Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä Suomessa, jonka oletetaan ottavan velkaa turvatakseen oman arkisen toimeentulonsa. Opintorahan ostovoima ei ole kehittynyt kymmeniin vuosiin, ja opintorahan taso on Suomessa kaikista Pohjoismaista alhaisin. Opiskelijoiden toimeentulo roikkuukin vaikean ja epävakaan velkayhtälön varassa. Samaan aikaan kun opintojen aikainen perustoimeentulo on heikentynyt ja valmistumisen jälkeinen työmarkkina on arvaamaton, on sinne siirryttävä kasvavan velkataakan painamana. Eli opintorahalla saa nykyään vähemmän, opiskelijoilla on velkaa enemmän ja tulevaisuus on epävarmempi.
”Tilanne ei kuitenkaan aidosti parane niin kauan, kun opiskelijoita pakotetaan ottamaan lainaa epävarmassa tilanteessa, ja opintorahan tasoon ei tehdä korjauksia.”
Monelle opiskelijalle vakuuteltiin, että opintolaina oli pienillä koroillaan ”kannattavaa” ja ”halpaa”. Viime aikoina korkojen nousu on kuitenkin aiheuttanut monille opiskelijoille huolta. Opintolainan korot ovat nousseet käytännössä nollakoroista yleisen korkotason nousun myötä 3–3,5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa useita tuhansia euroja lisää lainaa opintolainaa täysimääräisesti nostaneille. Vuonna 2021 velan mediaanimäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla oli 20 500 euroa ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla 8900 euroa. Joka toisella opiskelijalla siis vielä näitä summia enemmän. Tämä velka ja kasvavat korot rasittavat opiskelijoita vielä pitkään valmistumisen jälkeen.
Valtio takaa opintolainat, jotta pankeilla olisi halua sellaisia myöntää. Lainansaaja ei maksa opintolainan korkoja eikä lyhennä opintolainaa opintojensa aikana, vaan korot lisätään lainapääomaan. Opintolainan aiheuttaman velkataakan ongelmia on yritetty ratkoa monin tavoin, esimerkiksi korkoavustuksin, maksuvapautuksin ja tarjoamalla määräajassa valmistuneille opintolainahyvitystä.
Tilanne ei kuitenkaan aidosti parane niin kauan, kun opiskelijoita pakotetaan ottamaan lainaa epävarmassa tilanteessa, ja opintorahan tasoon ei tehdä korjauksia. Nykyisessä tilanteessa tarvitaan sekä toimia opiskelijoiden ostovoiman kasvattamiseksi että korkoriskin hillitsemiseksi. Kun valtio pakottaa opiskelijat velkaantumaan, on vain oikein, että valtio kantaa riskin korkojen noususta. Yksinkertaisinta olisikin, että korkoriskin kasvaessa lainanoton tarve ei kasvaisi vaan pienenisi.
Vasemmistoliitto ajaa Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) vaatimuksien mukaisesti 100 euron tasokorotusta opintorahaan. Se on konkreettinen keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja ostovoimaa nousevien hintojen aikana ja vähentää lainanoton tarvetta.
Tämän lisäksi tarvitaan toimia, joilla kasvavien lainakorkojen painetta helpotetaan. Opintolainoihin tarvitaan korkokatto. Käytännössä korkokaton toteuttamiselle on useita erilaisia tapoja. Valtio voisi esimerkiksi asettaa valtiontakauksen ehdoksi tietyn enimmäiskoron, ja markkinakorkojen noustessä tämän yli, valtio korvaisi erotuksen suoraan pankille. Myös opintotuen jo olemassa olevaa korkoavustusta voi hyödyntää pienituloisten opiskelijoiden tukemiseen siten, että korkoavustusta parannettaisiin tulorajoja muuttamalla ja kattavuutta lisäämällä. Korkokaton valmisteluun tulisi ryhtyä ministeriössä jo ennen vaaleja.
”On nurinkurista, että samalla kun moni poliitikko on huolissaan opiskelijoiden mielenterveydestä, jaksamisesta ja stressistä, tuntuu opiskelijoiden toimeentulon konkreettinen parantaminen jäävän aina vain priorisointilistojen hännille.”
Toimeentulo vaikuttaa olennaisesti myös opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. On selvää, että liian kireäksi säädetyt opintotuen ehdot, hälyttävän pieni opintoraha, valtava velkataakka ja paine valmistua nopeasti on yhdistelmä, joka saa monet voimaan huonosti. Opintotukea on kehitettävä myös opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Opintorahan tasokorotuksen ja korkokaton lisäksi opintotuen tukikuukausien määrää on lisättävä, jotta se aidosti riittää turvaamaan opiskelijoiden toimeentuloa läpi opintojen. Samalla tuen jaosta erikseen kandi- ja maisterivaiheisiin sekä itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksesta tukeen pitää luopua. Monen opiskelijan saama yleinen asumistuki tulee muuttaa ruokakuntakohtaisesta yksilökohtaiseksi.
On korkea aika vapauttaa opiskelijat velkavankeudesta. On nurinkurista, että samalla kun moni poliitikko on huolissaan opiskelijoiden mielenterveydestä, jaksamisesta ja stressistä, tuntuu opiskelijoiden toimeentulon konkreettinen parantaminen jäävän aina vain priorisointilistojen hännille. Tähän tarvitaan muutos. Vasemmistoliitto vaatii, että opiskelijoiden toimeentulo korjataan ensi vaalikaudella.
Vasemmistoliiton vaatimukset opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi:
- Säädetään opintolainaan korkokatto
- Parannetaan opintolainen korkoavustusta laskemalla tulorajoja
- Korotetaan opintorahaa 100 euroa
- Lisätään opintotukikuukausia
- Luovutaan opintotuen kaksiportaisuudesta
- Poistetaan itsenäisesti asuvan toisen asteen opiskelijan vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen
- Muutetaan yleinen asumistuki ruokakuntakohtaisesti yksilökohtaiseksi
- Huomioidaan opintolainan takaisinmaksuerät toimeentulotukilaissa
- Sidotaan korkeakouluopiskelijoiden Kela-tuetun aterian enimmäishinta sekä ateriatuki indeksiin