– Orpon hallitus on suhtautunut välinpitämättömästi Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin, ja tämä koskee myös EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä. Hallituksen nykyisellä politiikalla Suomen työehtosopimuksien kattavuus uhkaa laskea alle direktiivin edellyttämän tason, ja mielestäni komission on puututtava asiaan, Andersson sanoo.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen paikallisen sopimisen uudistuksesta, joka useiden arvioiden mukaan on omiaan heikentämään työehtoja ja työehtosopimuksien kattavuutta. Uudistus laajentaa järjestäytymättömien yrityksien mahdollisuuksia sopia nykyistä heikommista työehdoista, mikä taas vähentää työnantajien kannusteita järjestäytymiseen.
– Hallituksen esityksessä on suoraan todettu, että uudistus voi heikentää työehtoja erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa työntekijöiden asema on heikko. Ammattiliittojen laskelmien mukaan työntekijöiden vuosiansiot voisivat laskea jopa 10 000–20 000 eurolla, mikäli kaikki heikennysmahdollisuudet käytetään ilman tasapuolista neuvotteluasetelmaa, Andersson sanoo.
EU-oikeuden vakiintunut tulkinta ei salli jäsenvaltioiden toteuttavan direktiivin implementointiaikana toimenpiteitä, jotka ovat vastoin direktiivin tavoitteiden toteutumista. Andersson huomauttaa, että jo 18.5.2024 voimaan tullut työrauhalainsäädännön uudistus on ristiriidassa vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden kanssa.
– Erityisesti tukilakoilla on ollut Suomessa tärkeä merkitys heikommin järjestäytyneiden alojen työehtojen turvaamisessa. Koko oikeistohallituksen työmarkkinapolitiikka näyttää tähtäävän työehtosopimuksien yleissitovuuden murentamiseen ja sitä kautta työntekijöiden aseman radikaaliin heikentämiseen, Andersson sanoo.
Lisätiedot
Li Andersson
li.andersson@europarl.europa.eu
040 508 8697