– Käännytyslaki on tänään yksiselitteisesti perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen samoista syistä, joista se oli sitä vuosi sitten. Lain ongelmat ovat jopa entistä suuremmat nyt, kun hallituksen tulisi perustella alkuperäisen lain lisäksi välttämättömyys sen jatkolle itärajan tämänhetkisessä tilanteessa ja vielä edellistä kertaa pidemmäksi ajaksi, Koskela sanoo.
Lausuntokierroksella esitys sai ankaraa kritiikkiä paitsi valtiosääntötutkijoilta, muun muassa valtioneuvoston oikeuskanslerilta perustelujen räikeän puutteellisuuden osalta.
Toivottavasti tällä kertaa muutkin kuuntelevat asiantuntijoita ja antavat edustajiensa äänestää perustuslain mukaisesti ilman painostusta ja vaientamista.
Vuodeksi poikkeuslakina säädetyn käännytyslain voimassaolon jatko edellyttää jälleen perustuslain säätämisjärjestystä – vaikka oikeustieteilijöiden mukaan edes käsittelyjärjestys ei ratkaise esityksen ongelmia. Eduskunnan viimevuotisessa käsittelyssä perustuslakivaliokunnan saamat asiantuntijalausunnot olivat tyrmääviä ja poikkeuksellisen yksimielisiä lain ylitsepääsemättömistä ongelmista. Lausunnoissa nostettiin esiin muun muassa EU-oikeuden ensisijaisuus suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön sekä se, että lakia ei olisi mahdollista säätää perustuslain mahdollistamana rajattuna poikkeuksena perustuslaista, sillä se kohdistuu perustuslain keskeisiin ratkaisuihin, joita ei voida poikkeuslailla ohittaa. Perustuslakivaliokunnan enemmistö antoi laille kuitenkin hyväksynnän lausunnolla, jota voidaan pitää oikeusvaltion valvontamekanismin kannalta käänteentekevänä ennakkoratkaisuna.
– Viimeksi asiantuntijat sivuutettiin täysin häpeällisesti perustusvaliokuntaa myöten eikä prosessi todellakaan ollut kunniaksi suomalaiselle oikeusvaltiolle. Toivottavasti tällä kertaa muutkin kuin vasemmistoliitto ja vihreät kuuntelevat asiantuntijoita ja antavat edustajiensa äänestää perustuslain mukaisesti ilman painostusta ja vaientamista, Koskela toivoo.
Koskela muistuttaa, että Suomi kykenee käsittelemään suuriakin tulijamääriä, kuten on nähty esimerkiksi vuosina 2015–2016 ja Venäjän hyökkäyssotaa pakenevien ukrainalaisten auttamisessa.
– Suvereenina valtiona Suomen on valvottava rajojaan. Se on täysin mahdollista tehdä myös oikeusvaltion tavoin ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Raja on nyt hiljainen, mutta Suomella ja EU:lla on keinot käsitellä isojakin hakemusmääriä tehokkaasti ja turvallisesti voimassa olevien lakien tarjoamalla keinovalikoimalla, ihmishenkiä vaarantamatta.
Sinisilmäistä on ajatella, että käännytyslaki estäisi hybridioperaatioita.
Koskela näkee käännytyslain kohtalokkaana testinä suomalaiselle oikeusvaltiolle. Perustuslain ja kansainvälisen oikeuden sivuuttamista sekä perustuslakivaliokunnan uskottavuuden murentamista hän pitää vääränä vastauksena Venäjän toimiin.
– Venäjä on laitonta hyökkäyssotaa käyvä terroristivaltio. Yhä kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja diktatuurin naapurina Suomi ei voi olla sinisilmäinen. Se, ettemme itse heitä oikeusvaltiota ja sääntöpohjaista järjestelmää romukoppaan ei kuitenkaan ole sinisilmäisyyttä, vaan Suomen oma etu. Sinisilmäistä on ajatella, että käännytyslaki estäisi hybridioperaatioita. Sitä se ei tee, mutta voi johtaa ihmisten jäämiseen rajalle limboon epäinhimillisiin olosuhteisiin ja kuolemaan, kuten Euroopan muilla rajoilla on nähty, Koskela sanoo.