osaa/halua hakeutua hoitoon vähättelyn takia. Korona-pandemian jälkeen huono mielenterveys on nuorilla uusi normaali ja kaverisuhteet sekä sosialisointi muiden kanssa on viime aikoina vähentynyt. Suomessa ei oteta huomioon kuinka monella ongelmia mielenterveyden kanssa on tarpeeksi aikaisin.

Avun saamisessa kestää liian kauan, eivätkä monet osaa hakeutua hoitoon.

– Kouluissa matalan kynnyksen apua tarjoaa pääosin kuraattori, se ei kuitenkaan ole riittävää. Nuoret tarvitsevat tukea ja mahdollisesti jopa vahvempia keinoja mielenterveyden parantamiseksi sen huononnuttua. Kouluissa pitäisi huomata paremmin, jos nuorella on asiat huonosti.

– Edustaja Pia Lohikoski mainitsi kysymyksessään, että ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi panostaa aiempaa enemmän. Mielestämme ennaltaehkäisevä toiminta pitäisi suunnata ehkä jo alakouluikäisille. Mitään ei voida ennaltaehkäistä, ennen kuin tiedetään mitä ennaltaehkäistään. Koululaisille pitää opettaa, mitkä ovat vaaran merkit, ja minkä oireiden vuoksi pitää hakea apua.

Kouluissa pitäisi huomata paremmin, jos nuorella on asiat huonosti.

– Nuoren elämän eri osa-alueet tulisi ottaa huomioon mielenterveysongelmien hoidossa ja selvittää myös se, mistä ongelmat perimmiltään johtuvat. Mielenterveys on kokonaisuus ja kaikki tulisi kohdata yksilöinä, eikä vertailemalla muihin tai vähättelemällä ketään.