Nuorisobarometrin (2024) mukaan nuorten tulevaisuususko on heikentynyt. Kun vuonna 2008 86 prosenttia nuorista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimistisesti, vuonna 2024 vastaava osuus oli enää 61 prosenttia. Samalla nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on mittaushistorian korkeimmalla tasolla.
Viime vuosina nuoret ovat nähneet politiikan vaikutukset henkilökohtaiseen elämäänsä konkreettisemmin kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat painottuneet nuoriin ja ikäryhmittäin tarkasteltuna leikkaukset nostavat eniten 20–29-vuotiaiden pienituloisuusastetta. Työttömien nuorten pienituloisuusaste kasvaa 3,6 prosenttiyksiköllä ja opiskelijoiden 6,2 prosenttiyksiköllä.
Nuorisotyöttömyys on kasvanut kahdessa vuodessa 15,5 prosentista 20,6 prosenttiin ja epävarmuus työelämässä kasvaa. Samalla kun nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita heikennetään. Ekologinen kriisi, sodat ja autoritaaristen voimien nousu heikentävät nuorten tulevaisuuden näkymiä niin Suomessa kuin globaalisti.
Vasemmistoliitto uskoo, että nuorten tulevaisuususko voidaan palauttaa ja kurjistumisen kierre katkaista. Abstraktista huolipuheesta on aika siirtyä tekoihin ja ratkaisuihin. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden on toteuduttava jokaisella politikkasektorilla, eikä ekologisen kriisin ja kasvavan asevarustelun laskuja tule jättää nuorten maksettavaksi.
Nuorten hyvinvoinnin kehitystä leimaa polarisaatio eli kehitys, jossa osa nuorista voi entistä huonommin ja arkitodellisuudet eriytyvät. Siksi vaadimme panostuksia erityisesti toimeentuloon, koulutukseen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Yhteiskunta, joka säästää nuorten tulevaisuudesta, säästää lopulta itsensä hengiltä. Siksi politiikan suunta on käännettävä.
1. Kohti perustuloa – nuoria ja opiskelijoita ei saa jättää sosiaaliturvauudistuksen väliinputoajiksi
Hallitus valmistelee sosiaaliturvauudistuksen nimissä niin sanottua yleistukea, jolla pyritään yksinkertaistamaan etuusjärjestelmää. Samalla kuitenkin opiskelijat ollaan jättämässä uudistuksen ulkopuolelle, ja nuorten ja opiskelijoiden toimeentuloa on heikennetty lukuisin eri päätöksin. Myös työttömyysturvaan valmisteltavien sanktioiden kiristäminen tulee jättämään entistä useamman nuoren toimeentulotuen varaan.
Opiskelijoiden velkataakka on kolminkertaistunut noin vuosikymmenen aikana, ja opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen syventää velkakriisiä entisestään. Viime vuonna opintolainakanta ylitti jo 6 miljardin tason. Vasemmistoliitto katsoo, että opiskelijoiden velkapommi on purettava ja nuorten toimeentuloa vahvistettava.
Askeleena kohti perustuloa vasemmistoliitto loisi laajan ja tasoltaan yhdenmukaisen perusturvaetuuden, jolla korvattaisiin myös nykyinen opintoraha. Samalla opiskelijat palautettaisiin yleisen asumistuen piiriin ja asumistuki muutettaisiin yksilökohtaiseksi.
2. Ammatillinen koulutus ansaitsee kunnianpalautuksen
Hallitus on kohdentanut koulutusleikkauksensa erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan leikkaukset tarkoittavat laskennallisesti esimerkiksi 1 600 opettajan vähennystä, ja useissa ammatillisissa oppilaitoksissa on ollut yt-neuvottelut. Tällä tulee väistämättä olemaan merkitystä koulutuksen laatuun. Lähiopetuksen määrä on jo valmiiksi riittämätöntä tilanteessa, missä esimerkiksi opiskelijoiden oppimisen tuen tarve on kasvanut.
Vasemmistoliitto vahvistaisi ammatillisen koulutuksen resursseja leikkausten sijasta, sillä ammatillinen koulutus on avainasemassa työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisen ja osaamistason noston kanssa. Tavoitteena on saada nuoresta ikäluokasta 50 prosenttia korkeakoulutetuiksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meidän on panostettava ammatilliseen koulutukseen, jotta yhä useampi voi siirtyä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin.
Ammattikoulujen osaamisperusteisuus ei saa tarkoittaa sivistyksestä ja sen itseisarvoista tinkimistä. On taattava riittävä lähiopetuksen ja yleissivistävien opintojen määrä, oppimisen tuki, eheät koulupäivät sekä opintojen taloudellinen tuki, jotta siirtyminen korkeakoulutukseen ammatillisesta koulutuksesta koetaan mielekkääksi tai edes mahdolliseksi.
Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen riittävä määrä on myös toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuuskysymys. Varsinkin oppivelvollisten kohdalla on painotettava sitä, että lähiopetuksen riittävä määrä ei voi olla riippuvainen siitä, opiskeleeko nuori ammatillisessa koulutuksessa vai lukiokoulutuksessa tai missä oppilaitoksessa tai millä paikkakunnalla nuori opiskelee.
3. Nuorisotyöttömyys on käännettävä laskuun ja nuorten pitkäaikaistyöttömyys poistettava
15-24 vuotiaiden työttömyysaste on kasvanut kahdessa vuodessa 15,5 prosentista 20,6 prosenttiin. Alle 30-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä on jo yli 13 000. Hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin ja työntekijöiden aseman heikentämiseen keskittyvä työllisyyspolitiikka ei näytä tuovan luvattua 100 000 uutta työpaikkaa vaan Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa.
Vasemmistoliitto esittää uutta nuorisotakuuta, jossa jokaiselle nuorelle turvataan tosiasiallinen mahdollisuus työhön, koulutukseen tai tarvittavaan palveluun viimeistään 3 kuukauden työttömyyden jälkeen. Samalla työllisyyspalveluihin kytkeytyvät sanktiot on poistettava, jotta palvelut kohdistuvat aidosti yksilöiden tarpeiden mukaan ja erilaisten ilmaistyön muotojen hyväksikäytöltä vältytään.
Kaikille 12 kuukautta työttömänä olleille työkykyisille on turvattava subjektiivinen oikeus palkkasuhteiseen työhön viime kädessä julkisella tai kolmannella sektorilla. Työllisyyspalveluiden resursseja on vahvistettava ja nuorten palvelut on tarjottava matalalla kynnyksellä yhdeltä luukulta Ohjaamo-mallin mukaisesti. Samalla työttömyysturvaan liittyvää byrokratiaa ja palveluprosessin yksityiskohtaista sääntelyä on joustavoitettava.
4. Lisää kesätyöpaikkoja nuorille
Kesätyöpaikkoja on tarjolla tänä kesänä jopa kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2023. Huonon työllisyyskehityksen myötä hakijoiden joukossa on myös yhä enemmän muita kuin nuoria, mikä tekee etenkin ensimmäisten kesätyöpaikkojen löytämisestä erittäin vaikeaa.
Vasemmistoliitto esittää, että nuorten kesätyöllistymistä helpottavien kesätyösetelien määrää on lisättävä ja niiden käyttö laajennettava kaikkiin Suomen kuntiin. Kuntien ja kaupunkien tarjoamia kesätyöpaikkoja tulee kohdistaa nykyistä enemmän etenkin vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille.
5. Nuorten mielenterveyskriisi on ratkaistava
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi 41 prosentilla vuosina 2018-2023. Myös nuorten huumekuolemat ovat voimakkaassa kasvussa ja vuonna 2023 niiden määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.
Nuorten mielenterveyskriisi on nähtävä koko yhteiskuntaa ja jokaista politiikkasektoria läpileikkaavana kysymyksenä. Mielenterveyspalveluiden parantamisen lisäksi on puututtava niihin yhteiskunnan epäkohtiin, jotka sairastuttavat ihmiset psyykkisesti. Tämä tarkoittaa mm. toimeentuloon, koulutukseen ja työelämään liittyvän epävarmuuden vähentämistä, riittävää oppimisen tukea kaikilla koulutusasteilla sekä koko yhteiskunnan suorituskeskeisyyden vähentämistä. Myös ekologisen kriisin ratkaiseminen ja yleisen tulevaisuususkon palauttaminen on välttämätön edellytys mielen hyvinvoinnille.
Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta on vahvistettava ja nuorten terapiatakuun ikäraja tulee nostaa nuorisolain mukaiseen 29 vuoteen. Samalla perusterveydenhuollon hoitotakuuta on kiristettävä, jotta ensimmäinen kiireettömän hoidon hoitotapahtuma toteutuisi viikon sisällä yhteydenotosta. Mielenterveyspalveluiden painopistettä on siirrettävä pitkäjänteisesti ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin, mutta myös psykiatrisen sairaanhoidon paikkoja on lisättävä vastaamaan todellista tarvetta.